

LEHTIKUVA
Urpilainen ja Haavisto jatkaisivat miljardien kippaamista velaksi Afrikkaan, Halla-aho tyrmää: Ulkomaille maksettava kehitysapu ei voi olla kuin pyhä lehmä, johon ei saa koskea
Presidenttiehdokkaiden maahanmuuttopolitiikan kantojen erot tulivat selvästi esille eilisessä Ylen presidenttitentissä. Vihervasemmiston ehdokkaat haluaisivat jatkaa Afrikan rahoittamista vaikka velaksi, suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toi keskusteluun realismia ja huomautti, että kehitysavulla ei ole tähänkään mennessä kyetty esimerkiksi vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
Ylen eilisiltainen presidentinvaalitentti herättää juuri nyt runsaasti keskustelua siksi, että tentti oli niin outo. Tentin juontaja Annika Damström avasi pelin kuulustelemalla presidenttiehdokkaita liki tunnin verran sisäpolitiikan teemoista, jotka eivät kuulu presidentin toimivallan asioihin. Damström halusi saada ehdokkailta näkemyksiä niin hallituksen talouspoliittisista sopeutuksista, soten tilanteesta kuin työmarkkinapolitiikastakin.
Ylen presidenttitentin kummallisuuden eräs kulminaatiopiste osui hetkeen, jolloin vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson sai harmitella, miten itärajan sulku mahdollisesti vaikeuttaa afganistanilaisten mahdollisuutta hakea Suomesta turvapaikkaa. Heti perään demarien Jutta Urpilainen paasasi omalla mukavuusalueellaan ammattiyhdistyspolitiikkaa.
Ylen päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan presidentin toimivaltaan kuulumattomien asioiden käsittely oli tarpeen siksi, että ”presidentti on arvojohtaja”. Mikäs siinä sitten, mutta sisäpolitiikan asioiden sijaan ilmassa roikkuu juuri nyt runsaasti ajankohtaisia ulkopolitiikan uutisia, kuten Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen kohti maalia. Monista tärkeistä presidentille kuuluvista teemoista ei Ylen tentissä päästy keskustelemaan, vaikka aikaa kului peräti kaksi tuntia.
Urpilainen hehkutti täysillä
Hallituskauden aikana kehitysavusta leikataan yhteensä noin miljardi euroa. EU:n kansainvälisistä suhteista vastaava komissaari eli Afrikka-komissaari Urpilainen on sitä mieltä, että näin ei saisi tehdä.
Urpilaisen näkemyksen mukaan lappamalla velaksi miljardeja Afrikkaan Eurooppa ja länsimaat voisivat – kenties – hidastaa Afrikan väestöräjähdystä.
– Meidän täytyy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Afrikassa on tällä hetkellä kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa, ja yli 60 prosenttia afrikkalaisista on tällä hetkellä 25-vuotiaita. Kun tästä mennään 25 vuotta eteenpäin, Afrikassa on jo neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa. Ainoa tapa hillitä maahanmuuttoa on vaikuttaa Afrikan elinolosuhteisiin.
– Petteri Orpon hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyörahoja on totaalisen väärä, koska sillä juuri autetaan lasten pääsyä koulutukseen, uusien työpaikkojen syntymistä sekä vihreän ja digisiirtymän toteuttamista, Urpilainen päästeli.
Käytännössä hukkaan heitettyä rahaa
Urpilaisen uskoa siihen, että nimenomaan Suomesta lähetetyillä miljardeilla Afrikan tilanne saataisiin käännettyä parempaan suuntaan täytyy ihailla, koska mitään konkreettista Urpilaisen uskon taustalla ei ole.
Useiden selvitysten mukaan kehitysapua valuu korruptioon. Esimerkiksi Suomesta Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) maksettu kehitysapu oli rahojen liikahtamisen jälkeen pitkälti kadonnut järjestön toimitusjohtajan Ndambo Ndambon taskuihin.
MOT-ohjelma ja Ruotsin TV:n tutkiva ohjelma Uppdrag Granskning selvittivät aiemmin, että sambialaisen maatalousjärjestön toimitusjohtaja käytti kehitysapumiljoonia kuin omia rahojaan. Hän nosti itselleen 29 000 dollarin kuukausipalkkaa, jonka lisäksi pelkästään vuoden 2014 aikana järjestön tileiltä katosi kaksi miljoonaa euroa.
Korruptio on vain yksi kehitysavun ongelma. Yleisesti tiedetään myös, että kehitysavulla saavutettuja hyötyjä on joko vaikea mitata tai niitä ei ole lainkaan. Eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kuvaa tilannetta kirjassaan Kehitysavun kirous, jonka mukaan kehitysyhteistyö on käytännössä hukkaan heitettyä rahaa.
Uskomukset eivät ole totta
Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2028. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kytkisi kehitysavun maksamisen tähän prosessiin.
– Kun käymme kampanjaa turvaneuvostojäsenyydestä, niin meidän pitää kahdenvälisillä suhteilla osoittaa se kiinnostus, Haavisto sanoi – ikään kuin kehitysavun maksaminen olisi kansainvälisen klubin jäsenyysmaksu.
Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toi jälleen kehitysapukeskusteluun kaivattua realismia. Halla-aho huomautti Urpilaiselle, että tämän ajattelutapa, jonka mukaan kehitysapuleikkaukset lisäisivät siirtolaispainetta, ei kokemusperäisesti pidä paikkaansa.
Halla-aho huomautti, ettei Suomen kehitysavulla ole tähänkään mennessä kyetty vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
– Vuosikymmenten aikana Suomi on kipannut miljardien edestä kehitysyhteistyön kohteisiin. Siitä huolimatta Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine on suurempi kuin koskaan, Halla-aho sanoi.
”Erikoinen viesti Suomen vähävaraisille”
Hallituskaudella kehitysavusta leikataan osana hallituksen sopeutus- ja säästötoimia. Halla-aho muistutti, että kehitysavun leikkauksia voidaan tarkastella myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Mielestäni se lähettäisi suomalaisille vähävaraisille erikoisen viestin, jos tärkeistä peruspalveluista leikataan, mutta ulkomaille maksettava kehitysapu olisi kuin pyhä lehmä, johon ei voisi missään olosuhteissa koskea.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ylen presidenttitentti Ndambo Ndambo arvojohtaja Presidentinvaalit 2024 Petteri Orpon hallitus säästötoimet väestöräjähdys Annika Damström Jouko Jokinen Kehitysyhteistyö Maahanmuuttopolitiikka Afrikka Pekka Haavisto Matti Kääriäinen Li Andersson Jutta Urpilainen Jussi Halla-aho kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Halla-aho: ”Tottakai kehitysavusta pitää leikata – ja sieltä pitää leikata ensimmäisenä”

Jussi Halla-aho HS:n vaalitentissä: Suomen kieltäydyttävä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa

Halla-aho: Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ja jatkuvasti pahenevat ongelmat ovat aiheita, joita presidentin pitäisi nostaa esiin

Päivän Pointti: Stubbin ja Haaviston maahanmuuttopoliittiset kannat ailahtelevat – Halla-ahon linja pysyy vakaana vuosikymmenestä toiseen

Halla-aho äänestysprotestista: Hiukan yllättävä keskisormen näyttö niille, jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Profeetat kovassa nosteessa Afrikassa – poliitikot jäävät suosiossa kauas taakse

Ministeri Tavio: Kehitysyhteistyöstä leikataan 1 270 miljoonaa

Ruotsin kehitysapumiljoonat omaan taskuun Afrikassa – diplomaatti pidätetty epäiltynä törkeistä lahjus- ja petosrikoksista
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












