VTT Nyberg: Suomi voi hylätä EU:n elpymispaketin ja monivuotisen budjetin kytkennän – voisi olla koko EU:n etu pitkällä aikavälillä

Suomi voi rauhallisin mielin hylätä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli budjetin ja elpymisvälineen kytkennän. Budjetin ulkopuolelle perustettava elpymisväline on luotu varta vasten muodostamaan budjettiunioni. Elpymisväline on osoitus lyhyen aikavälin solidaarisuudesta, minkä tavoite on jälleen kerran pelastaa vaikeuksissa olevaa euroa. Näin kirjoittaa VTT Peter Nyberg.

Mikäli jokin EU:n jäsenmaa hylkää joko elpymisvälineen verotusoikeuksineen tai monivuotisen budjetin, niin kytkennän vuoksi molemmat jäävät tekemättä. Budjetin kaatuminen ei merkitse EU:n suistumista rahoituskriisiin. Siinä tapauksessa jatkettaisiin vain aiemmin hyväksytyllä budjetilla.

Esimerkiksi Espanja jäi ilman uusia budjetteja parin viime vuoden ajan. Maa ei ole lakannut olemasta. Vastaavasti kytkennän hylkääminen ei johda EU-eroon, saati koko EU:n romahdukseen.

Hylkäämisen hyöty: luotettavuus säilyy

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ex-ylijohtaja Peter Nyberg arvioi, että budjetin ja elpymisvälineen irroittaminen toisistaan toisi jopa pitkän aikavälin hyötyjä. Unioni pysyisi sääntöjään kunnioittavana ja luotettavana instituutiona.

Elpymisvälineen hyväksyntä helpottaisi lyhytaikaisia kiistoja, mutta samalla se romuttaisi perussopimuksen uskottavuutta ja hivuttaisi jäsenmaita liittovaltioon ja jäsenmaiden väliseen yhteisvastuuseen.

Tarkoituksellista sääntöjen kiertelyä

Nybergin mukaan EU:n jäsenmaat voisivat perustaa elpymisvälinettä vastaavan rahaston vapaaehtoispohjalta. EU:ssa on mahdollisuus muodostaa tällainen yhteisvastuullinen rahasto tehostetun yhteistyömallin mukaan.

– On nimenomaan vältetty ehdottamasta EU-perussopimuksen artiklojen (TFEU Art. 122,125,310) mukaista vaihtoehtoa. Tällainen vaihtoehto olisi esim. jäsenmaiden välinen vapaaehtoinen rahasto. Ehdotus on laadittu nimenomaan budjettiunionin synnyttämiseksi, Nyberg kirjoittaa.

On syytä miettiä elpymisvälineen todellista motiivia, jos vapaaehtoinen malli on haluttu varta vasten kiertää.

Komissio lienee varautunut hylkäämiseen

Elpymisväline vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Vaihtoehtoja on vain kaksi: joko ehdotus hyväksytään tai hylätään. Nybergin mielestä olisi omituista, mikäli Euroopan komissio ei olisi millään muotoa varautunut jonkun jäsenmaan kieltäytymiseen.

Se kielisi heikosta valmistautumisesta.

Nybergin mukaan komissiolla on varalla vaihtoehtoinen budjetti esitettävänä ilman elpymisvälinettä. Varaehdotuskin sisältäisi todennäköisesti liittovaltioon tähtäävät toimet, kuten esimerkiksi EU:n verotusoikeuden.

– Uudessakin ehdotuksessaan komissio varmaan säilyttäisi kaavaillut uudet maksut ja verot jotka ovat sille tärkeät budjettiunionin synnyn ja kehittämisen nopeuttamiseksi. Ne ehdotukset pitäisi siten eduskunnan hylkäämispäätöksessään mainita erikseen, jos se haluaa niistä eroon, Nyberg kirjoittaa.

Tällä tavoin Suomi voisi yksiselitteisesti viestiä, ettemme hyväksy liittovaltiotietä. On eri asia kailottaa suuressa salissa vastustavansa liittovaltiota ja äänestää puheidensa mukaan kuin puhua yhtä ja äänestää toisin.

Hylkäys selkeyttäisi läpinäkyvyyttä

Elpymisvälineen ja budjetin kytkennän hylkäys johtaisi unionin tehostettuun läpinäkyvyyteen. Mikäli komissio haluaa saada läpi liittovaltioon tähtäävät esityksensä, ne tulisi kertoa avoimesti kansalaisille ja kansallisille poliittisille päättäjille.

Laajalla tuella EU:sta voisi muodostua liittovaltio ja perussopimusta voisi päivittää. Viime vuosina EU:n perussopimukseen ei ole haluttu tehdä muutoksia, vaan sääntöjä on jouduttu kiertämään toistuvasti.

– Suomi edistäisi siten ehkä ratkaisevasti unionin tarvetta toimia avoimesti ja yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Myös meneillään oleva kehitys kohti budjettiliittoa ja liittovaltiota ainakin hidastuisi ja selventyisi, Nyberg kirjoittaa hylkäämisen seurauksista.

Pikaista, keskustelematonta ja sokeaa hyväksyntää on perusteltu usein sillä, että se aiheuttaisi vakavia markkinahäiriöitä. Nybergin mukaan näin tuskin kävisi.

– Arviot poliittisten päätösten vaikutuksista rahoitusmarkkinoihin ovat kuitenkin osoittautuneet merkittävästi joko ali- tai yliarvioiduiksi. Varsinkin vakavien markkinahäiriöiden sattuessa on EKP usein katsonut tehtäväkseen ryhtyä toimiin rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi, Nyberg toppuuttelee.