

LEHTIKUVA
Elomaa: Uusi eläinten hyvinvointilaki ei saa jäädä puolitiehen
Perussuomalaisten kansanedustajan Ritva ”Kike” Elomaan mielestä eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on laitettava kerralla kuntoon. Uuden eläinten hyvinvointilain on määrä tulla eduskuntakäsittelyyn ensi vuoden puolella.
– Vanha vuodelta 1996 peräisin oleva eläinsuojelulaki ei ole enää ajan hermoilla ja uutta lainsäädäntökokonaisuutta, joka vastaisi paremmin eläinsuojelun haasteisiin, on odotettu jo vuosia. Lain valmistelu on viivästynyt ja viivästynyt, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
– Hallituksen on varmistettava, ettei uusi laki jää puolitiehen eikä siitä saa puuttua eläinten oikeuksien kannalta olennaisia kirjauksia.
Tunnistusmerkintä pakolliseksi
Elomaa on laatinut syksyn aikana kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen eläinten rodunjalostuksen rajoittamisesta. Lisäksi hän on tehnyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan koirille pakollista rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää sekä toimenpidealoitteen niin ikään kissojen pakollisesta rekisteröinnistä ja tunnistusmerkinnästä.
– Mielestäni on juuri nyt tärkeää nostaa julkiseen keskusteluun näitä olennaisia uudistustarpeita, joita eläinsuojelua koskevaan lainsäädäntöön liittyy. Hallituksen esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi tulee ilmeisesti sisältämään pakollisen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän koirien kohdalla, mutta kissojen osalta ei vastaavaa ole näköpiirissä. Kissojen kohteluun liittyy niin paljon äärimmäisen vakavia laiminlyöntejä, että mielestäni tämän uudistuksen olisi ehdottomasti koskettava myös kissoja, Elomaa sanoo.
Eläintenpidon väärinkäytökset kuriin
Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti helpottaa esimerkiksi löytöeläinten päätymistä takaisin omistajilleen. Lisäksi se vaikeuttaisi laitonta eläinkauppaa sekä vähentäisi eläintenpitoon liittyviä väärinkäytöksiä.
– Niin sanottu pentutehtailu on vakava ilmiö, johon puuttumiseen rekisteröintipakko toisi helpotusta. Merkitseminen on ennaltaehkäisevää eläinsuojelua, kun löytöeläimet saadaan tehokkaasti takaisin omistajilleen.
– Nykyistä laajamittaisempi eläinten merkitseminen säästäisi myös eläinsuojelun resursseja ja pelastaisi vuosittain monien eläimien hengen, Elomaa arvioi.
Rodunjalostukseen puututtava
Elomaan mielestä eläinten terveydelle haitalliseen rodunjalostukseen tulisi puuttua tiukemmin lainsäädännön keinoin. Esimerkiksi monet koirarodut kärsivät vakavista terveyshaitoista kuten hengenahdistuksesta ja raajojen kehityshäiriöistä liiallisen jalostuksen seurauksena. Elomaa odottaa hallitukselta tiukkoja rodunjalostukseen liittyviä rajoituksia uuden lain yhteydessä.
– On eettisesti kestämätöntä, että rodunjalostus on edennyt aivan liian pitkälle eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Nyt on vielä epäselvää mitä uusi eläinten hyvinvointilaki tulee sisältämään eläimille vahingollisen rodunjalostuksen estämiseksi. Mielestäni hallituksen pitäisi ottaa asiassa tiukka linja eikä siirtää vakavan ongelman ratkomista tulevien hallitusten tehtäväksi, Elomaa sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rodunjalostus tunnistusmerkintäpakko pentutehtailu lemmikit eläimet hyvinvointi laki Väärinkäytökset Ritva ”Kike” Elomaa perussuomalaiset Eläinsuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Kissojen rekisteröinnistä tehtävä pakollista uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä

Antikainen: Kissa ei ole lelu – ”Ihmisten välinpitämättömyys on järkyttävää”

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: ”Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”

Elomaa: Poliisille lisää panoksia eläinsuojelututkintaan

Kansanedustajat Immonen ja Lehto: Rituaaliteurastetulle lihalle maahantuontikielto

Leena Meri: Eläimeen sekaantuminen kiellettävä lailla – lakialoite kansanedustajien allekirjoitettavaksi

Uskonnon oikeuttamaa eläinrääkkäystä – Purra: Rituaaliteurastus lopetettava

Oikeusasiamies vaatii parannuksia eläinsuojelurikosten tutkintaan – Elomaa: Eläinsuojelurikosten selvittämiseen tarvitaan lisää resursseja
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













