Helmikuun aikana länsieurooppalaiset johtajat yrittivät neuvotella Venäjän kanssa Ukrainan tilanteesta. Venäjä vaati mahdottomia kasaten samaan aikaan sotavoimaa Ukrainan rajalle. Lännen mielestä diplomatiaa ei sopinut kuitenkaan sysätä syrjään. Entiset Varsovan liiton maat kertoivat Venäjän arvattavista aikeista, mutta näitä maita ei vain kuunneltu.  Lue lisää >

Mediatietojen mukaan EU suunnittelee jo seuraavaa elvytyspakettia – tällä kertaa Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyy, kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida asioihin ylikansallisesti sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään.  Lue lisää >

Perussuomalainen Nuoriso on erittäin huolestunut Saksan liittokanslerin puheista Ukrainaan liittyen.  Lue lisää >

Kanadan pääkaupungin kaduilla on lauantaina odotettavissa ruuhkia, sillä tuhansien rekkojen ja muiden ajoneuvojen kolonnat lähestyvät Ottawaa eri suunnista. Rokotepakkoa vastustaneiden rekkakuskien protestista on nopeasti kasvanut spontaani kansanliike, joka vaatii kaikkien koronarajoitusten poistamista ja pääministerin eroa. Saman tyyppinen rekkakuskien mielenosoitus on suunnitteilla myös Suomessa.  Lue lisää >

VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.  Lue lisää >

Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin vierailua vain kaksi päivää Scholzin valinnan jälkeen. Macron halusi taivuttaa EU:n talouskurisääntöjä ja lisätä unionin yhteisvelkaa. Scholz haluaa joustoa talouskuriin, mutta yhteisvelan lisääminen on vaikeampi askel, Politico uutisoi.  Lue lisää >

Kansat vaeltavat taas Eurooppaan ja Euroopassa lähes vuoden 2015 malliin. Nyt laittomiakin tulijoita katsotaan osin läpi sormien, sillä teollisuus ja palvelualat tarvitsevat halpaa ja sopimuksista piittaamatonta työvoimaa. Tästä saattaa olla kyse myös Britannian ja Ranskan oireilevissa suhteissa.  Lue lisää >

Ranskan hallinto lisää toimenpiteitään kamppailussa poliittista herännäistä woke-kulttuuria vastaan. Emmanuel Macronin hallitus on perustanut uuden ajatushautomon, jonka keskeisenä tehtävänä on vastustaa ”Yhdysvalloista maahantuotoa herännäisyyttä”. Termi tarkoittaa kansanliekellä woke-kulttuuria, ja sillä viitataan usein mm. identiteettipolitiikkaan, intersektionaaliseen feminismiin ja kriittiseen rotuteoriaan. Macronin hallinto on jo aiemmin linjannut toimenpiteistään herännäisyyttä vastaan. Ulostulot nähdään myös poliittisena pelinä. Lähempänä poliittista...  Lue lisää >

Peräti kaksi kolmasosaa ranskalaisista on huolissaan väestönvaihdoksesta, kertoo presidentinvaaleihin liittyvä mielipidekysely. Maahanmuutto tulee olemaan yksi tulevien presidentinvaalien tärkeistä keskustelunaiheista. Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhtikuussa 2022.  Lue lisää >

Ranska tuottaa sähköstään yli 70 prosenttia ydinvoimalla. Se on eniten maailmassa. Sama meno näyttäisi jatkuvan tulevaisuudessakin mutta nyt panostetaan pieniin voimaloihin. Karvaista kokemuksista viisastuneina.  Lue lisää >

Sosiaalidemokraatit SPD voittivat niukasti vaalit, 25,7 prosentin ääniosuus. Kristillisdemokraatit CDU/CSU saivat 24,1 prosenttia. Tämä on puolueelle lähes katastrofi, historian huonoin tulos. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi vaalitulosta Spiegel Onlinen uutisoinnin perusteella.  Lue lisää >

Euroopan energiamarkkinoilla taottiin maanantaina uusia hintaennätyksiä. Maakaasun hinta löi Alankomaissa uuden ennätyksen. Saksassa sähkön vuoden ennakkohinta teki samoin. Päättäjien tulisi samalla tehdä päätöksiä ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi. Sähkön hinta voi kasvaa jopa 20 prosentilla, Bloomberg uutisoi.  Lue lisää >

Kuka valitaan Angela Merkelin seuraajaksi? Valinnalla on valtavia vaikutuksia koko Euroopalle. Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa.  Lue lisää >