Reijonen: Miksi Fortumin hallituksessa on runsaasti muiden maiden kansalaisia?

Fortumin hallitus teki tammikuussa päätöksiä isoista rahoista. Fortum myönsi Uniperille noin 8 miljardia euroa konsernirahoitusta takauksina ja lainoina. Tuli skandaali ja riski realisoitui. Suomalaisille veronmaksajille on sen takia tiedossa mahdollisesti jopa kymmenen miljardin menetykset, kirjoittaa Minna Reijonen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ärähtää, että suomalaisten ei todellakaan kuulu maksaa saksalaisten kaasulaskuja.

Reijonen ihmettelee, miksi yhtiössä, jossa enemmistön osakkeista kuitenkin omistaa Suomen valtio, voi hallituksen jäseninä olla runsaasti muiden maiden kansalaisia.

– Yhtiökokous valitsee hallituksen. Siinä vaiheessa tulee kiinnittää huomiota hallituksen vahvaan osaamiseen.

– Kun kyseessä on Fortum eli yhtiö, josta Suomen valtio omistaa yli puolet, on tärkeää huomioita myös hallitusten jäsenten kansalaisuus, Reijonen sanoo.

Suomen kansalaiset aliedustettuina

Fortumin hallituksessa istuvilla henkilöillä on Suomen, Saksan, Portugalin, Tanskan, Yhdysvaltojen ja Sveitsin kansalaisuuksia. Osalla hallituksen jäsenillä on kaksoiskansalaisuus.

Reijonen hämmästelee, että pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä on yhdeksänjäsenisessä hallituksessa vain kolme.

– On huomionarvoista, että Suomi omistaa tästä yhtiöstä kuitenkin yli puolet. Vastaavasti kokonaan Saksan kansalaisia tai Saksan kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä on hallituksen jäsenissä kolme henkilöä.

Saksalle ja EU:lle nöyristelyn loputtava

Reijonen pitää tärkeänä, että selvitetään jatkossa, miksi yhtiössä, josta Suomi omistaa enemmistön, on mahdollista olla hallituksen jäseninä runsaasti toisen valtion kansalaisia. Reijosen mielestä hallituksen jäsenten kansalaisuudella on merkitystä, kun puhutaan Suomen ja suomalaisten edusta.

– Suomi tarvitsee vahvaa omistajaohjausta. Ei tule nöyristellä Saksalle tai muille maille tai EU:lle. Näin kuitenkin valitettavan usein tunnutaan tekevän.

Ongelmia myös muissa valtionyhtiöissä

Reijosen mukaan kaikki yhtiöt, joissa Suomella on omistuksia, on käytävä kriittisesti läpi. Epäselvyyksiä tiedon kulkemisessa on viime viikkoina ollut esimerkiksi VR:n hallintoneuvostossa ja Nesteen sidosryhmien neuvottelukunnassa.

– Erikoista on, ettei tieto ole kulkenut edes asianosaisille kansanedustajille.

– Epäonnistumisen syitä ja seurauksia pohditaan pitkään. On tärkeää miettiä tulevaisuutta ja selvittää tämä katastrofi siten, että Suomelle aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa. On huomioitava sekä hallituksen että poliittinen vastuu, Reijonen painottaa.