
Arktiset alueet tärkeitä taloudelle – Venäjä kalistelee uusia aseitaan Suomen pään päällä
Rytinä ja pauke on kova, kun Venäjän armeijan uusimmat T-80BVM taistelupanssarivaunut möyrivät selkosilla ja rikastuttavat pohjoisen köyhää luontoa alikaliiperiammuksillaan. Meneillään on Pohjoisen laivaston ilmoituksen mukaan 2 000 sotilaan ja 400 erikoisajoneuvon taktinen sotaharjoitus aivan Norjan rajan tuntumassa, Suomen pään päällä. Meneillään on samalla taistelu arktisen alueen taloudellisesta herruudesta.
Venäjä on jo jonkin aikaa alleviivannut läsnäoloaan Arktisilla alueilla ja meno tuntuu vain kiihtyvän. Lisäpotkua sotilaalliseen pullisteluun on tullut samaa tahtia, kuin presidentti Vladimir Putinin kannatus on mennyt alamäkeä.
Kuluneella viikolla Norjan ja Suomen rajojen läheisyydessä jatkuneet sotaharjoitukset ovat kiinteä osa Venäjän voimannäyttöä, jolla arktisista alueista rakennetaan uutta taloudellista uskottavuutta vanhalle sotilaalliselle suurvallalle.
Ryntäys Arktikalle käynnissä
Kuljetukset Venäjän arktisiin tukikohtiin ovat armeijan logistiikkalaitoksen mukaan kasvaneet tammi-syyskuussa 200 prosenttia. Putin ympäristöpoliittisen erikoisasiantuntija Sergei Ivanovin ansioksi voidaan lukea se, että lähinnä Novaja Zemljan alueelta on kerätty 3 000 tonnia romua takaisin kierrätykseen. Rauhanomaisesta boomista alueella taas kertoo se, että laivakuljetukset pohjoista reittiä Euroopan ja Kaukoidän välillä ovat kasvaneet alkuvuonna 40 prosenttia.
Venäjän aktiviteetti Suomen rajoilla ei ole pelkästään uhka vaan myös mahdollisuus. Näin on erityisesti arktisen merenkulun tietämyksen osalta. Suomessa on etupäässä suunniteltu, mutta myös jatkuvasti rakennettu aluksia Venäjän arktisten toimijoiden käyttöön. Nyt Venäjän suurin varustamo suunnittelee vakavissaan suurten arktisten risteilyalusten tilaamista. Se onnistuisi mainiosti varustamon ennen omistamalla Helsingin telakalla, jossa itse asiassa jo valmistaudutaan kahden pienemmän arktisen risteilyaluksen rakentamiseen.
Pohjoisessa kaikki kukkii nopeasti
Venäjän viimeisimmän sotaharjoituksen vei läpi 200. moottoroitu tykistöprikaati, joten mukana harjoituksessa häärivät uusimpien tankkien lisäksi raketinheittimet, rynnäkkötykit ja dronet. Kuten joukkojen kokoonpanosta voi päätellä, kyse ei ollut puolustautumisesta, vaan nopeasta etenemisestä. Joukot operoivat Luostarin tukikohdasta, joka sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Harjoituksen teemana oli järjestäjän mukaan “joukkojen johtaminen nopeasti vaihtuvan tilannekuvan operaatiossa”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putinin puolue kompuroi Moskovassa – muu maa jatkuvuuden kannalla paikallisvaaleissa

Putinin puheet vetoavat tunteisiin – provosointi saattoi olla tarkoituksellista huomion hakemista

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Venäjä pakittaa pohjoisessa – kaasuhankkeita jäihin

Venäjän Kinzhal-ohjus on torjumaton uhka Pohjolassa – arktinen sotilasdoktriini muuttumassa
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.