EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Kauppa- ja investointisopimukset edellyttävät uhrauksia. EU:n ja Kiinan viime vuoden lopulla tehty investointisopimus voi vaarantaa muun muassa ilmastopoliittiset tavoitteet. Sopimuksesta hyötyy eritoten saksalainen autoteollisuus sillä oletuksella, että Kiinaan voi luottaa sopimuskumppanina.

Usean vuoden ajan neuvoteltu Kiinan ja EU:n välinen sopimus solmittiin viime vuoden lopulla. Sopimuksessa Kiina on lupautunut esimerkiksi Pariisin ilmastotavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen.

Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau kirjoittaa, että EU olisi voinut valita erilaisiakin strategioita Kiinaa kohtaan. EU olisi voinut priorisoida ilmastopolitiikkaa tai ihmisoikeuksien noudattamista liikemiesten tavoitteiden sijaan.

Saksan ja Ranskan teollisuusjäteille hyvä sopimus

Uutistoimisto Reuters mainitsee, että EU:n ja Kiinan sopimus voi hyödyttää Daimleria, Volkswagenia, BMW:tä, Allianzia, Siemensiä ja Peugeotia. Toisin sanoen autojättejä sekä muita saksalaisia ja ranskalaisia suuryrityksiä.

Ei siis ole suoranainen ihme, että Saksa halusi EU-puheenjohtajuuskaudellaan survoa sopimuksen maaliin. Sekään ei ole ihme, että sopimus vaikuttaisi hyödyttävän EU:n suuria jäsenmaita.

Pienempien toimijoiden kohdalla tilanne ei välttämättä ole niin hyvä. Pk-yritysten näkökulmasta katsottuna kiinalaisyritykset ovat edelleen kilpailijoita. Suomalainen työntekijä on vaarassa joutua kilpajuoksuun maineeltaan kyseenalaisen kilpailijan kanssa.

Kiinan ja Australian välit tulehtuivat

Australian tärkein kauppakumppani Kiina hermostui Australialle viime huhtikuussa. Australia oli penännyt riippumatonta tutkimusta koronaviruksen alkuperästä Wuhanin kaupungissa.

Vuodesta 2015 voimassa olleesta vapaakauppasopimuksesta tuli tyhjiä sanoja nopeasti. Kiina rajoitti tuontia Australiasta ja nosti merkittäviä tullimaksuja australialaistuotteille.

Kauppasota Kiinan kanssa voi maksaa Australialle jopa 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maa ei aio silti perääntyä, koska se voisi voimaannuttaa Kiinan johtoa käyttämään kovia kauppapoliittisia otteita jatkossakin.

Australia on pettynyt EU:n sopimukseen. Maa olisi toivonut länsimaiden yhteistä rintamaa, jolla saataisiin Kiina noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Maan entinen pääministeri Kevin Rudd totesi Kiinan noudattavan hajoita ja hallitse -strategiaa voitettuaan EU:n puolelleen.

Noudattaako Kiina sopimuksiaan?

Australian ja Kiinan vapaakauppasopimuksesta huolimatta noussut täysverinen kauppasota kielii siitä, ettei Kiinan toimia sovi kritisoida kumppanuudesta huolimatta. Hongkongin kiistellyn turvallisuuslain jälkeen Saksan liittokansleri Angela Merkel viestitti diplomaattisesti, ettei puheyhteyttä Kiinaan tule katkaista. Suomi olisi kannattanut esimerkiksi Hongkongin luovutussopimuksen hyllyttämistä.

Australian halu saada puolueeton tutkinta koronaviruksesta seurauksineen vihjaa, ettei EU:lla ole välttämättä suurta halua tai edes mahdollisuuksia valvoa Kiinan ilmasto- tai ihmisoikeuslupauksia pistokokein. Päästösuodattimet ja muut käytössä kalliit laitteet voidaan kytkeä päälle ennalta sovitun tarkastuskäynnin ajaksi.