Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen

Riikka Purra: Suomalaisuus on lämpöä, kirkkautta, yhteenkuuluvuutta ja sitkeyttä

Drooniuhka Uudellamaalla – ilmavoimat varautui ampumaan maahantunkeutujat alas

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”

Suomen talous kasvaa — pitkä taantuma alkaa väistyä

Koponen: Edelliset hallitukset loivat maahanmuuton kautta Suomeen uuden köyhälistön

Väestöliitto esitti vauvarahastoa – Rostila kiittää hyvästä ideasta

Strandman muistuttaa uimataidon merkityksestä: ”Uimataito on suomalaisille tärkeä kansalaistaito”

Skotlannin eduskuntaan valittu transsukupuolinen tamili kerää rahaa jatkoviisumiin voidakseen jäädä maahan

Terrorismilainsäädäntö viimein kuntoon – terroristit eivät enää pääse pälkähästä pienillä tuomioilla

Vouti vie pian huumeparonin arvokellot ja loistoauton – Oikeusministerin viesti nuorille: ”Rikos ei kannata”

Perussuomalaiset julkaisee uuden voikukka-logon, Purra fiilistelee: ”Tiedättehän tuon kauniin kukkasen, joka kasvaa kaikilla pihoilla ja jota on ihan mahdoton kitkeä”

Purra: En halua espanjalaista sosialismia Lindtmanilta, Palestiinan tunnustamista Razmyarilta enkä Tuppuraista neuvottelemaan Saksaan

Nuorten julma joukkopahoinpitely ja puukotus tallentuivat videolle, yksi tekijöistä alle 15-vuotias – Rasinkangas varoittaa väkivallan raaistumisesta

Kolumni: EU:n ”huippudiili” – Maksa 7 000 miljoonaa euroa, saa 2 000 miljoonaa euroa

Tynkkynen: Vasta Brysselissä tajusin, millainen hirviö EU on – ”Vallan väärinkäyttöä, joka ohittaa demokratian

Päivän pointti: Ilta-Sanomat kutsui vihreiden eduskuntavaaliehdokkaan arvioimaan perussuomalaisten uutta logoa

Työttömyyden kasvu johtuu edellisten hallitusten maahanmuuttopolitiikasta – Mäkelä: Sosialistien opit tuottavat vain kurjuutta ja leipäjonoja

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lisää maahanmuuttajia, mutta ei tiedä, mihin tulijat työllistyisivät

Purra ja Rantanen Kiihdytysajoissa: ”Yksikään muu puolue ei tule tekemään maahanmuutolle mitään”

vaalipuheet

Eduskunnassa keskusteltiin opposition välikysymyksestä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Kansanedustaja Mauri Peltokangas on huolissaan siitä, miten katujengirikollisuus on saanut aivan uusia mittasuhteita.

&#8211; Väkivalta on raaistunut ja arkipäiväistynyt. Esimerkiksi teräaseet ovat yleistyneet. Helsingissä nuoria pelottaa pukeutua merkkivaatteisiin, jotta eivät tulisi ryöstetyiksi, ja julkisilla paikoilla liikutaan mielellään kaveriporukoissa, Mauri Peltokangas sanoo.
”Rasisti- ja natsikortit lentelevät”
Ryösteleviin katujengeihin kuuluu pääasiassa maahanmuuttajataustaisia nuoria, joten aihe nivoutuu hyvin tiiviisti nimenomaan maahanmuuttopolitiikkaan.
&#8211; Perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet haitallisen maahanmuuton seurauksista, Peltokangas toteaa ja jatkaa:
&#8211; Usein viestintuoja on joutunut kovan kritiikin ja haukkumisen kohteeksi, ja rasisti- ja natsikortit lentelevät vieläkin jatkuvasti. Toivottavasti keskusteluilmapiiri asian tiimoilta muuttuisi ja tervehtyisi edes nyt, kun vakavat oireet ovat tulleet esiin.
Vakavuus ymmärretään vaalipuheissa
Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi. Peltokangas korostaa, että perussuomalaiset ovat nähneet jo kauan sitten, mihin liian löysä maahanmuuttopolitiikka johtaa Ruotsissa, jonka yhteiskunta on hyvin vertailukelpoinen omaamme nähden.
&#8211; Muutkin ovat ainakin nyt vaalipuheissaan jo ymmärtäneet asian vakavuuden. Toivon todella, että tämä ei jää vain jälleen puheeksi.
Ruotsalaiset askeleen edellä
&#8211; Samoin asian vakavuuden ovat huomanneet myös ruotsalaiset, sillä valtiopäivävaalit voitti Ruotsin oikeistoblokki, jonka uudessa hallitusohjelmassa on paljon kiristyksiä sekä maahanmuutto- että kriminaalipolitiikkaan, Peltokangas toteaa ja jatkaa:
&#8211; Tanskassa edes uusi demarihallitus ei aio tehdä löysennyksiä maahanmuuttopolitiikkaansa vaan ylläpitää vielä Ruotsiakin tiukempaa linjaa. Tämä johtuu siitä, että Tanskan politiikka on tässä asiassa ollut niin onnistunutta, että sitä ei lähde kyseenalaistamaan enää mikään vakavasti otettava puolue vaaleissa.
&#8211; Milloin Suomen demarit ottavat mallia ulkomaisista aatetovereistaan? Peltokangas kysyy.
Vihreät jatkaisi samalla linjalla
Peltokankaan mukaan sisäministeri Krista Mikkosen puheista saa sen käsityksen, että ainakin vihreät jatkavat mielellään ihan samaa rataa kuin tähänkin asti.
&#8211; Se tarkoittaisi lisää löysennyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja lisää lieveilmiöitä. Tosiasioita ei haluta tunnustaa, vaan aihetta kierrellään vähän asian sivusta.
&#8211; Me perussuomalaiset sen sijaan tahdomme antaa poliiseille pakkiin uusia työkaluja, joilla puuttua tähän tilanteeseen heti alkumetreillä, Peltokangas pohtii ja kysyy:
&#8211; Miksi emme ottaisi mallia vaikkapa Tanskan onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, josta itse asiassa näyttää tulevan uusi pohjoismainen normi?

Peltokangas: Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi – maahanmuuttopolitiikkaan mallia Tanskasta

Kansanedustaja Jenna Simula soimasi hallituksen velkapolitiikkaa keskiviikon täysistunnossa, jossa käsiteltiin valtion talousarviota vuodelle 2023. Vaikka osa Suomen valtion ottamasta velasta johtuukin ensin koronasta ja sitten sodasta, Simulan mukaan hallitus ei ole kriisien keskellä ollut valmis tinkimään toissijaisista menoista, vaan on omilla toimillaan kasvattanut velkataakkaa entisestään.

&#8211; Tarvitaan uutta otetta, sillä hallitus ei siihen ole kyennyt – ei ole ollut tahtoa eikä kykyä luopua tuhlailevasta linjasta. Te olisitte voineet kriisien keskellä heittää hallitusohjelman roskiin, ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin asioihin. Suomalaiset olisivat sen varmasti hyväksyneet, Jenna Simula huomautti puheenvuorossaan ja jatkoi:
&#8211; Mutta toisin päätitte, ja tässä edelleen olemme, reilusti alijäämäisen budjetin edessä. Onneksi se on tämän katastrofihallituksen viimeinen. Se on ainoa valonpilkahdus tässä koko asiassa.
Julkista sektoria paisutettu massiivisesti
Simula moitti hallitusta siitä, että perusasioiden äärelle ei ajoissa palattu eikä kyse ole enää pienistä viilauksista valtion budjettiin, vaan valtionvarainministeriön virkamiesten mukaan tulevilla vaalikausilla sopeuttamistarvetta on 9 miljardin euron edestä.
&#8211; Julkista sektoria on vuosikymmenten aikana paisutettu massiivisesti ja otettu valtion tai kuntien kontolle kaikenlaisia tehtäviä, jotka eivät niille oikeastaan edes kuulu. Pääministeri Sanna Marin ei puolestaan pysty nimeämään yhtään ainutta vaikuttavaa kohdetta sopeuttamiseen – hänellä ja sosialidemokraateilla on tarjottavanaan suomalaisille lisää veronkorotuksia, Simula sanoi täysistunnossa.
Säästöt kohdistettava toissijaisiin menokohteisiin
Puheenvuorossaan Simula kertasi perussuomalaisten talousajattelun ytimen, jonka mukaan säästötalkoot on aloitettava suomalaisten hyvinvoinnin ja arjen kannalta toissijaisista kohteista. Hän myös varoitti vaalipuheiden epärealistisuudesta.
&#8211; Seuraavat vaalikaudet ovat Suomelle ja suomalaisille kohtalokkaita; saammeko julkisen talouden tasapainoon ja suomalaisten hyvinvoinnin ja peruspalvelut turvattua – vai mennäänkö aina punavihreään retkuun siinä, että rahaa kyllä tulee seinästä ja velkoja ei tarvitse maksaa takaisin.

Simula ensi vuoden talousarviosta: ”Onneksi tämä on tuhlarihallituksen viimeinen”

Hallitus kohdentaa kehysriihessä hoitotakuulain voimaan saattamiseen 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Tämä ei kuitenkaan perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen mukaan takaa suomalaisille hoitoonpääsyä.

Hoitotakuulaki tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkialla Suomessa pääsisi hoitoon kiireettömässä tapauksessa viikossa hoidontarpeen arvioinnista. Nykyinen hoitotakuu on kiireettömässä tapauksessa kolme kuukautta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.
&#8211; Marinin hallituksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti se jää toteutumatta, sillä pelkästään paperilla tehty hoitotakuulaki ei turvaa kansalaisten hoitoonpääsyä. Kun sotehenkilöstöä, hoitajia ja lääkäreitä puuttuu jo nyt, niin mistä hallitus aikoo heidät löytää ensi vuodelle? Arja Juvonen kysyy.
Pakkolaki suuri virhe
Kehysriihessä ei otettu kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tämänhetkiseen tilanteeseen ja hoitajalakkoon, jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaat sotealalle. Pääministeri Sanna Marin toivoi tiedotustilaisuudessa pikaista ratkaisua hoitajalakkoon ottamatta muutoin kantaa asiaan.
&#8211; Vaaleissa hoitoalaa muistetaan puhein ja maailmaa syleilevin ylistyksin. Juuri menneissä aluevaaleissa hoitaja ja hänen asiansa oli ykkönen. Nyt kiitokset ja kehut on kuitenkin jo unohdettu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on kiristämässä hoitoalan ruuvia entisestään tuomalla suojelutyötä koskevan ns. ”pakkolain”, jolla hoitajien lakko-oikeutta halutaan rajoittaa.
&#8211; Jos hallitus tuo pakkolain, tekee se yhden hallituskautensa suurimmista virheistä. Olemme menettämässä alata pitkänlinjan osaajia, sillä hoitohenkilöstö on saanut tarpeekseen ja jättää alan, Juvonen sanoo.
Osastoja suljetaan
Juvonen sanoo, että siinä missä hoitoalan palkkakehityksen kaari ei näytä olevan ylöspäin, ei sinne suuntaan mene myöskään hoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa.
&#8211; Olemme nähneet Suomessa sairaaloiden osastojen ja leikkaussalien sulkemisia henkilöstöpuutoksista johtuen. Hyvinkäällä suljettiin ikääntyneiden psykiatrinen hoivayksikkö syksyllä 2021, Oulussa suljettiin viisi leikkaussalia helmikuussa 2021 ja Siun sote on ilmoittanut sulkevansa Heinäveden ikäihmisten hoivayksikön kesäkaudeksi henkilöstöpulan vuoksi, Juvonen muistuttaa.
Henkilöstö puuttuu
Hoitotakuulaki, mutta myös henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 lukuun huhtikuun 2023 alusta, on suuri haaste hallitukselle. Henkilöstömitoitusta on nostettu hallitusohjelman mukaisesti vuosittain kunnes se on 0,7.
&#8211; Nämä molemmat on vaikeita toteuttaa, eli hallituksen tulisikin reagoida asiaan heti ja etsiä oikeat ratkaisut asioiden voimaansaattamiseksi. Näitä kumpaakaan lakiesitystä ei viedä maaliin ilman sosiaali- ja terveydenhuollon riittävää henkilöstömäärää. Ja tällä hetkellä hallitukselta puuttuu tuo henkilöstö, Juvonen muistuttaa.

Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa – Juvonen: Laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö