

LEHTIKUVA
Saksan energiapolitiikan karut vaihtoehdot: Luovutaanko kunnianhimoisista tavoitteista vai otetaanko riski sähkön loppumisesta?
Saksan hallituksen tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan uusiutuvan energian lisäämisellä on jäänyt välitavoitteista pahasti jälkeen. Tuulivoimaloiden rakentaminen takkuaa kansalaisten vastustuksen, puutteellisen infrastruktuurin ja sääntelyn vuoksi.
Saksan hallituksen tavoite on saada vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus 65 prosenttiin koko energiantarpeesta. Kyseessä on vain välitavoite. Uusiutuvan energian kärkenä on tuulivoima.
Tavoite karkaa
Saksassa on tämän vuoden alun ja syyskuun lopun välisenä aikana rakennettu 150 uutta tuulivoimalaa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Uusien voimaloiden yhteiskapasiteetti on 514 megawattia.
– Tämä on katastrofi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo ajatushautomo Agora Energiewenden johtaja Patrick Graichen.
Hänen mukaansa Saksan maaperälle tulisi rakennuttaa 4 gigawatin edestä uutta tuulivoimaa joka vuosi.
Saksan pohjoista rannikkoa ei voida hyödyntää riittävästi tuulivoimaa lisäämällä. Siirtoverkosto ei anna myöden. Energiaa tulisi saada siirretyksi rannikolta etelään, missä suuret asutuskeskukset ja teollisuus sijaitsevat.
Tuulivoimalla lukuisia esteitä
Tuulivoiman lisääminen on saanut kansalaiset vastustamaan uusia hankkeita.
– Meillä on nyt yli 30 tuhatta tuulivoimalaa, emmekä voi rakentaa niitä lisää. Tämän täytyy loppua, sanoo tuulivoimaa vastustava Günther Schulz FT:lle.
Hänen mukaansa tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat ovat suhteettoman suuria hyötyihin nähden.
Saksan hallitus aikoo määrätä tuulivoimaloille kilometrin mittaisen vähimmäisetäisyyden tuulivoimaloista asumuksiin. Tämä eliminoi luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan jopa 40 prosenttia mahdollisesta tuulivoimaloiden rakennuspinta-alasta.
Uudet tuulivoimahankkeet jumittavat valitusten vuoksi oikeuslaitoksessa vuosien ajan. Rakennuttajille lupien odottelu on turhauttavaa.
Energiapula vai tavoitteiden hautaus?
Saksa aikoo luopua kokonaan ydinvoimasta vuonna 2022. Hiilivoimalle jäähyväiset tulisi heittää vuoteen 2038 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia.
Suomen Perustan julkaisussa Ympäristörealistin käsikirja VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa varavoiman tarpeesta. Hän arvelee, ettei Saksa voine luopua kivihiilen käytöstä suunnitellusti.
Financial Times arvioi, että Euroopan suurin talous voi joutua kohtaamaan kiperät vaihtoehdot: joko maan tulisi jättää hyvästit kunnianhimoisille tavoitteilleen tai ottaa riski ajautumisesta energiakriisiin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita hurjaa vauhtia – EU:ssa kaivataan satoja miljardeja ilmastonsuojeluun

Saksan demarijohtajat perääntyivät puheissaan: Jatkavat hallituksessa – kannatus sukeltaa

Oppositio yhteisrintamassa – ruotsidemokraattien ehdotus Ringhalsin ydinvoimalan käynnistämisestä kaatui silti yhdellä äänellä

Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat

Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä
Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
Uusimmat

Perussuomalainen Nuoriso: Sote-palvelut kuuluvat suomalaisille

Seppänen: Pelastushelikopteri Aslak säilyy Lapin turvana
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












