Ruotsissa on revennyt riita maan yleisradiotoiminnan suunnasta. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaisi leikata kuluja ja luoda ”koko kansan” julkisen palvelun. Punavihreällä puolella on parkaistu muutosten vievän kohti autoritaarista yhteiskuntaa.

Ruotsin hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään maan yleisradiotoiminnan sääntelyä ja suuntaviivoja vuosille 2026–2033. Kyseisissä selvityksissä on perinteisesti ollut tarkoituksena taata riittävät resurssit ja ylläpitää yleisradiotoiminnan riippumattomuutta.

Suuret mediapoliittiset ratkaisut on Ruotsissa kautta poliittisen historian tehty konsensuksen hengessä. Traditio on nyt menossa päreiksi, sillä punavihreä oppositio ei ole hyväksymässä ruotsidemokraattien ja moderaattien johtaman porvarihallituksen muutosesityksiä.

Koko kansan yleisradio

Suurimmat erimielisyydet koskevat julkisen palvelun yhtiöiden rahoitusta. Vuodeksi 2024 SVT, Ruotsin radio ja opetusohjelmia tuottava sekä hankkiva UR saivat rahoitusta yhteensä 9,1 miljardia kruunua (780 miljoonaa euroa).

Suomen Ylen määräraha on 595 miljoonaa euroa vuodeksi 2024.

Ruotsidemokraattien mukaan yleisradiomaksua on laskettava nykyisestä 1 200 kruunusta vuodessa. Toinen oppositiota erityisesti suivaannuttavista linjauksista on se, että yleisradion on luovuttava monikulttuurisesta linjauksesta ja keskityttävä ”koko kansaan”.

Esitys julki ensi viikolla

Komiteassa on ollut puolueiden välisiä erimielisyyksiä joukkoirtisanomisiin johtavien säätöjen lisäksi julkisen palvelun riippumattomuudesta.

Suurimmat parkaisut ovat kertoneet kansankodin olevan matkalla ”kohti autoritaarista yhteiskuntaa”.

Selvitys Ruotsin yleisradion kohtalosta on tarkoitus jättää kulttuuriministerille maanantaina 13. toukokuuta.

SUOMEN UUTISET