Ay-liike manipuloi ensin jäsenistöään PS-vastaisella lokakampanjalla – nyt levitetään vääristelyjä ja puolitotuuksia hallitusohjelman työelämäkirjauksista

Poliittiseen vasemmistoon kytköksissä oleva ay-liike sekä tunnetut liittojohtajat ovat keväästä saakka tuutanneet julkisuuteen runsaasti joko täysin vääriä tai harhaanjohtavia tietoja ensin perussuomalaisista ja sittemmin hallitusohjelman työelämäkirjauksista. Liittojen jäsenistölle kohdistetussa informaatiovaikuttamisessa on nyt edetty näyttävään uhriutumisvaiheeseen. Nyt liittopomot ovat harmittelevinaan, ettei heidän viestiään muka kuunnella.

Uusi hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa, ja puuttuu myös kannustinloukkuihin, eli eri keinoilla pyritään poistamaan työnteon kannustinongelmia. Jatkossa työnteko siis on entistä kannattavampaa.

Kun lisäksi otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen, työtulovähennyksen rakenteen muuttuminen sekä polttoaineverotuksen aleneminen, niin palkansaajan verotus myös kevenee ensi vuonna.

Palkansaajia nimellisesti edustavan ay-liikkeen luulisi olevan uudistuksista tyytyväinen, mutta mitä vielä.

Viime keväästä saakka ay-liike sekä tunnetut liittojohtajat SAK-pomo Jarkko Elorantaa myöten ovat tuutanneet ulos sakeaa viestintää, johon on sisältynyt aikamoisesti joko täysin vääriä tai vähintäänkin harhaanjohtavia tietoja – ensin perussuomalaisista, sittemmin hallitusohjelman työelämäkirjauksista.

Syksyn koittaessa ay-liikkeessä on edetty uhriutumisvaiheeseen, jossa liittopomot valittelevat ettei heidän viestiään oteta vastaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä jo keväällä hallitusneuvotteluissa puoluejohtajien nelikko tapasi ja kuuli keskusjärjestöjohtajia, esimerkiksi STTK:n Antti Palolan ja SAK:n Jarkko Elorannan. Lisäksi SAK:n useita asiantuntijoita kuultiin Säätytalolla.

SAK yleisemminkin on jatkossa kuultavana useissa hallituksen perustamissa kolmikantaisissa neuvotteluryhmissä nyt ja tulevaisuudessa.

Ay-liike hyväksyi heikennykset Marinin hallitukselta

Eduskuntavaalien alla ay-liike käynnisti näyttävän informaatio-operaation tarkoituksenaan manipuloida jäsenistöään sekä vaikuttaa äänestyspäätöksiin. Verkkoon ilmestyi vaalistaja-sivusto, jonka alasivulla kerrotaan suoraan, että kyse on SAK:n ja sen jäsenliittojen äänestysaktivointikampanjasta, jonka tavoite on antaa eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen.

Vaalistaja-sivustolle on tungettu PS-vastaista propagandaa, kuten väitteitä äänestäjiin kohdistuvasta ”petoksesta.” Lisäksi sivustolla esitellään ehdokkaita, joiden kevään eduskuntavaaleissa väitettiin olevan ”työntekijän puolella”. Perussuomalaisia sivustolta ei juuri löydy, vaan valikoidut ehdokkaat edustavat lähes yksinomaan SDP:ta tai vasemmistoliittoa.

Tosiasiassa perussuomalaisilla on suuri kannatus myös työväestön keskuudessa.

Perussuomalaisten eläköitynyt työmies Matti Putkonen muistuttaa, että pääministeri Sanna Marinin (SDP) hallituksen aikana ay-liike mukisematta hyväksyi yksipuoliset heikennykset kuten eläkeputken tukkimisen ja aktiivimalli kakkosen.

Tässä kohtaa moni saattaa myös ihmetellä, millä tavalla ay-liike oli työntekijän puolella viime vuonna, kun Marinin hallitus runnoi läpi pakkolaiksi kutsutun potilasturvallisuuslain, joka rajoitti hoitoalan ammattilaisten työtaisteluoikeutta. Ay-johtajat tuolloin pitkälti pyrkivät vaikenemaan asian kuoliaaksi.

#pakkolaki #Marin #hallitus pic.twitter.com/knGb4Ofg9g

— Sirkka Vehniälä (@sirkkavehniala) September 15, 2022

 

Ay-johtajilla demarien jäsenkirja taskussa

Ay-liikkeellä on tunnetusti kiinteä yhteys poliittiseen vasemmistoon. Useat ammattiyhdistysjohtajat edustavat vasemmistoa, kuten SAK-pomo Eloranta, jolla on SDP:n jäsenkirja. Myös esimerkiksi AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko on sosiaalidemokraatti ja toimii Pohjois-Helsingin demarien puheenjohtajana.

Poliittisen kytköksen johdosta ay-liikkeen retoriikkaa tuleekin tarkastella politiikan kontekstissa, ja jäsenistöjensä edustajina esiintyvät liittojohtajat tulee nähdä vasemmistopoliitikkoina – mitä he puoluejäsenyyksiensä kautta luonnollisesti myös ovat.

Vasemmistolla ja ay-liikkeellä on asuntosijoitusyhtiö Kojamon kautta toisiinsa myös taloudellinen kytkös, mikä hyödyttää kaikkia siihen sidoksissa olevia – veronmaksajan kustannuksella.

Kuvio toimii siten, että veronmaksaja maksaa vuosittain valtavat summat asumistukea Kojamolle, jonka ay-liitot omistavat. Liitot puolestaan maksavat rahaa vasemmistopuolueille.

Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n selvityksessä kävi ilmi, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.

Vasemmistopuolueiden ja ay-liikkeen yhteinen rahantekokone nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun sekä sosiaalisen että perinteisen median puolella. Monimutkaista kuviota avaa osuvasti Twitter-nimimerkin julkaisu:

Sitä, että SAKSDP:n veroparatiisin rakenteisiin pesiytynyt propagandamylly haarakonttoreineen pyrkii sementoimaan valtansa ja ikuisen elatuksensa duunarin selkänahasta. pic.twitter.com/Hab2iwist6

— Dystocracy (@Dystocracycrew) June 30, 2023

Hallitusohjelma ei kajoa yleissitovuuteen

Perussuomalaisten Putkonen muistuttaa, että pitkälti perussuomalaisten ansiosta hallitusneuvotteluissa työehtosopimusten yleissitovuus onnistuttiin säilyttämään ja ay-liikkeen roolia ei heikennetty, mikä ilmenee esimerkiksi liittojen edustajien kuulemisina.

Putkonen on tällä viikolla korjannut ja oikonut useita ay-liikkeen piirissä leviäviä vääristelyjä hallitusohjelman kirjauksista. Etenkin demarit ovat puhuneet ”sairaussakosta”, ikään kuin jatkossa kaikille aloille tulisi sairausajan ensimmäinen päivä palkattomaksi.

Putkonen huomauttaa, että hallitusohjelman kirjaus puhuu muuta.

-Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, Putkonen sanoo, ja huomauttaa, että sairausloma-ajan palkasta on jo nykyisellään mahdollista sopia lähes kaikilla aloilla toisin.

-Kirjauksella mahdollistetaan toisinsopiminen sille 10 prosentille, jotka eivät asiaa voi sopia tällä hetkellä.

Työsopimusten perusteettomista ketjutusta ei sallita

Huolimatta siitä, että hallituksen toimien seurauksena muun muassa duunarin verotus kevenee, ja työllistämisen kynnys alenee, ay-johtajat yleisesti väittävät hallituksen toimien olevan ”heikennyksiä” työntekijälle.

Määräaikainen työsopimus, joka on korkeintaan vuoden mittainen, ei vaadi jatkossa erityistä perustetta, mitä on väitetty heikennykseksi. Putkonen huomauttaa, että ay-liike tarkoituksella jättää olennaisen vastinparin kertomatta.

-Samalla lainsäädännöllä varmistetaan, ettei työsopimusten perusteetonta ketjuttamista sallita, joka on ollut monilla aloilla todella iso ongelma. Tämän varmistamiseksi on ay-liikkeellä keskeinen rooli, kun lain perusteluosiota tehdään.

-Tällä toimella halutaan lisätä työpaikkojen tarjontaa alentamalla kynnystä palkata työntekijöitä. Suomessa on yli 274 000 alle 10 henkilöä työllistävää yritystä. Näihin pieniin yrityksiin uudet työpaikat todennäköisesti syntyvät, jos yrittäjillä on uskallusta palkata. Varsinkin ensimmäisen rekrytoinnin kynnys on korkea.