LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisi on poistanut Suomesta tämän vuoden tammi-kesäkuussa 1 374 ulkomaalaista. Määrä on 32 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Maastapoistettujen määrän kasvu tänä vuonna johtuu siitä, että poliisi on tehostanut ulkomaalaisvalvontaansa, mikä on samalla yksi hallituksen tavoitteista.
Poliisitarkastaja Janne Lepsu Poliisihallituksesta kertoo Uutissuomalaiselle, että eniten maasta on poistettu Viron ja Romanian kansalaisia. Seuraavaksi eniten maasta on poistettu Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisia.
– Palautuksen peruste voi olla esimerkiksi se, että EU-kansalainen tulee Suomeen ja hänet otetaan kiinni taskuvarkauksista epäiltynä. Esitutkinnan jälkeen päätetään käännyttämisestä ja maahantulokiellosta. Sen jälkeen henkilö voidaan palauttaa EU-maahan, Lepsu kertoo.
Eniten maasta on poistettu Viron ja Romanian kansalaisia. Seuraavaksi eniten maasta on poistettu Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisia.
Esitutkinnan jälkeen päätetään käännyttämisestä ja maahantulokiellosta. Sen jälkeen henkilö voidaan palauttaa EU-maahan, Lepsu kertoo.
EU:n ulkopuolelta tulevien osalta maasta poistaminen voi olla hankalampaa.
Maastapoistamista ei voida aina laittaa täytäntöön, jos kohdemaa ei suostu ottamaan ihmistä vastaan. Näin käy, jos henkilöllisyydestä ei ole riittävää varmuutta.
Lepsun mukaan henkilöllisyyden selvittäminen on vaikeaa, jos asiakirjat puuttuvat ja henkilöllisyys perustuu vain henkilön omaan kertomukseen.
Henkilöllisyyden selvittämisiä tehdään vuosittain kymmenille henkilöille. Eniten selvitetään Afrikan tai Lähi-idän maista tulleiden kansalaisuuksia.
Poliisin tilasto ei kerro, miten iso osa palautuksista on tehty rikoksiin syyllistymisen takia ja miten moni kielteisen turvapaikkapäätöksen tai puuttuvan oleskeluluvan takia.
Maastapoistettujen määrän kasvu tänä vuonna johtuu Lepsun mukaan siitä, että poliisi on tehostanut ulkomaalaisvalvontaansa. Ulkomaalaisvalvonnan tehostaminen on myös ollut yksi hallituksen tavoitteista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.
Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin. Tavoitteena on sujuvammat prosessit ja tehokkaampi viranomaistoiminta.
Ulkomaalaislakia halutaan muuttaa niin, että tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa luonteeltaan aina tilapäisiä eli B-lupia. Lupa ei siis muuttuisi jatkuvaksi A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen, kuten voimassa olevan lain mukaan tapahtuisi.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pitkällä viiveellä. Perussuomalaiset on puhunut samoista asioista vuosikymmeniä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii koko hallitusta tulemaan perussuomalaisten linjalle ja antamaan yksiselitteisen viestin. Vaatimus syntyi sen jälkeen, kun MTV Uutisten Ceutassa vieraillut toimittaja kertoi laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten tiedustelevan leirillä, saako Suomesta helposti turvapaikan. Toimittajan mukaan siirtolaiset esittivät kysymyksen toiveikkaaseen sävyyn.
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.
Brittiläisen Douglas Murrayn kirja maalaa lohduttoman muotokuvan Euroopan mantereesta, joka suorittaa itsemurhaa maahanmuutolla. Ellei politiikan suunta muutu, nykynuoret tulevat viettämään eläkepäivänsä muukalaisina kotimaissaan.
Miekalla aseistautunut mies ryntäsi perjantaina iltapäivällä kouluun Keski-Ruotsin Fagerstassa. Machetella heilunut hyökkääjä haavoitti median tietojen mukaan useita ihmisiä. Poliisi taltutti hyökkääjän ampumalla. Uhrien tilasta ei ole tietoa.
Länsimainen liberaali maailma hylkäsi 2010-luvun alun idealistisen visionsa vapaasta tiedonkulusta ja avoimesta verkosta. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtioiden, teknologiayhtiöiden ja sääntelyviranomaisten löysä verkosto sulki avoimen internetin tietoisesti ja pystytti tilalle näkymättömän valvontakoneiston. Samalla uuskielinen sanasto muutti poliittista keskustelua siten, että viranomaiset pyrkivät nyt suojelemaan kansalaisia vapaalta puheelta sen sijaan, että ne suojelisivat kansalaisten vapautta puhua.
Saksan vaihtoehtopuolueen AfD:n Sachsen-Anhaltin vaalien kärkiehdokkaan Ulrich Siegmundin mukaan ehdottoman enemmistön saaneen puolueen on kyettävä näyttämään jo sadan ensimmäisen hallituspäivänsä aikana konkreettisella tavalla, mihin suuntaan se on matkalla. Vastaansa AfD on saanut kirkot, ammattiyhdistysliikkeen, Antifan ja suuren joukon kampanjoita. Puolueen menestys heijastuu vahvalla tavalla koko Saksan politiikkaan.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Ranjith Kumar Prabhakaran on joutunut selittelemään TikTok-käytöstään. Hänen tililtään on löytynyt sekä alaikäisten tekemien videoiden uudelleenjakoja että hänen itsensä kuvaamia videoita, joilla näkyy alaikäisiä. Prabhakaran on sittemmin poistanut kritisoidun sisällön ja lopettanut uudelleenjaot.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
