Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös perjantaina 15.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön puolustusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Puolustusministeriön pääluokkaan esitetään vuodelle 2024 yhteensä noin 6 miljardia euroa.

– Bkt:stä puolustusmenojen osuuden arvioidaan olevan 2,3 prosenttia vuonna 2024 Naton laskukaavalla, ynnää Jari Ronkainen.

– Menot jakaantuvat Naton ja sotilaallisen maanpuolustuksen kesken. Naton jäsenmaana Suomi on sitoutunut, aivan kuten muutkin jäsenmaat, käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetista materiaalihankintoihin. Ensi vuonna tämä tavoite jopa ylittyy. Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Pelkän Nato-jäsenyyden hinta on melko pieni, alle 90 miljoonaa euroa. Natoon liittyvät määrärahatarpeet kuitenkin täsmentyvät ajan kuluessa.

Puolustusvoimille noin kymmenen prosentin korotus

Puolustusvoimien toimintamenoille valiokunta esittää lähes 2,4 miljardia euroa, mikä on noin 239 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Määrärahalla pystytään kouluttamaan noin 25 000 reserviläistä. Mutta tavoitteena tulee kuitenkin olla 30 000 reserviläisen kouluttaminen. Sopimussotilasmäärän kasvattamiseen 500 henkilötyövuoden tasoon valiokunta on tyytyväinen, ja myönteisenä pidetään myös, että suunnitellun 500 henkilötyövuoden nopeutettu lisäys on käynnistynyt hyvin.

Pienenä, mutta tärkeänä yksityiskohtana Ronkainen nostaa esille diabeetikot.

– Hallitusohjelman mukaisesti kiinnitetään huomiota diabeetikoiden mahdolliseen varusmiespalveluksen suorittamiseen sekä siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi.

Puolustusmateriaalia tarvitaan

Puolustusmateriaalihankintoihin on luvassa noin 1,5 miljardia euroa.

– Puolustusmateriaalimarkkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti hankaloituneet, huomauttaa Ronkainen.

– Valtion on varauduttava mahdollisesti kohoavaan kustannustasoon. Puolustusvoimien on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden kanssa ylläpidettävä ja lisättävä omaa kansallista tuotantoa. Puolustushallinnon rooli on myös merkittävä vienninedistämisessä, ja on nostettava esiin valtion tarve osallistua vientikauppaan. Siinä mielessä TKI-rahoitukseen panostaminen on tärkeää myös sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.

Ukrainan tukeminen jatkuu

Puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu pitkäkestoiseen Ukrainalle annettavaan materiaali- ja koulutustukeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on aktiivinen rooli kaikessa Ukrainan tukemisen mahdollistavassa toiminnassa.

– On kuitenkin välttämätöntä korvata Puolustusvoimille tämä Ukrainaan luovutettu tuki täysimääräisesti, sanoo Ronkainen.