

LEHTIKUVA
Pitäisikö valkoposkihanhi poistaa luonnonsuojelulain piiristä? – Viro ja Ruotsi ampuvat riistalajiksi määriteltyä lintua EU:n luvalla
Lämpöaalto innoitti hanhet muuttomatkalle. Päämuuton odotetaan tapahtuvan lähipäivinä.
Tuhansien valkoposkihanhien sekä metsä- ja tundrahanhien muuttoja havaittiin sunnuntaina 9.6. Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan – enimmillään laskettiin Rautjärven Simpeleellä 40 000 muuttavaa hanhea. Pahin on vasta edessä, sillä satelliittilähetinhanhien sijaintitiedot paljastavat, että muutto on vasta alussa.
Suomen torjuntakeinot valkoposkihanhien aiheuttamille tuhoille näyttävät tehottomilta, kun niitä vertaa Ruotsiin ja Viroon. Molemmat maat sallivat linnun metsästyksen, koska se on määritelty riistalajiksi. EU-komissio on sallinut molemmissa maissa syysmetsästyksen ja lintua ammutaan naapureissamme suojametsästys-termin alla. Lisäksi Viro on saanut tutkimuksellisen kokeilun kevätmetsästykseen.
Toisin kuin Suomessa syömäkelpoista lihaa ei myöskään mene hukkaan vaan se voidaan käyttää ravinnoksi.
Monimutkaisella poikkeuslupa-ammunnalla vähän tehoa
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi viime syksynä ensi kertaa poikkeusluvat yli 3 500 linnun ampumiseen. Lupia annettiin noin sadalle viljelijälle Itä-Suomessa.
Poikkeuslupamenettely pitää sisällään on erittäin tarkat määräykset lintujen ampumisesta. Lisäksi lupaehtojen mukaan ampumisen rinnalla on käytettävä koko ajan muita karkotusmenetelmiä kuten hätistelyä ja ilmaan ampumista. Viljelijät ovat kokeneet järjestelyn hankalaksi ja tehottomaksi.
Suomessa hanhiongelma on muodostunut sekä suojelun että ilmastonmuutoksen kautta. Valkoposkihanhien aiheuttamien peltovahinkojen korvaushakemukset nousivat viime vuoden keväänä 2,7 miljoonaan euroon.
1970-luvulla noin 20 000, nyt 1,3 miljoonaa
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo, että Suomessa lintu kuuluu luonnonsuojelulain piiriin.
– Valkoposkihanhea suojaa myös EU:n lintudirektiivi, jota komissio ei ministeriön tietojen mukaan halua avata. Direktiivin liitteiden uudelleen neuvottelu olisikin haasteellista, koska eri mailla ja sidosryhmillä on omat intressinsä.
Suomessa ongelmia aiheuttaa eritoten Venäjän kanta. Damski arvioi Venäjän kannan kokonaismääräksi noin 1,3 miljoonaa lintua.
– Ne eivät kaikki muuta Suomen läpi. Suomen kautta lintuja muuttaa vuosittain arviolta noin 500 000–700 000 . Määrä on kasvanut valtavasti. 1970-luvulla koko kanta koostui vain 20 000 yksilöstä. Ongelma on tällä hetkellä pahin Pohjois-Karjalan pelloilla, hän sanoo.
Ympäristöministeriön rahoittama peltohanke
Hanhia torjutaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla peltohankkeella. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.
Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
– Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on yhteensä 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunkilaishanhet kuumentavat tunteita
Hanhet aiheuttavat hankaluuksia myös kaupunkien puistoalueilla. Koronapandemian myötä kaupunkien ulkoilualueilla on suorastaan ruuhkaa. Kyseessä ei ole pelkkä kakkaongelma, sillä usein iso parvi pitää reviiristään tiiviisti kiinni, jolloin kohtaaminen liikkuvan ihmisen kanssa on konfliktialtis. Ei ole tavatonta, että ulkoilija saa vauhtia lenkkiinsä sähisevältä hanhelta.
– Taajamissa käytössä on myös hanhipeltoja. Hanhia houkutellaan kauemmas taajamista tarjoamalla niille maukkaampaa ruoholajiketta kaupungin laitamilta. Vastaavasti uimarannoille ja ulkoilualueille istutetaan ruohoa, joista hanhet eivät pidä. Alueita myös aidataan sekä niitä karkoitetaan koirien avulla, Damski sanoo.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
- peltohanke luonnonsuojelulaki EU-kolmissio poikkeuslupa Luke vahingot Valkoposkihanhet Ely-keskukset Karkotus Viljelijät Ympäristöministeriö Viro Ruotsi Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Hanhituhojen korvaukset maksettava nopeammin

PS: Valkoposkihanhesta on tehtävä riistaeläin

Koponen: ”Vihreä ideologia ei salli lihan käyttämistä edes hädänalaisten hyväksi”

Wihonen: Kevät toi valkoposkihanhet ja merimetsot maanviljelijöiden ja kalastajien riesaksi – ajetaanko elinkeinotoiminta alas kaakattajien tieltä?

Wihonen: Pohjois-Karjalan hanhiongelmaan saatava päätöksiä nopeasti ja paikallisesti

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.













