

LEHTIKUVA
Väliaikainen rajavalvonta puolitti Saksaan tulevien luvattomien tulijoiden määrän
Rajavalvonnan palauttaminen kuukaudeksi Puolan, Tshekin ja Sveitsin vastaiselle rajalle vähensi Saksaan luvattomasti yrittävien määrän puoleen. Poliisi sai kiinni satoja etsintäkuulutettuja sekä 266 ihmissalakuljettajaa.
Kun rajan ylitti aikaisemmin päivittäin lähes 700 ihmistä, niin valvonnan alettua heidän määränsä väheni päivässä noin kolmeensataan.
Rajavalvonnasta Saksassa vastaavan liittovaltion poliisin tarkistamista henkilöistä 11 000 oli tulossa Saksaan luvattomasti.
Yli 4 800 henkilöllä oli maahantulokielto, 266 pidätettiin epäiltyinä ihmissalakuljetuksesta, 670 henkilöstä oli voimassa oleva pidätysmääräys.
”Oheistuotteena” poliisit paljastivat 329 huumausaine-, 173 ampuma-ase- ja 79 räjähdysainerikosta. Varastetulla autolla tai varastetulla passilla oli liikkeellä 394 ihmistä.
Yllättävät tulokset saivat tähän asti EU:n sisäistä rajavalvontaan tiukasti vastustaneen sisäministeri Nancy Faeserin (sd) määräämään väliaikaiselle valvonnalle 20 päivää jatkoaikaa.
Pysyvää rajavalvontaa on ollut Saksassa vuoden 2016 suuren pakolaisaallon jälkeen tähän asti vain Itävallan vastaisella rajalla.
Kuntien tahto ja voimavarat lopussa
Rajavalvonnan tehostaminen on eräs yritys estää Saksan siirtolais-, maahantulo- ja pakolaispolitiikka ajautumasta täydelliseen kaaokseen.
Yhä useammat saksalaiskunnat valittavat voimavarojen loppumisesta. Niiden kapasiteetti ei riitä kuntaliiton mukaan kunnolla edes nykyisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten majoittamiseen ja asioiden hoitamiseen puhumattakaan, että ne pakotettaisiin ottamaan lisää tulijoita. Myös vapaaehtoisten auttajien into on hiipumassa.
Yksikään paikkakunta ei ole julistautunut enää ”avoimeksi satamaksi”, kuten vielä sadat kunnat ja kaupungit kaksi vuotta sitten.
Monissa kunnissa pelätään asukkaiden vastarintaa, jos urheilu- ja liikuntahalleja otetaan pakolaisten majoitustiloiksi. Myös monet raiskaustapaukset ja käsittämättömät väkivallanteot ovat tulehduttaneet turvapaikanhakijoiden ja kanta-asukkaiden välejä.
Berliinissä, jossa asuu yli 90 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa, jännitteitä lisää senaatin päätös sijoittaa tulijoita myös neljän tähden hotelliin samaan aikaan, kun kaduilla asuu yli 4 000 koditonta.
Vahvistaa siirtolaispolitiikan uudistamistarvetta
Saksan perustuslakituomioistuimen eläkkeellä oleva presidentti Hans-Jürgen Papier osui sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien muodostaman hallituksen arkaan paikkaan arvioidessaan, että nykyinen turvapaikkakäytäntö suorastaan houkuttelee laittomaan maahantuloon. Hänen mielestään turvapaikan saamisesta olisi päätettävä ennen kuin hakijat ovat tulleet Saksaan.
Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden houkuttelusta muita maita runsaammilla ja helpommin saatavilla olevilla eduilla syyttää hallitusta myös oikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) sekä monet kristillisdemokraattiset poliitikot.
Väliaikaisen rajavalvonnan yllättävä tulos tukee vaatimuksia rajojen avoinna pitämistä edellyttävän Schengenin sopimuksen uudistamisesta.
– Rajavalvonnan näin suuri vaikutus tulijoiden määrään sekä muut tulokset osoittavat, miten kurjassa jamassa Schengen-järjestelmä tällä hetkellä on, totesi Brandenburgin sisäministeri Michael Stübgen (CDU) RBB-yleisradion haastattelussa.
Brandenburgin osavaltiolla ja Puolalla on yhteistä rajaa 264 kilometriä.
Pakistanissa odottaa 1,7 miljoonaa afgaania
Saksalaiseen ja eurooppalaiseen turvapaikka- ja siirtolaistilanteeseen on tiedossa lisää ongelmia, jos unkarilaisten turvallisuusviranomaisten varoitukset islamististen terrorijärjestöjen Talebanin, Isisin, Al-Qaidan ja Hamasin työntymisestä mukaan ihmissalakuljetusbisnekseen pitävät paikkansa.
Kysymys ei ole pelkästään halusta päästä osalliseksi rikollisen toiminnan rahavirroista vaan myös vaarasta, että tulijoiden mukana ujutetaan Eurooppaan radikaaleja muslimeja ja terroritekoihin valmiita ”nukkujia”.
Tulijoiden loppumisesta ei ole pelkoa. Pelkästään Pakistanissa odottaa yli 1,7 miljoonaa Pakistanin hallituksen hätistelemää paperitonta afganistanilaista, joista monien haaveena on päästä Eurooppaan keinolla millä hyvänsä.
Saksassa on jätetty tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 286 638 turvapaikkahakemusta. Määrä on 58 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Hakijoista 47 prosenttia on naisia ja lapsia. Eniten Saksaan tulee turvapaikanhakijoita Syyriasta, Turkista ja Afganistanista. Lukuun eivät sisälly Ukrainasta tulleet sotapakolaiset, joita Saksaan on saapunut yli 1,1 miljoonaa.
Artikkelia korjattu 29.11.2023 klo 14.54.
PERTTI RÖNKKÖ, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hans-Jürgen Papier Michael Stübgen Nancy Faeser Schengen-sopimus Pakistan Siirtolaiskriisi Laiton maahantulo Rajavalvonta Maahanmuuttopolitiikka Eurooppa Turvapaikanhakijat Turvallisuus Terrorismi Saksa Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sadat saksalaispoliisit ratsasivat terroristijärjestö Hamasin kannattajien kiinteistöjä eri puolilla maata

Sisäministeri Rantanen itärajan sulkemispäätöksestä: Mikäli ilmiö jatkuu, päätöstä tullaan jatkamaan

Puolan kansanäänestyksessä vankka tuki raja-aidalle ja selkeä vastustus EU:n pakottamalle laittomien siirtolaisten taakanjaolle

Hakkarainen Keskisuomalaisessa: Jos mitään ei tehdä, Euroopasta tulee Afrikka kaikkine ääri-islam-kiroineen

Kansanedustaja Lehtinen haluaa lisää kiristyksiä turvapaikkaprosessiin: ”Tilanne Venäjän hybridivaikuttamisen osalta ei tule muuttumaan parissa viikossa mihinkään”

Tuore palestiinalaisalueiden AWRAD-gallup: Hamasin tekemän terrori-iskun kannatus palestiinalaisten keskuudessa 75 prosenttia

Kurdiliiton hallituksen jäsen joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Vantaan Myyrmäessä

Vaihtoehto Saksalle -puolue luokiteltiin ”varmennetusti äärioikeistolaiseksi” myös Sachsenin osavaltiossa

Hamasin terroristeja pidätettiin Saksassa ja Hollannissa – kiinniotetuilla tiiviit yhteydet Hamasin johtoon
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää











