

LEHTIKUVA
Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”
– Ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin, sanoo työmies Matti Putkonen.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moitti perjantain tuumaustunnilla ankarasti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta kohutun irtisanomislain valmistelussa.
– On syytä palauttaa mieliin, että kolmikanta rakennettiin yksissä tuumin estämään ranskalaistyyppisen radikaalin ja suoran toiminnan syndikalismin rantautuminen Suomeen. Hyökkäykset syndikalismin torpannutta kolmikantaista sopimista ja yleissitovuutta vastaan ovat kovempia kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun, Putkonen jyrisee.
– Hyökkäyksen kärkijoukkoa komentavat pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Kaksikon on syytä käydä syventävä lähihistorian oppitunti pikaisesti, jotta he oivaltaisivat minkälaista sutta he huutavat. Syndikalistit vastustavat proletariaatin myöntymistä sopimuksiin porvariston kanssa, koska eivät usko sopimiseen tienä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Nämä syndikalisteja Suomeen haikailevat eivät tunne kolmikannan ja yleissitovuuden historiaa.
Pentikäinen saneli uuden lain sisällön hallitukselle
Putkonen toteaa, että kolmikannassa maan hallitus pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen. Vastavuoroisesti työmarkkinaosapuolet pääsivät mukaan jäsenistöään koskevien lakien valmisteluun.
– Kolmikannassa poliitikot ja työmarkkinapäättäjät yhteistuumin sitoutuvat toimiin yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sipilän hallitus päästettiin kiky-sopimuksessa vaikuttamaan palkanmääräytymispöytään, mutta Sipilän hallitus ei noudattanut vastavuoroisuusperiaatetta.
– Vastavuoroisuuden asemesta Sipilän hallitus antoi porttikiellon perinteisille työmarkkinaosapuolille. Tilalle otettiin Suomen Yrittäjät, joka saneli puhtaasti omista itsekkäistä lähtökohdistaan uuden lain sisällön hallitukselle. Miksi piti ensin laittaa maa sekaisin, ennen kuin hallitus oli valmis lunastamaan vastavuoroisuusperiaatteen? Putkonen ihmettelee.
Toivottavasti meni perille, että Suomea rakennetaan sopimalla
Putkonen toivoo, että kaikki poliittiset toimijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että Suomea on rakennettu ja rakennetaan sopimalla eikä syndikalismilla.
– Toivottavasti todelliset syndikalismin kauppamiehet Sipilä ja Pentikäinen lopettavat markkinointinsa ja ymmärtävät kapseloida tuotteensa ja viedä se Olkiluodon loppusijoitusonkaloon.
– Ensimmäinen yleissitova työehtosopimus syntyi vuonna 1900 kirjapainoalalle. Yleissitova sopimus syntyi yritysten vaatimuksista. Helsinkiläiset kirjapainoyritykset vaativat sopimusta, jolla pyrittiin estämään palkkojen ja työehtojen polkumyynnillä tapahtunut hintakilpailu maaseudun kirjapainojen toimesta. Ensimmäinen yleissitova sopimus oli myös tasa-arvosopimus. Sopimuksessa edellytettiin, että naispuoliselle kirjanpainaltajalle on maksettava sama palkka kuin miespuoliselle, Putkonen kertaa.
Yleissitovuus varmistaa työrauhan
Putkonen korostaa, että ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille.
– Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että yritys ei voi hakea palkkojen tai työehtojen polkumyynnillä kilpailuetua. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin. Siksi pyrkimykset halpa- ja orjatyömarkkinoiden synnyttämiseen, käyttämällä yleissitovuutta keppihevosena, ovat edesvastuuttomia. Yleissitovuuden ydin on, että se ei rajoita työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta estää halpa- ja orjatyövoiman tuonnin.
Perussuomalaiset ja ay-liikkeestä erityisesti Rakennusliitto ovat vastustaneet saatavuusharkinnan poistamista sekä varoittaneet vakavasti kaksien työmarkkinoiden syntymisestä Suomeen.
– Olemme yhdessä korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen tulee kalliiksi myös veronmaksajille. Kuitenkin kokoomus, keskusta vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat väittäneet, että talouskasvun vauhdittamiseksi saatavuusharkinta on poistettava, Putkonen ihmettelee,
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- syndikalismi irtisanomislaki Työehtosopimusten yleissitovuus Mikael Pentikäinen Kiky Kolmikanta Suomen Yrittäjät Juha Sipilä Työmarkkinajärjestöt Matti Putkonen hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Hallituksen irtisanomislaki rikkoisi oikeusvaltion

Juvonen: Hallituksen palautettava työrauha hoitoalalle

Irtisanomislakia vastaan lakkoilevan JHL:n pääluottamusmiehet: ”Hallitus on heittänyt pommin kentälle ja aiheuttanut sekasortoa”
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











