Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa

Tänään vietetään itsemurhien ehkäisypäivää. Tuoreen tilaston mukaan Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa.

UNICEF julkaisi viime viikolla lasten hyvinvointia rikkaissa maissa vertailevan raportin. Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä.

Kansanedustaja Ari Koponen on surullinen tulokset luettuaan, mutta yhtyy täysin MIELI ry:n asiantuntija Meri Larivaaran havaintoon, että hyvillä mielenterveystaidoilla kuten tunne- ja ongelmanratkaisutaidoilla voisimme ehkäistä impulsiivisia itsemurhia.

– Meillä olisi ratkaisut näihin ongelmiin. Lapset tarvitsevat tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä tukevaa ja vahvistavaa kasvatusta varhaiskasvatuksesta alkaen. Tunnetaitojen kautta haetaan parannusta jo varhaisina vuosina koko kouluyhteisölle. Tällainen toiminta on ennaltaehkäisevää mielenterveyttä edistävää työtä, kertoo Koponen itsemurhien ehkäisypäivänä.

Kiusaaminen tuhoaa nuoren elämän

Koponen on nähnyt Brother Christmas -hyväntekijänä toimiessaan läheltä liian monen nuoren koko elämän valuvan hukkaan koulukiusaamisen seurauksena, joten kiusaamisen vastaisesta työstä on tullut Koposelle sydämenasia. Hän on esimerkiksi tehnyt kiusaamisen vastaisen kansalaisaloitteen, jonka allekirjoitti yli 50 000 suomalaista sekä lakialoitteen, jonka allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa.

Lisäksi Koponen on parlamentaarisen komitean jäsenenä valmistelemassa Suomeen kansallista lapsistrategiaa vuoden 2020 loppuun saakka sekä ollut mukana toteuttamassa keväällä 2018 hanketta, jonka aikana keravalaisessa alakoulussa oli päivittäin terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen.

– Kokeilu Keravalla onnistui ja lähes 50 % oppilaista koki saaneensa aiempaa enemmän tukea, ohjeita, apua ja ymmärrystä. Yksi henkilö pystyi neljän kuukauden aikana saamaan aikaan huomattavia muutoksia säännöllisellä, päivittäisellä sekä yksilöllisellä kohtaamisella. Apu pitää viedä sinne, missä tarve ilmenee, ei neuvottelupöytiin tai byrokraattisiin rakenteisiin. Helpoin tapa ehkäistä itsemurhia on keskustella omista tunteistaan avoimesti. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin ja avun tulee olla helposti kaikkien saatavilla, Koponen kertoo.

Ykdestä syrjäytyneestä lapsesta jo miljoonalasku

Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten mielenterveyspalveluiden kustannuksella ei pidä säästää myöskään UNIFECin mukaan, vaan koulujen tulisi satsata lasten mielenterveystaitojen oppimiseen ja harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen.

– Päättäjien tulisi paremmin ymmärtää miten paljon inhimillistä tuskaa sekä valtavia kansantaloudellisia menetyksiä nämä ongelmat aiheuttavat. Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle eri arvioiden mukaan noin 700 000 euroa – jopa miljoonan. Meillä ei ole varaa tähän, painottaa Koponen.

– Koulujen tulisi suhtautua kiusaamisen ehkäisyyn ja vähentämiseen entistä kunnianhimoisemmin ja vahvistaa lasten mielenterveystaitojen oppimista ja harjoittelua.

Koponen haluaa korostaa, että ennaltaehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin jo havaittujen ongelmien korjaaminen laastareilla. Itsemurhien ehkäisypäivä on Suomen Mielenterveys ry:n kampanja, joka taistelee itsemurhia vastaan.