

LEHTIKUVA
Pitäisikö valkoposkihanhi poistaa luonnonsuojelulain piiristä? – Viro ja Ruotsi ampuvat riistalajiksi määriteltyä lintua EU:n luvalla
Lämpöaalto innoitti hanhet muuttomatkalle. Päämuuton odotetaan tapahtuvan lähipäivinä.
Tuhansien valkoposkihanhien sekä metsä- ja tundrahanhien muuttoja havaittiin sunnuntaina 9.6. Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan – enimmillään laskettiin Rautjärven Simpeleellä 40 000 muuttavaa hanhea. Pahin on vasta edessä, sillä satelliittilähetinhanhien sijaintitiedot paljastavat, että muutto on vasta alussa.
Suomen torjuntakeinot valkoposkihanhien aiheuttamille tuhoille näyttävät tehottomilta, kun niitä vertaa Ruotsiin ja Viroon. Molemmat maat sallivat linnun metsästyksen, koska se on määritelty riistalajiksi. EU-komissio on sallinut molemmissa maissa syysmetsästyksen ja lintua ammutaan naapureissamme suojametsästys-termin alla. Lisäksi Viro on saanut tutkimuksellisen kokeilun kevätmetsästykseen.
Toisin kuin Suomessa syömäkelpoista lihaa ei myöskään mene hukkaan vaan se voidaan käyttää ravinnoksi.
Monimutkaisella poikkeuslupa-ammunnalla vähän tehoa
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi viime syksynä ensi kertaa poikkeusluvat yli 3 500 linnun ampumiseen. Lupia annettiin noin sadalle viljelijälle Itä-Suomessa.
Poikkeuslupamenettely pitää sisällään on erittäin tarkat määräykset lintujen ampumisesta. Lisäksi lupaehtojen mukaan ampumisen rinnalla on käytettävä koko ajan muita karkotusmenetelmiä kuten hätistelyä ja ilmaan ampumista. Viljelijät ovat kokeneet järjestelyn hankalaksi ja tehottomaksi.
Suomessa hanhiongelma on muodostunut sekä suojelun että ilmastonmuutoksen kautta. Valkoposkihanhien aiheuttamien peltovahinkojen korvaushakemukset nousivat viime vuoden keväänä 2,7 miljoonaan euroon.
1970-luvulla noin 20 000, nyt 1,3 miljoonaa
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo, että Suomessa lintu kuuluu luonnonsuojelulain piiriin.
– Valkoposkihanhea suojaa myös EU:n lintudirektiivi, jota komissio ei ministeriön tietojen mukaan halua avata. Direktiivin liitteiden uudelleen neuvottelu olisikin haasteellista, koska eri mailla ja sidosryhmillä on omat intressinsä.
Suomessa ongelmia aiheuttaa eritoten Venäjän kanta. Damski arvioi Venäjän kannan kokonaismääräksi noin 1,3 miljoonaa lintua.
– Ne eivät kaikki muuta Suomen läpi. Suomen kautta lintuja muuttaa vuosittain arviolta noin 500 000–700 000 . Määrä on kasvanut valtavasti. 1970-luvulla koko kanta koostui vain 20 000 yksilöstä. Ongelma on tällä hetkellä pahin Pohjois-Karjalan pelloilla, hän sanoo.
Ympäristöministeriön rahoittama peltohanke
Hanhia torjutaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla peltohankkeella. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.
Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
– Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on yhteensä 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunkilaishanhet kuumentavat tunteita
Hanhet aiheuttavat hankaluuksia myös kaupunkien puistoalueilla. Koronapandemian myötä kaupunkien ulkoilualueilla on suorastaan ruuhkaa. Kyseessä ei ole pelkkä kakkaongelma, sillä usein iso parvi pitää reviiristään tiiviisti kiinni, jolloin kohtaaminen liikkuvan ihmisen kanssa on konfliktialtis. Ei ole tavatonta, että ulkoilija saa vauhtia lenkkiinsä sähisevältä hanhelta.
– Taajamissa käytössä on myös hanhipeltoja. Hanhia houkutellaan kauemmas taajamista tarjoamalla niille maukkaampaa ruoholajiketta kaupungin laitamilta. Vastaavasti uimarannoille ja ulkoilualueille istutetaan ruohoa, joista hanhet eivät pidä. Alueita myös aidataan sekä niitä karkoitetaan koirien avulla, Damski sanoo.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
- peltohanke luonnonsuojelulaki EU-kolmissio poikkeuslupa Luke vahingot Valkoposkihanhet Ely-keskukset Karkotus Viljelijät Ympäristöministeriö Viro Ruotsi Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Hanhituhojen korvaukset maksettava nopeammin

PS: Valkoposkihanhesta on tehtävä riistaeläin

Koponen: ”Vihreä ideologia ei salli lihan käyttämistä edes hädänalaisten hyväksi”

Wihonen: Kevät toi valkoposkihanhet ja merimetsot maanviljelijöiden ja kalastajien riesaksi – ajetaanko elinkeinotoiminta alas kaakattajien tieltä?

Wihonen: Pohjois-Karjalan hanhiongelmaan saatava päätöksiä nopeasti ja paikallisesti

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










