Erdogan-nuken roikottaminen Tukholmassa kasasi uusia esteitä Suomen ja Ruotsin tiellä Natoon – Halla-aho pitää temppua kurdien ja äärivasemmiston sabotaasina

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken riiputtaminen Tukholmassa viime viikolla on jälleen osaltaan mutkistanut Suomen ja Ruotsin matkaa yhdessä kohti Nato-jäsenyyttä. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä, mutta pieni huoli on, nähdäänkö vastaavaa jatkossa lisää.

Turkki reagoi nukketempaukseen nopeasti ja vihjasi Turkin ja Ruotsin suhteiden menevän entistä huonompaan suuntaan, mikäli Ruotsi ei puutu provokaatioihin. Samassa yhteydessä Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen vierailu Turkkiin peruuntui tai ainakin siirtyi. Tarkoituksena miesten oli lentää Turkkiin samanaikaisesti.

Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä. Halla-aho huomauttaa, että se tosin saattaa kelvata Turkille uudeksi tekosyyksi jumittaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen johtavaa prosessia, joka edellyttää Turkin ratifiointia.

Ilmaus suoraan Nato-jäsenyyttä vastaan

Roikkuvaa Erdoğan-nukkea esittävä kuva ilmestyi viikonloppuna myös kurdijärjestö Rojavan sosiaalisen median kanaville.

Halla-aho sanoo olevansa samoilla linjoilla Ruotsin valtiopäivien ja puhemiehen kanssa siitä, että provosoiva mielenilmaus ei kenties ollut suunnattu niinkään kurdien puolesta kuin Ruotsin – ja välillisesti myös Suomen – Nato-jäsenyyttä vastaan.

– Se saattoi olla tietoista sabotaasia. Kurdiaktivistien lisäksi mukana oli ruotsalaista äärivasemmistoa, joka vastustaa Natoa. Tässä herää pieni huoli siitä, että jos nähdään, että nukkeja roikottamalla saadaan jarrutettua Ruotsin Nato-jäsenyyttä, niin tulemmeko näkemään tällaista lisää, Halla-aho sanoi maanantaina Ylen A-studiossa.

Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen oli vieraana A-studiossa. Vanhanen ei osannut arvioida, jäikö tempaus ainutkertaiseksi.

– Mielenilmaisuihin on oikeus olemassa, mutta kansalaisilta vaadittaisiin nyt diplomatian tajua., Vanhanen sanoi.

Keitä ihmisiä Turkki haluaa?

Naton Madridin-huippukokouksen yhteydessä viime kesänä Suomen ja Ruotsin edustajat sitoutuivat Turkin kanssa kolmikantaiseen yhteisymmärrysasiakirjaan. Sekä Suomi että Ruotsi ovat pyrkineet täyttämään asiakirjan vaatimukset, koskien Turkin turvallisuushuolia, jotta Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Sittemmin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kuitenkin kuultu spontaaneja uusia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille. Viimeisin vaatimus koskee ”130 terroristin” luovuttamista, vaikka ainakaan Suomessa valtiojohdolla ei ole tarkempaa tietoa, ketä listalla olevat henkilöt olisivat.

Halla-ahon mukaan vaatimus 130 terroristista ei välttämättä konkreettisesti tarkoita mitään.

– Se on enemmän tai vähemmän hatusta vedetty luku, jolla haluttiin korottaa panoksia reaktiona Ruotsin provokaatioon. Keskustelujen perusteella ruotsalaisilla kollegoillakaan ei vaikuttanut olevan käsitystä, ketä listalla mahdollisesti olisi, eivätkä Ruotsin kollegat edes päässeet 130:een asti omissa laskutoimituksissaan.

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi maanantaina, että Turkin luovutuspyynnöistä on epätietoisuutta, sillä Turkilta ei ole tullut uutta listaa Suomesta luovutetuiksi vaadittavista henkilöistä.