Kansalaisuuslaki

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.

Eduskunta on hyväksymässä hallituksen esityksen, joka tuo Suomen kansalaisuuden saamiseen uuden yhteiskuntaosaamisen vaatimuksen. Jatkossa kansalaisuutta hakevan on osoitettava tuntevansa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, oikeuksia ja velvollisuuksia joko kansalaisuuskokeella tai Suomessa suoritetuilla opinnoilla.

Hallintovaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä kansalaisuuslain muuttamisesta, jonka myötä kansalaisuuskoe tulee osaksi kansalaisuudenhakuprosessia. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää uusinta muutosta kansalaisuuslakiin välttämättömänä.

Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.

Suomen kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen ja menettämisen edellytyksiä koskevan kansalaisuuslain kiristykset astuvat voimaan tänään. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.

Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa. 

Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.

Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä kansalaisuuslain tiukentamiseksi tervetulleena päätöksenä. Uudistus on vahva viesti siitä, että Suomen kansalaisuutta ei enää myönnetä automaattisesti, vaan hakijan on ansaittava se teoillaan.

Hallitus tiukentaa jälleen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitus haluaa parantaa integraatiota, vahvistaa kansalaisuuden arvoa ja varmistaa, että hakijat sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Eduskunta keskustelee tänään hallituksen esityksestä kansalaisuuslain kiristämiseksi. Jatkossa kansalaisuutta hakevilta vaaditaan, ettei hakija nojaa toimeentulotukeen tai työttömyysetuuksiin. Perussuomalaisten Joakim Vigelius korostaa, että muutoksilla suojataan Suomen etuja ja vahvistetaan kansalaisuuden arvoa.

Viime vuonna voimaan tulleessa rajaturvallisuuslaissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Lain tarkoituksena on torjua vieraan valtion vaikuttamista Suomeen hyväksikäyttämällä maahantulijoita. Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa rajaturvallisuuslain olleen suuri ponnistus, sillä vastaavaa lakia ei ole ollut muualla Euroopassa.

Perussuomalaiset näkevät Suomen kansalaisuuden palkintona, joka maahantulijan on ansaittava. Jatkossa Suomeen tulevalla on itsellään vastuu omasta kotoutumisestaan ja kotoutumisesta tulee kansalaisuuden saamisen edellytys.

Sisäministeriön työryhmä on selvittänyt, millä tavoin kansalaisuuskoe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan siten, että Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.

Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä.

Saksan sisäministeriö linjasi tällä viikolla, että uuden kansalaisuuslain nojalla henkilöiltä, jotka kirjoittavat sosiaalisessa mediassa “From the River to the Sea”, evätään Saksan kansalaisuus.

Keväällä eduskunta hyväksyi useita tärkeitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä lakeja. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uudistuksia onnistuneina.