

MATTI MATIKAINEN
PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että kaikissa ilmastopoliittisissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun – eikä mitään ratkaisuja pidä tehdä ideologisista syistä.
Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto esitteli Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten tänään julkaistua ympäristö- ja energiapoliittista ohjelmaa, jota on valmisteltu keväästä saakka.
– Perussuomalaisen ympäristö- ja energiapolitiikan lähtökohta on se, suomalainen luonto on korvaamaton. Meillä on kauniit järvet ja metsät, puhdas ilma ja lähiluonto, mikä on maailman mittakaavassa hyvin etuoikeutettu ja ainutlaatuinen asuinympäristö. Tämän ymmärtää viimeistään silloin, kun lähtee Suomesta pois pidemmäksi aikaa.
– Näemme myös, että luonnonvarojemme, kuten metsien, veden ja mineraalien ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan, koska maailmassa on resurssiniukkuutta. Kansallisvarallisuus on siis pidettävä omissa käsissä. Aito luontosuhde on suomalaisuuskasvatusta parhaimmillaan ja vastavoima luonnosta vieraantuneille aatteille.
Perussuomalaisten mielestä suomalainen ympäristöosaaminen on saatava paremmin käyttöön.
– Meillä on paljon teknologista osaamista, mitä voisimme viedä ja hyödyntää entistä paremmin. Esimerkiksi Kiinassa, missä itse olen asunut, on valtava tarve vesiteknologialle ja erilaisille älykkäille ratkaisuille, Puisto kertoo.
Suomi ei ole ilmastopahis
Perussuomalaisten ohjelmassa esitetään, että ilmastopolitiikassa taakanjaon epäkohdat on korjattava
– Suomi ei ole ilmastopahis. Keskeistä siis on se, että suurimmat saastuttajat saadaan mukaan talkoisiin. Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on samalla hyvää ilmastopolitiikkaa, jonka pitää nimenomaan perustua teknilliseen ja taloudelliseen realismiin.
Energia- ja ilmastopolitiikan kaikissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun, joten ideologisista syistä ei pidä tehdä tehottomia tai jopa vahingollisia ratkaisuja.
– Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti energiatuotannon ja maailmantalouden järjestelmätason muutoksilla. Voimme kuitenkin toimia hyvänä esimerkkinä modernista yhteiskunnasta joka sovittaa fiksusti yhteen taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat, Puisto kertoo.
Asumisen ja liikkumisen kustannuksia ei voi enää nostaa
Puisto painottaa, että on tärkeää pitää esillä niitä asioita, jotka voimakkaimmin lisäävät globaaleja päästöjä.
– Näitä ovat maailman väestöräjähdys, fossiilisten polttoaineiden nopea käytön kasvu kehittyvissä maissa ja teollisuuden siirtyminen runsaasti fossiilista energiaa käyttäviin kehittyviin maihin, joista tavarat sitten rahdataan öljyn voimalla muualle maailmaan.
– Varoittava esimerkki on Saksa, joka tehnyt periaatepäätöksen luopua sekä ydinvoimasta että kivihiilestä. Tämä epärealistinen tavoite on johtanut siihen, että Saksassa on jouduttu lisäämään runsaasti hiilivoiman käyttöä.
Niin kutsutun energiakäänteen jälkeen energian hinta on noussut, mutta päästöt ovat pysyneet korkealla.
– Myös realiteetit on aina pidettävä mielessä, kuten se, että Suomen olosuhteissa lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään kalliimpaa, jolloin veronmaksajan kustannettavaksi jäävät paitsi kalliimmat asumiskustannukset, myös alati kohoavat asumistukikustannukset.
Järkeviä ja kustannustehokkaita ilmastotoimia
Ilmastotoimia on suunniteltava järkevästi ja kustannustehokkaasti.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on elinehto. Maailman mittakaavassa keskeistä on saada suurimmat saastuttajat mukaan ilmastopolitiikkaan, sillä niiden osalta tehty ympäristöinvestointi tuottaa suurimman tuloksen.
– Nyt ilmastosopimuksia toteutetaan maanosien välisesti nurinkurisesti siten, että siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisempia, edellytetään minimaalisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia vähennyksiä. Myös epäsuhtaa ilmastorahastoissa on korjattava.
Suomen hiilipäästöt henkilöä kohden ovat eurooppalaista keskitasoa vaikka meillä on suuri lämmitystarve, ja pitkät etäisyydet.
– Lisäksi Suomessa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, kuten paperi- ja metalliteollisuutta, joiden tuotteet menevät suurelta osalta vientiin.
Aikaan sidottujen lupausten suhteen, kuten fossiilisista polttoaineista luopumiseen määräaikaan mennessä täytyy olla kriittinen.
– Jos tavoitteita halutaan asettaa, on parasta ilmoittaa ne kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmäärinä, ja jättää keinot valittaviksi sen mukaan, mikä on edullisinta ja kannattavinta, Puisto sanoo.
Sähkön siirtohinnoittelun oltava kohtuullista
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että EU:n sisäisen taakanjaon epäkohdat on korjattava. EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille perussuomalaiset kannattaa ilmastotullia.
– Kannatamme ominaispäästöjärjestelmää, jossa sovitaan sektorikohtaiset rajat, jossa ylittävästä toiminnasta maksetaan sakkomaksuja.
Energiapolitiikassa perussuomalaiset kannattaa monipuolista, hajautettua ja omavaraista energiatuotantoa
– Kotitalouksien sähköveroja tulee laskea EU:n minimitasolle, Ruotsin tapaan. Sähkön siirtohinnoittelu on pidettävä kohtuudessa. Tärkeää on myös se, että verkkoyhtiöt pidetään kotimaisessa omistuksessa.
Perussuomalaiset kannattaa ydinvoimaa Suomen sähkön perustuotannon selkärankana.
– Olemme myös myönteisiä uusille teknologiamahdollisuuksille ydinvoiman suhteen, kuten pienvoimaloille. Energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa. On tärkeää muistaa se, että poliitikot eivät aina tiedä parhaita ratkaisua, vaan usein erilaiset innovaatiot syntyvät paikallistasolla.
Liikenteen toimiin tarvitaan järkeä
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu etenkin haja-asutusalueilla ja maaseudulla on usein välttämätöntä. Perussuomalaiset kannattaa autoveron laskemista alemmaksi, jolloin samalla saadaan uudistettua autokantaa.
– Olemme myös kritisoineet biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, eli että sitä ei pitäisi tehdä muita EU-maita korkeammin tai aikaisemmin.
Mitä sähköautoihin tulee, Puisto muistuttaa, etteivät myöskään sähköautot ole täysin päästöttömiä.
– Vaikka sähköautoilla ei ole paikallispäästöjä, muita päästövaikutuksia saattaa olla. Lisäksi tällaisten autojen tuotannossa ja akkuteollisuudessa tarvitaan erilaisia metalleja kuten kobolttia ja nikkeliä. Kuitenkin sähköautot ovat tulevaisuutta, ja myös me haluamme olla siinä mukana, eli perussuomalaiset kannattaa täyssähköautojen vapauttamista arvonlisäverosta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoaineet ympäristö- ja energiapolitiikka Sähköautot päästötavoitteet sähkönsiirto sähkövero Kivihiili Autoilu Sakari Puisto ilmastopolitiikka Suomi perussuomalaiset Asuminen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu

PS:n puoluehallitus: autoilijoiden niskat yritetään taittaa, vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia

Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – ”SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Elomaa: Sähkönsiirtohinnat kuriin kansallisella ohjelmalla – ”Haastan kaikki puolueet mukaan”

Financial Times: Perussuomalaisten rajun kannatusnousun takana selkeä vaihtoehtoinen ympäristöpolitiikka

Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.