
Arktiset alueet tärkeitä taloudelle – Venäjä kalistelee uusia aseitaan Suomen pään päällä
Rytinä ja pauke on kova, kun Venäjän armeijan uusimmat T-80BVM taistelupanssarivaunut möyrivät selkosilla ja rikastuttavat pohjoisen köyhää luontoa alikaliiperiammuksillaan. Meneillään on Pohjoisen laivaston ilmoituksen mukaan 2 000 sotilaan ja 400 erikoisajoneuvon taktinen sotaharjoitus aivan Norjan rajan tuntumassa, Suomen pään päällä. Meneillään on samalla taistelu arktisen alueen taloudellisesta herruudesta.
Venäjä on jo jonkin aikaa alleviivannut läsnäoloaan Arktisilla alueilla ja meno tuntuu vain kiihtyvän. Lisäpotkua sotilaalliseen pullisteluun on tullut samaa tahtia, kuin presidentti Vladimir Putinin kannatus on mennyt alamäkeä.
Kuluneella viikolla Norjan ja Suomen rajojen läheisyydessä jatkuneet sotaharjoitukset ovat kiinteä osa Venäjän voimannäyttöä, jolla arktisista alueista rakennetaan uutta taloudellista uskottavuutta vanhalle sotilaalliselle suurvallalle.
Ryntäys Arktikalle käynnissä
Kuljetukset Venäjän arktisiin tukikohtiin ovat armeijan logistiikkalaitoksen mukaan kasvaneet tammi-syyskuussa 200 prosenttia. Putin ympäristöpoliittisen erikoisasiantuntija Sergei Ivanovin ansioksi voidaan lukea se, että lähinnä Novaja Zemljan alueelta on kerätty 3 000 tonnia romua takaisin kierrätykseen. Rauhanomaisesta boomista alueella taas kertoo se, että laivakuljetukset pohjoista reittiä Euroopan ja Kaukoidän välillä ovat kasvaneet alkuvuonna 40 prosenttia.
Venäjän aktiviteetti Suomen rajoilla ei ole pelkästään uhka vaan myös mahdollisuus. Näin on erityisesti arktisen merenkulun tietämyksen osalta. Suomessa on etupäässä suunniteltu, mutta myös jatkuvasti rakennettu aluksia Venäjän arktisten toimijoiden käyttöön. Nyt Venäjän suurin varustamo suunnittelee vakavissaan suurten arktisten risteilyalusten tilaamista. Se onnistuisi mainiosti varustamon ennen omistamalla Helsingin telakalla, jossa itse asiassa jo valmistaudutaan kahden pienemmän arktisen risteilyaluksen rakentamiseen.
Pohjoisessa kaikki kukkii nopeasti
Venäjän viimeisimmän sotaharjoituksen vei läpi 200. moottoroitu tykistöprikaati, joten mukana harjoituksessa häärivät uusimpien tankkien lisäksi raketinheittimet, rynnäkkötykit ja dronet. Kuten joukkojen kokoonpanosta voi päätellä, kyse ei ollut puolustautumisesta, vaan nopeasta etenemisestä. Joukot operoivat Luostarin tukikohdasta, joka sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Harjoituksen teemana oli järjestäjän mukaan “joukkojen johtaminen nopeasti vaihtuvan tilannekuvan operaatiossa”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putinin puolue kompuroi Moskovassa – muu maa jatkuvuuden kannalla paikallisvaaleissa

Putinin puheet vetoavat tunteisiin – provosointi saattoi olla tarkoituksellista huomion hakemista

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Venäjä pakittaa pohjoisessa – kaasuhankkeita jäihin

Venäjän Kinzhal-ohjus on torjumaton uhka Pohjolassa – arktinen sotilasdoktriini muuttumassa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










