Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton paisuttaminen monilla eri sektoreilla, myös koulutuksella, ja tulokset ovat nähtävissä: Suomesta on tullut vetovoimainen ja houkutteleva kohde opiskelun kautta EU:n ulkopuolelta saapuville maahantulijoille. Tulevaisuudessa yhä harvempi maassamme pänttäävä korkeakouluopiskelija on enää kotoisin Suomesta.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee keskustelua siitä, kenelle suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on tarkoitettu. – Kyse ei ole siitä, etteikö kaikkia sairaita ja apua tarvitsevia pitäisi Suomessa hoitaa. Tietenkin pitää hoitaa, etenkin lapset. Suomi ja sen veronmaksajat eivät kuitenkaan voi rahoittaa kaikkien halukkaiden elämää hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka omatkin palvelut eri soten sektoreilla ovat enemmän tai vähemmän heikentyneet...  Lue lisää >

Eläkepäiviään Kuopioon kuuluvassa Nilsiässä viettävä Toivo Rissanen kokee, että julkiset palvelut ovat huonontuneet Sanna Marinin hallituksen aikana.  Lue lisää >

Torstai-illan Ylen suuressa vaalikeskustelussa päästiin viimein puhumaan edes vähän taloudesta eli sote-palveluiden rahoittamisesta. Tentin juontaja Annika Damström aloitti vahvasti ja vaati alussa puolueiden puheenjohtajia kertomaan rahoituksesta – mistä otetaan rahat. Vain perussuomalaiset esitti yksiselitteisesti, että sote tarvitsee rahaa, ja että rahaa voidaan ilman velanottoa kehysten sisällä saada ainoastaan leikkaamalla toissijaisista menokohteista.  Lue lisää >

Osalle kansalaisista aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että koska aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa, vaalipäivänä sunnuntaina ei ole syytä jäädä makaamaan sohvalle. – Kun käy äänestämässä, siinä ei ainakaan häviä mitään.  Lue lisää >

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Suomella on varaa satsata suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen enemmän julkista rahaa, mutta tämä edellyttäisi päättäjiltä kykyä tehdä priorisointia julkisen talouden menokohteiden valinnassa. – Valitettavasti tähän moni ei ole valmis, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.  Lue lisää >

Aluevaalit ovat ovella, mutta suomalaisten vaali-innostuksen pelätään jäävän laimeaksi. Osin taustalla on puolueiden vaalikampanjoinnin rajoitukset korona-aikana. Jopa ulkona kampanjoiminen on avien päätöksellä kielletty monessa osassa maata, vaikka THL:n ja STM:n mukaan ulkona kampanjoiminen on matalan riskin toimintaa.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti Ylen aluevaalitentissä eilen, että uusien hyvinvointialueiden rahoitus on suurelta osin valtion varassa. Valtion kaikilla muilla menokohteilla on siis suora yhteys siihen, kuinka paljon ja kuinka laadukkaita sote-palveluja suomalaisille jatkossa voidaan tarjota. Valtio käyttää vuosittain miljardeja euroja haitalliseen maahanmuuttoon, kehitysapuun, EU-tukipaketteihin ja ylikunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.  Lue lisää >

Puolueille on uusien aluevaltuustojen edustajamäärän mukaisesti tulossa uutta rahoitusta, vaikka pääministeri Sanna Marinin hallitus nosti heti ensitöikseen puoluetukea. Iltalehden puoluejohtajatentissä Marin myönsi, että uusi rahoitus on jälleen puoluetuen lisäys.  Lue lisää >

Uusia hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat viimeistään syksystä asti neuvotelleet itselleen uutta alueiden kautta johdettavaa puoluetukea. Summat ovat useita tuhansia euroja valtuutettua kohden.  Lue lisää >

Teheraniin lähetettävä kiertävä konsulilähipalvelu on hyvä esimerkki siitä, miten hallitus arvottaa asiat. Ensin laitetaan rahaa siihen, että lähdetään haastattelemaan turvapaikanhakijoiden perheitä maailmalle. Sitten heitä tuodaan tänne, ja tarjotaan ilmaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri paheksuu.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai toissijaiset menot kuten EU-tulonsiirrot, maahanmuuton kustannukset ja kehitysapumenot.  Lue lisää >