Saksan energiapolitiikan karut vaihtoehdot: Luovutaanko kunnianhimoisista tavoitteista vai otetaanko riski sähkön loppumisesta?

Saksan hallituksen tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan uusiutuvan energian lisäämisellä on jäänyt välitavoitteista pahasti jälkeen. Tuulivoimaloiden rakentaminen takkuaa kansalaisten vastustuksen, puutteellisen infrastruktuurin ja sääntelyn vuoksi.

Saksan hallituksen tavoite on saada vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus 65 prosenttiin koko energiantarpeesta. Kyseessä on vain välitavoite. Uusiutuvan energian kärkenä on tuulivoima.

Tavoite karkaa

Saksassa on tämän vuoden alun ja syyskuun lopun välisenä aikana rakennettu 150 uutta tuulivoimalaa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Uusien voimaloiden yhteiskapasiteetti on 514 megawattia.

– Tämä on katastrofi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo ajatushautomo Agora Energiewenden johtaja Patrick Graichen.

Hänen mukaansa Saksan maaperälle tulisi rakennuttaa 4 gigawatin edestä uutta tuulivoimaa joka vuosi.

Saksan pohjoista rannikkoa ei voida hyödyntää riittävästi tuulivoimaa lisäämällä. Siirtoverkosto ei anna myöden. Energiaa tulisi saada siirretyksi rannikolta etelään, missä suuret asutuskeskukset ja teollisuus sijaitsevat.

Tuulivoimalla lukuisia esteitä

Tuulivoiman lisääminen on saanut kansalaiset vastustamaan uusia hankkeita.

– Meillä on nyt yli 30 tuhatta tuulivoimalaa, emmekä voi rakentaa niitä lisää. Tämän täytyy loppua, sanoo tuulivoimaa vastustava Günther Schulz FT:lle.

Hänen mukaansa tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat ovat suhteettoman suuria hyötyihin nähden.

Saksan hallitus aikoo määrätä tuulivoimaloille kilometrin mittaisen vähimmäisetäisyyden tuulivoimaloista asumuksiin. Tämä eliminoi luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan jopa 40 prosenttia mahdollisesta tuulivoimaloiden rakennuspinta-alasta.

Uudet tuulivoimahankkeet jumittavat valitusten vuoksi oikeuslaitoksessa vuosien ajan. Rakennuttajille lupien odottelu on turhauttavaa.

Energiapula vai tavoitteiden hautaus?

Saksa aikoo luopua kokonaan ydinvoimasta vuonna 2022. Hiilivoimalle jäähyväiset tulisi heittää vuoteen 2038 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia.

Suomen Perustan julkaisussa Ympäristörealistin käsikirja VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa varavoiman tarpeesta. Hän arvelee, ettei Saksa voine luopua kivihiilen käytöstä suunnitellusti.

Financial Times arvioi, että Euroopan suurin talous voi joutua kohtaamaan kiperät vaihtoehdot: joko maan tulisi jättää hyvästit kunnianhimoisille tavoitteilleen tai ottaa riski ajautumisesta energiakriisiin.