

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Heltimoinen: ”Suomen on vaadittava EU:lta täyttä kompensaatiota vastuun kantamisesta”
Suomi on myöntänyt takauksina Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle yhteensä noin seitsemän miljardia euroa.
Eurovaaliehdokas, Euroopan alueiden komitean jäsen Ilpo Heltimoinen pitää suurena vääryytenä sitä, että talouskuria ja yhteisiä sopimuksia noudattamattomia maita on palkittu rikkomuksista ja suoranaisesta valehtelusta samaan aikaan kun sääntöjä noudattavat maat joutuvat maksumiehiksi.
Esimerkiksi Kreikka tullessaan euroalueen jäseneksi valehteli taloudellisesta tilanteestaan ja vääristeli muun muassa lainojensa määrästä.
– Nyt sitten väärintekijät palkitaan ja ne maat, jotka ovat seisseet yhteisessä rintamassa ja noudattaneet sääntöjä pilkulleen, joutuvat maksamaan muun muassa Venäjä-pakotteiden takia, kertoo Ilpo Heltimoinen.
Seuraavaksi rahaa tarvinnee Italia
Niiden maiden kanssa, joiden talouskuri ei pidä, tulee olemaan jatkossakin ongelmia. Muun muassa Italian tilanne näyttää kohtuullisen huonolta, ja näyttää todennäköiseltä, että siltä suunnalta tullaan seuraavaksi rahaa pyytämään.
Heltimoinen pitää ongelmallisena sitä, että talouskuria noudattamattomille maille on myönnetty lainoja muun muassa Saksan pankeilta, ja niiden takuumiehiksi on laitettu Suomen kaltaisten maiden veronmaksajat.
– Kun noudatetaan sääntöjä, siitä pitäisi palkita ja korvata maille aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi Suomi ei saa mitään kompensaatiota vastuun kantamisesta ja se on moraalisesti väärin. Työkaluja asian hoitamiseksi kyllä löytyisi, jos poliittista tahtoa vain olisi enemmän, sanoo Heltimoinen.
Suomi on kärsinyt Venäjän vastapakotteista
Venäjä liitti itseensä Krimin vuonna 2014 ja jatkaa aggressiivista toimintaansa Itä-Ukrainassa, jossa käydään sotaa parasta aikaa. YK:n yleiskokouksessa pidetyssä äänestyksessä Krimin liittäminen Venäjään tuomittiin laittomaksi aivan selkein lukemin ja johti EU:n asettamaan talouspakotteita sellaisia henkilöitä vastaan, joilla on yhteyksiä Krimin laittomaan miehitykseen.
Koska Venäjä loukkasi törkeästi kansainvälistä oikeutta, ovat pakotteet sinänsä oikeutettuja eikä Suomen pidä livetä yhteisestä rintamasta tässä asiassa, mutta Venäjän asettamista vastapakotteista on joutunut kärsimään ennen muuta Suomi, ja siitä on saatava kompensaatiota EU:lta.
– Suomessa yhä useampi maanviljelijä on joutunut lopettamaan toimintansa ja on huomattu, että vastapakotteilla on ollut meille selkeitä taloudellisia seuraamuksia.
– Suomen huoltovarmuus ruoan osalta on mielestäni jo huolestuttavalla tasolla, joten kysymys on myös turvallisuuspoliittisesta ongelmasta, Heltimoinen toteaa.
Suomen pidettävä huolta kansallisista eduistaan
Venäjän asettamista vastapakotteista ovat joutuneet kärsimään erityisesti suomalaiset duunarit, maanviljelijät ja tietysti myös koko kansantalous.
EU:n tasolla Suomen olisi ehdottoman tärkeää uskaltaa pitää huolta omista kansallisista eduistaan vaatimalla EU:ta korvaamaan Venäjän vastapakotteista Suomelle koituneet kustannukset.
– Pakoterintamasta emme voi lähteä, mutta on sekä moraalisesti oikeudenmukaista että kansallisesti tärkeää vaatia EU:lta korvauksia pakotteiden meille aiheuttamista kustannuksista. Asialla on Suomelle myös turvallisuuspoliittista ja erityisesti aluepoliittista merkitystä, Heltimoinen huomauttaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kankaanniemi, Elomaa ja Vähämäki: Suomen maatalouden näkymät synkkenevät – elintarvikeketjun tulolaki säädettävä välittömästi

Eurovaaliehdokas Karri Ollila perää reilun kaupan sääntöjä myös suomalaisille viljelijöille

Eurovaaliehdokas Kotro: ”EU:n laajetessa suomalaisen leipä kapenee”

Eurovaaliehdokas Reijonen: ”Suomen pidettävä parempaa huolta omista kansallisista eduistaan”
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ei ole todellista – Ison-Britannian keskuspankki wokettaa Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin pois brittien seteleistä
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














