Halla-aho moittii hallitusta ylimääräisestä kuntavaalimiljardista eli holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Osumatarkkuus rahojen jakamisessa ollut heikko”

Siitä ei pääse mihinkään, että kuntiin koronan varjolla jaetut tukirahat ovat ylimitoitettuja koronan aiheuttamiin vahinkoihin, Halla-aho sanoi tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajien kuntavaalitentissä. Halla-aho arvosteli myös hallituksen hanketta pidentää oppivelvollisuus 18 ikävuoteen, joka käy kalliiksi kunnille ja jolla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Perussuomalaisten mielestä opetuksen ongelmat olisi korjattava jo perusopetuksessa.

Keskuskauppakamari katsoo, että valtion tänä vuonna kunnille suuntaamat väliaikaiset koronatuet ovat antaneet monelle kunnalle tekosyyn jättää välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia tekemättä.

Valtiovarainministeriön aiemman arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi euroa enemmän kuin oikeasti tarvittaisiin. Rahanjaon vuoksi monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan hallitus on jakanut kunnille ylimääräisen ”kuntavaalimiljardin”.

– Osumatarkkuus rahojen jakamisessa on ollut heikko. Vaikka valmiita mekanismeja rahan jakamiseen ei tällaisessa erityistilanteessa ollut, niin ei siitä mihinkään pääse, että kuntiin koronan varjolla jaetut tukirahat ovat ylimitoitettuja koronan aiheuttamiin vahinkoihin, Halla-aho sanoi tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajien kuntavaalitentissä.

Tuliko koronasta yleisperustelu kaikelle tuhlaamiselle?

Halla-ahon ohella tentattavina olivat Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) sekä pääministeri Sanna Marinin puolesta tentattavaksi saapunut Ville Skinnari (sd).

Skinnarin mukaan miljardirahoituksessa olisi kyse kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta. Perusoikeuksien puolustaminen on tietysti tärkeää, mutta Skinnari ei osannut sanoa, miksi rahaa annetaan enemmän kuin sitä tarvittaisiin.

Saarikko totesi, että rahanjaolla kuntiin on pyritty muun muassa estämään lomautuksia ja irtisanomisia.

Kokoomusjohtaja Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo totesi, että vaikka peruspalvelut pitääkin turvata, miljardi ylimääräistä on liikaa.

– Hallituksen tapa hoitaa koronakriisiä on se, että kaikki ratkaistaan rahalla. Nyt sitä rahaa pumpataan kuntatalouteen, Orpo sanoi.

Halla-aho huomautti, että rakenteellisista ongelmista johtuen kuntien talous oli kuralla jo ennen koronakriisiäkin.

– Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kuntia pitää auttaa niiden vaikeuksissa. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että koronasta on tullut yleisperustelu kaikelle. Kun velkahana on nyt saatu auki, alkavat miljardit tuntua pikkurahoilta. Siitä on syytä olla huolissaan. Koronakriisi menee kyllä ohi, mutta krooniset ongelmat jäävät, eikä niitä voida loputtomasti rahoittaa velaksi tai veroja korottamalla.

Halla-aho ei innostu maakuntauudistuksesta soten kyljessä

Vuosikausia valmisteltu soteuudistus on lopulta nytkähtämässä eteenpäin, ja hallituksen valmistelemasta lakiesityksestä keskustellaan ensi viikolla eduskunnassa.

Soteuudistuksen kyljessä on kuitenkin tulossa myös maakuntauudistus, jota Halla-aho ei pidä välttämättömänä.

– Suhtaudun epäilevästi siihen, edellyttääkö sote-uudistus maakuntauudistusta siihen mukaan himmeliksi. Jo olemassa olevaa maakuntarakennetta voidaan kehittää ja käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin.

Varsinaisesta sote-uudistuksesta Halla-aho toteaa, että ainoa legitiimi tavoite pitäisi olla se, että kustannusten kasvu saadaan kuriin.

– Asioita pitää pystyä tekemään kustannustehokkaammin. Pelkillä organisaatiouudistuksilla kustannusongelmia ei pystytä ratkaisemaan.

Julkisesta taloudesta turhat menokohteet pois

Halla-ahon mukaan tilanteessa, jossa kunnilta siirretään ylemmälle tasolle tehtäviä, joista kunnat eivät suoriudu yksin, niin vastaavasti valtiolta pitäisi siirtää soveltuvin osin päätöksentekovaltaa, jopa alueellista lainsäädäntövaltaa maakunnille.

– Jotta alueellisesti monimuotoisemmassa Suomessa alueet pystyisivät paremmin hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja toisaalta kompensoimaan heikkouksiaan, Halla-aho sanoi.

Orpolle hallituksen esittämä suunnitelma ei kelpaa.

– Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat sujuvan hoidon varmistaminen ja se, että rahat riittävät. Nyt hallituksen esittämässä mallissa kumpaankaan ei löydy ratkaisuja, Orpo moitti.

Skinnarin mukaan digitaalisilla menettelyillä ja tehokkailla prosesseilla saataisiin aikaiseksi säästöjäkin.

Halla-aho totesi, että organisaatiomallista riippumatta, jos halutaan turvata julkinen terveydenhoito, on vähennettävä kustannusten tarvetta satsaamalla perusterveydenhoitoon ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, jotta ihmiset olisivat yleisesti terveempiä.

Halla-aho myös painotti, että julkisesta taloudesta turhat menokohteet on karsittava pois.

– Jotta rahaa sitten riittää niihin asioihin, jotka ovat kuntien ja valtion ydintehtäviä. Keskeisin tehtävä lienee julkinen terveydenhoito.

Oppivelvollisuuden pidentäminen huonosti ajoitettu hanke

Hallitus aikoo toteuttaa oppivelvollisuusuudistuksen, johon kuuluu oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen. Uudistus käy kalliiksi: hallituksen omien laskelmien mukaan uudistus maksaisi 110 miljoonaa.

Kuntaliiton mukaan kyse olisi kuitenkin vähintään 180 miljoonan kustannuksista, josta oppimateriaalien osuus olisi 114 miljoonaa. Käytännössä maksajiksi joutuisivat kunnat.

Perussuomalaiset vastustaa hanketta, joka käy kalliiksi ja jolla ei saada aikaan haluttuja tavoitteita. Perussuomalaisten mielestä opetuksen ongelmat olisikin korjattava jo perusopetuksen puolella.

Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen on ylipäätään huonosti ajoitettu hanke korona-aikana.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise niitä ongelmia, joiden vuoksi osa nuorista ei selviydy toisesta asteesta tai ei hakeudu sinne. Ongelmat ovat paremminkin perusopetuksessa, jossa nykyisin vaaditaan liikaa itsenäisyyttä nuorilta, jotka eivät ole siihen valmiita. Tälläkin hetkellä meillä valmistuu perusopetuksesta luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Nämä henkilöt eivät selviä toisesta asteesta, ja oppivelvollisuuden laajentaminen ei sitä tilannetta ratkaise.

Halla-aho totesi, että kaikki ovat uudistuksen tavoitteista yksimielisiä.

– On hyvä, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Tämä uudistus ei kuitenkaan tule siihen johtamaan. Uudistuksella paremminkin vain saadaan siivottua koulupudokkaita pois tilastoista.