

HS.fi ja yle.fi
Yle ja HS tekivät elokapinan mielenosoituksesta pääuutisen – professorit marssitettiin puolustelemaan laittomuuksia ja keskeisen liikenneväylän katkaisua
KOMMENTTI | Osa mediasta kiirehti sunnuntaina puolustamaan mielenosoittajien oikeutta katkaista Helsinginniemen liikenne laittomalla mielenosoituksella. Mitä suvaitsevaisempi media, sen suuremmalla volyymilla poliisin toiminta mielenosoituksen yhteydessä nostettiin esille. Aihe nousi suvaitsevaisuuden etulinjassa taistelevien Ylen ja HS:n pääuutiseksi.
Mikä näistä on viikonlopun tärkein uutinen? Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän romuttaminen? Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin korona? Vai poliisin toiminta laittoman mielenosoituksen yhteydessä Hakaniemessä?
Jos asiaa kysytään Suomen median punalippulaivoilta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomilta, niin Hakaniemen tapahtumat tietenkin.
Molemmat mediatalot antavat ruhtinaallisesti aktivistien kapinoinnille.
HS:n ykkösuutinen:
HS roudasi pikavauhtia yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin päivittelemään ymmärtämättömyyttään sen edessä, miksi poliisi päätti lauantaina hajottaa mielenosoituksen käyttämällä kaasusumutinta. Samasta jutusta käy ilmi, että Melander kommentoi sokkona. Poliisi ei ole vielä julkaissut asian yksityiskohtia, joten Melander ei voi mitenkään tietää, mitä asiassa on taustalla ja mitä ei.
Taustatukea HS sai valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta, joka muistuttaa sinänsä oikein kokoontumis- ja mielenosoitusoikeudesta. ”Perustuslaissa säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”, Ojanen muistuttaa.
Tämä on totta, mutta perustuslaissa todetaan lisäksi: ”Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”
Melanderin ja Ojasen kommentit ovat lonkalta ammuttuja nollakommentteja. Ilmastohuolestuneilla junnuilla ei ole subjektiivista oikeutta katkaista Helsinginniemen liikennettä.
Entäpä Yle?
Kritiikittömästä punavihreydestään tunnettu Ylen päällikkötoimittaja Heikki Valkama puolestaan ymppäsi juttuunsa turvallisuusalan asiantuntijan Henri Rikanderin, jolla ei myöskään voi olla tilanteesta kokonaiskuvaa. Tämä ei estä häntä kommentoimasta, päinvastoin. Vaikka tapaus on täysin epäselvä, hän julistaa huomionsa: ”Siis poliisi ei julkisuudessa olleiden tietojen perusteella toiminut niin kuin sen olisi kuulunut.”
Yle.fi/uutiset etusivu:
Voiko journalismi tämän räikeämmin asettua laittomaan mielenosoitukseen ryhtyneiden puolelle? Eipä oikein. Yle ja HS nostavat tarkoituksella tapausta julkisuuteen niin suurella volyymilla kuin pystyvät.
Juuri tätä on mediavalta. Valta tehdä pikkujutusta massiivinen. Ja valta tehdä massiivisesta asiasta pikku-uutinen. Tai vaieta kokonaan.
Miksi mediatalot toimivat näin?
Siksi, koska niille on tärkeää esittää poliisi pahantekijänä ja laittomuuteen syyllistyneet uhreina. Tämä on välttämätöntä tehdä juuri nyt, kun tapauksen nostattama tunnekuohu leijuu vielä ilmassa.
Jotta kontrasti olisi mahdollisimman suuri, Yle kontekstoi tapahtuneen otsikkotasolla ”rauhanomaiseksi”.
Vaikka tapauksesta ei tiedetä vielä juuri mitään, media rakentaa värisuoran vakuuttelemaan, että väärin on toimittu. Ketjuun yhtyvät median ja asiantuntijoiden lisäksi poliittiset päättäjät. Tärkeintä on nopeus.
Paavo Arhinmäki (vas.), joka männävuosina itse pidätettiin väkivaltaiseksi yltyneen Smash Asem -mellakoinnin yhteydessä, rinnastaa viikonlopun tapauksen Valko-Venäjään HS:n oikeusoppineiden lausuntoihin nojautuen. Hän on yhtä yössä kuin asiantuntijatkin, mutta se ei toimintaa hidasta. Tunnekuohua on pidettävä yllä.
Kun ihminen on tunnekuohussa, kyky rationaaliseen ajatteluun heikkenee.
Aktivistimediat
Teollisuuden ja liikenteen vastainen ympäristökiima on vallannut sekä Ylen Pasilan toimitilat että Sanomatalon. Molemmat ovat ryhtyneet täysin avoimesti tukemaan laitonta aktivismia, jonka eräs tarkoitus on tahallaan vaurioittaa Suomen liikenneinfraa ja teollista pohjaa. Tähän tarkoitukseen mediatalot valjastavat lapsia.
Yleisradio suorastaan yllyttää alaikäisiä ekokapinointiin. ”Löytyisiköhän teidän koulusta ilmastonmuutoksesta aidosti kiinnostuneita nuoria”, yhtiö kyselee. Älyvapain ja tuskaisin lässynlää palkitaan klipillä uutislähetyksessä tai dokumenteissa.
Journalismin alennustila Suomessa on tosiasia. Aikuiset toimittajat infantilisoivat itsensä ja nostavat asiantuntijoiksi Greta Thunbergejä. Tai omia lapsiaan.
Helsingin Sanomien sunnuntaiaamuna julkaisemassa jutussa toimittaja Jaakko Lyytinen ihastelee 14-vuotiaan tyttärensä varmoja mielipiteitä. Kaikki aiheet ovat niin sanottuja woke-aiheita: Ilmastokriisiä, Black Lives Matteriä, Trumpia, feminismiä, translakia, Päivi Räsästä. Tytär on ammentanut infonsa TikTokista, jonka algoritmeista muuten vastaa kommunistinen Kiina.
Punavihreä osa mediasta ei ole enää pitkään aikaan edes yrittänyt teeskennellä puolueetonta.
HS voi yksityisrahoitteisena mediana julkaista mitä haluaa. Mutta kaikkien kansalaisten yhdessä kustantaman Ylen puolestaan ei pitäisi toimia tällä tavalla. Yhtiön ”uutisointi” on ilmiselvän politisoitunutta ja räikeästi kallellaan.
Häpeäisivät.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Yle lipsunut toimintaperiaatteistaan kotimaisen musiikkiperinteen vaalijana

Tutkimus: Yhteiskuntatieteiden opiskelijat haluavat rajoittaa mielipiteenvapautta

Presidentinvaalit ovella, sensuuri kiihtyy – Joe Bidenin pojan kytköksiä paljastanut maan neljänneksi suurin lehti estettiin Facebookista ja Twitteristä

Helsingissä liikenteen pysäyttänyt Elokapina lietsoo anarkistien kansannousua: Keinoina poliisin provosointi ja sekasorron kylväminen

Ohisalon vastaus poliisin toiminnasta Elokapinan yhteydessä ei tyydytä: ”Onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi hyväksyttävää?”

Perussuomalaisten kannatusnousu ahdistaa Yleä – aamuohjelmassa jyrkkää propagandaa: ”Ihmisvihaa, rasismia, natsipuolue”

Julkisen palvelun media on vallan hyvä renki

“Gretan” käsikirjoitus paljastui – aikuiset aktivistit käyttivät Thunbergia kyynisen politiikanteon välikappaleena

Lauri Hokkasen Kenen joukossa seisoin -tietokirja kuvaa taistolaisten sukupolvea, joka piti uskontoaan tieteenä, ja joka tuli täysin sokeaksi vallitsevalla todellisuudelle
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.