Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtäviä koskevia muutoksia valmistelleen työryhmän työ on tullut päätökseensä.

Työryhmän esitykset sisältävät muutoksia Ylen rahoitukseen ja toimintaan. Ohessa keskeisimmät:

Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027, ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle tulevan neljän vuoden aikana.

Yle-veroa kevennetään vastaamaan Ylen todellista rahoitustarvetta, ja kevennys kohdistetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille.

Yle-lakiin lisätään velvoite, jonka mukaan Ylen on edistettävä talouden ja toimintansa avoimuutta. Hallintoneuvoston tehtäväksi kirjataan valvoa, että Ylen varoja käytetään avoimesti ja tehokkaasti.

Ylen hallintoneuvoston koon pienentäminen mahdollistetaan ja arvioidaan tarvetta ulkoiselle selvitykselle Ylen toiminnan tehokkuudesta.

Yleä ohjeistetaan ottamaan huomioon toimintansa vaikutukset median moniäänisyyteen ja kaupallisten toimijoiden kilpailuedellytyksiin.

Leikkuuvaraa olisi ollut enemmän

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää neuvottelutulosta oikeasuuntaisena. Vigeliuksen mukaan perussuomalaiset ajoivat Ylelle vielä suurempia säästöjä, mutta muissa puolueissa säästöt koettiin liian kipeiksi.

Vigeliuksen mukaan vieläkin suuremmat Yle-säästöt olisivat ‘’enemmän kuin perusteltuja’’.

– Suomen Yle on kallis pohjoismaisessa vertailussa. Ruotsalainen maksaa ylestään keskimäärin 76 euroa ja tanskalainen 83 euroa, mutta suomalainen 95 euroa. Puhumme 15-25 prosenttia kalliimmasta palvelusta.

– Leikkuuvaraa olisi ollut reilusti enemmän, mutta perussuomalaiset olivat ainoana puolueena siihen tosiasiallisesti valmiita. Muut puolueet tahtoivat päätöksen olevan yksimielinen eli myös opposition hyväksyttävissä, Vigelius toteaa.

Yle ollut erityissuojelussa

Vigelius muistuttaa, että perussuomalaisten jättäytyminen neuvottelutuloksen ulkopuolelle olisi tarkoittanut, että nykyisetkin toimet olisivat jääneet tekemättä ja Ylen rahoitus kasvaisi vuoteen 2028 mennessä yli 660 miljoonaan.

– Parempi askel oikeaan suuntaan kuin ettei sitäkään, Vigelius toteaa.

Vigelius kutsuu Yleä ‘’erityissuojelluksi’’ kohteeksi. Ylen rahoitus kasvaa vuosittain automaattisesti noin 15-20 miljoonan lakisääteisellä indeksikorotuksella. Jo pelkkien korotusten leikkaaminen on osoittautunut hankalaksi sekä Sipilän että Orpon hallituksille.

– Rinteen-Marinin hallituksen aikana Ylen rahoitus kasvoi joka vuosi noin 15-20 miljoonalla. Vasemmistohallitusten aikana Yleltä ei säästetä. Sitä ei edes harkita, Vigelius muistuttaa.

Hysteria valtasi vasemmiston

Samalla Vigelius kritisoi Ylen leikkauksiin ja lakimuutoksiin liittynyttä keskustelua, joka hänen mukaansa on ”hysteeristä.” Hän viittaa erityisesti vasemmistoliitosta kuultuihin kommentteihin, joissa perussuomalaisten esittämiä säästöjä on liioiteltu “Ylen alasajona” ja ’’Putinin-Orbanin tienä’’.

– Verovaroin rahoitetulta yleisradioyhtiöltä säästäminen ei tosiasiallisesti ole mitenkään poikkeuksellista. Vastaavia päätöksiä on tehty useissa länsieurooppalaisissa valtioissa ja syystä.

Tehostettua toimintaa ja avoimuutta

Maltillisten säästöjen lisäksi Vigelius muistuttaa, että Ylen on jatkossa tehostettava toimintaansa ja hallintoaan sekä lisättävä avoimuutta. Lakimuutokset ja velvoitteet varmistavat, että Ylen varojen käyttö on entistä tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää, mikä turvaa suomalaisten maksamien veroeurojen kohdentumisen oikein.

Vigelius vetoaa myös muita puolueita liittymään perussuomalaisten puoluelle Yleltä säästämisessä.

– Niin kauan kun keskustaoikeistolaiset puolueet hirttäytyvät malliin, jossa Ylestä on päätettävä yksimielisesti myös vasemmiston kanssa, Yle tulee olemaan suojassa suuremmilta säästöiltä. Tämä ei muutu, elleivät puolueet muutu, Vigelius huomauttaa.