

Matti Matikainen
Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”
Huoltovarmuuskeskustelu heräsi horroksesta koronan myötä, ja viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti teeman politiikan puheenaiheiden kärkikastiin. Maataloustuottajien tukalasta tilanteesta huolestunut perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa vaatii päättäjiltä nopeita toimia tuottajien auttamiseksi, tai seuraukset voivat olla hyytäviä.
– Huoltovarmuus on todella laaja kokonaisuus, ja maatalous on puolestaan yksi sen keskeisimpiä palasia. Ruoantuotannon toimivuus on yhteiskunnan elinehto. Vaikeina aikoina ei voida suomalaisten vatsojen täyttämistä laskea tuontiruoan varaan. Ainoa keino varmistua, että täällä riittää ruokaa jatkossakin jopa vaikeiden aikojen iskiessä, on varmistaa ruoantuotannon riittävä omavaraisuus, toteaa kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Maatalous jo ennestään vaikeuksissa
Suomen maatalous on jo pitkään paininut kannattavuusongelman kanssa. Kiteytettynä ongelman ydin on se, että tuottajien kustannukset ovat liian suuret tuotteista saatuun hintaan nähden. Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa.
– Tuotantokustannukset ovat viime aikoina kasvaneet muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnannousun sekä tilojen toimintaa määrittelevän sääntelyn myötä. Mikä estää uhkaavan tilojen lakkauttamisaallon? Kysymyksessä on iso asia, sillä ruokaketju työllistää yhteensä yli 300 000 suomalaista. Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin, Elomaa pelkää.
Tuottajat ovat jääneet elintarviketeollisuuden jalkoihin
Kotimaisilla ruokamarkkinoilla painavin sana on ollut elintarviketeollisuudella ja kauppaliikkeillä, jotka ajattelevat tietysti omaa tulostaan. Tuottajat ovat jääneet jalkoihin. Tuottajahintoja on nostettava, mutta tiukassa taloustilanteessa hinnannousua ei voi siirtää kuluttajien maksettavaksi. Toisin sanoen välikäsien on kannettava vastuu. On myös muistettava, että jos kotimaisen ruoan hinta nousee liikaa, kääntyy monen kuluttajan katse tuontiruokaan.
– Hinta näyttelee erityisen isoa roolia yleisten elinkustannusten kohotessa vauhdilla. Suomalaisessa tuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin, puhtauteen, ympäristöasioihin ja antibioottivapauteen. Näin ei tehdä edes monissa EU-maissa. Investoinnit eläinten hyvinvointiin sekä tuotannon laatuun ja kestävyyteen maksavat pitkän pennin, minkä takia tuontielintarvikkeilla on hintakilpailussa etu kotimaisiin tuotteisiin nähden.
Tuottajahintojen on noustava tuntuvasti
Kuluvan vuoden aikana tilojen hätähuudot ovat kantautuneet päättäjien korviin. Myös media on nostanut suomalaisten tietoisuuteen monien tuottajien ahdingon. Osa tekee kovaa työtä, ja tulos saattaa olla jopa tappiollinen. On päivänselvää, ettei mikään tila porskuta loputtomiin, kun viivan alle ei jää euroakaan.
– Elintarviketeollisuus, kauppa ja tuottajat ovat käyneet neuvotteluja tiukentuneen tilanteen seurauksena. Samoin valtionjohto pohtii uhkaavaan tilanteeseen ratkaisuja. Tuottajahintojen on yksinkertaisesti noustava tuntuvasti, mutta tuleeko tämä tapahtumaan? Maatalous tarvitsee lisäksi toimintaedellytyksiä vahvistavia poliittisia päätöksiä, ei lisää vihreän siirtymän vaateita, Elomaa sanoo.
Tuottajien auttamisella on nyt kiire
Miksi tuottajien auttamisella on todella kiire? Inflaatiolukemat ovat korkeimmillaan aikoihin. Elämisen hinta on noussut kaikilla suomalaisilla, myös maataloustuottajilla. Elomaan mielestä on sanomattakin selvää, että jos toimeentulon kanssa on painittu jo aiemmin, niin nyt nurkan takana vaanivat entistä vaikeammat ajat.
– Esimeriksi sähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätyslukemiin. Hintapommi iskee maataloustuottajien elinkeinotoimintaan sekä elämisen kustannuksiin. Myös riski korkojen tuntuvasta noususta on läsnä, mikä voi haitata tarvittavia tuotantoinvestointeja.
Maatalouden pelastaminen vaatii painavia panostuksia
Suomen maatalous tarvitsee kipeästi hyviä uutisia. Hallitus valmistelee parhaillaan tulevan vuoden budjettia. Kovasti hehkutetusta maatalouden 300 miljoonan euron tukipaketista suuri osa valui erilaisiin hankkeisiin eikä lämmittänyt tilallisia.
– Maatalouden ja samalla huoltovarmuuden pelastamiseen tarvitaan todella painavia panostuksia budjettiriihessä. Jos niitä ei kuulu, voivat seuraukset olla hyytäviä. Myös kuntien ja eri julkisten toimijoiden pitäisi tarjota kotimaista ruokaa ja osallistua talkoisiin ja näin tukea suomalaisia tuottajia, Elomaa vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ruoantuotanto maatilojen alasajo kannattavuuskriisi ruokaomavaraisuus tuottajahinnat tuotantokustannukset maataloustuottajat energian hinnannousu vihreä siirtymä Tukipaketti sähkön hinta elinkustannukset Elintarviketeollisuus Ritva ”Kike” Elomaa Inflaatio Huoltovarmuus Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset hallituksen ilmastopolitiikkasuunnitelmista: Energia-, ruoka- ja teollisuustuotantoon tarvitaan sinivalkoinen siirtymä

Kustannukset kohoavat – Onko ”koettakaa kestää” ainoa, mitä kansalaisille pystytään tarjoamaan?

Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Purra vaatii pikaisia toimenpiteitä: ”Edessämme voi olla humanitaarinen kriisi omassa maassamme”

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














