

Aris Messinis
Kreikan vaaleissa pelataan kovan luokan pokeripeliä – jonkun on annettava periksi
Kreikan ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään tammikuun 25. päivänä. Mielipidetiedustelujen kärjessä sinnittelee vasemmistopuolue Syriza, jonka ohjelma tietää hankaluuksia muille euromaille.
Syrizan suurin vaalilupaus on neuvotella ”troikan” (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) kanssa solmittu tukiohjelma uudelleen. Tämän lisäksi Syrizan tavoitteena on palauttaa kriisiä edeltänyt minimipalkkataso, sekä parantaa työttömyysturvaa muiden sosiaalisten etuuksien ohella.
Kreikan suurin taloussyöksy on tasaantunut viime kuukausien aikana. Väistyvän pääministerin Antonis Samaraksen aikana maan hallitus on toteuttanut useita kilpailukyvyn palauttamiseen tähtääviä toimia. Samalla nämä toimet ovat luoneet kurjuutta kreikkalaisten keskuuteen. Joka neljäs kreikkalainen on vailla työtä.
On käymässä, kuten Suomen Uutiset uutisoi marraskuun alkupuolella: pahimman talouskriisin taltuttelu on nostamassa vielä suuremman uhan euroalueen taivaalle. Tilalle on tullut poliittinen kriisi.
Velkaneuvottelu on kovan luokan pokeripeliä
Syrizan puheenjohtaja Aleksis Tsipras on luvannut aloittaa neuvottelut tukiohjelmasta troikan kanssa uusiksi ensimmäisenä virkapäivänään, mikäli hänet valitaan pääministeriksi. Tsipraksen tavoitteena on saada tuntuvia huojennuksia maan velkatasoon. Hän haluaa lisäksi kumota tukirahan vastineeksi toteutettuja säästötoimia.
Velkasaneeraus satuttaisi pahasti Kreikan tukiohjelmiin myöntyneitä euromaita. Kreikan velasta suurin osa on nyt euromaiden harteilla. Markkinoita huolettaa enemmän säästötoimien kumoaminen. Kreikalla lienee suuria vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta, mikäli säästöohjelmat laitetaan roskakoriin. Kreikan kolmivuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko onkin noussut ripeää tahtia yli 10 prosentin sen jälkeen, kun poliittinen takalukko lähestyi.
Muiden euromaiden ei voida olettaa hyväksyvänsä Kreikan tukilainojen leikkauksia. Yksin Kreikan veloista aiheutuvat luottotappiot eivät riittäne suistamaan muita euromaita perinpohjaiseen ahdinkoon. Voidaan kuitenkin olettaa muidenkin tukiohjelmamaiden haluavan neuvotella itselleen paremmat sopimukset, jos luottoehtoja muutetaan Kreikan kohdalla.
Euromaat katsovat lisäksi, että nyt pystytetyt kriisirahastot suojaavat euroaluetta samanlaiselta tartunnalta kuin mitä eurokriisin alkuvuosina nähtiin. Tällöin Kreikan mahdollista euroeroakaan ei pidetä enää samanlaisena uhkana koko yhteisvaluutalle. Suoremmin sanottuna Kreikalle voidaan näyttää ovea.
Mikäli Tsipras taipuu muiden euromaiden edessä, voi Kreikassa poliittinen epävarmuus lisääntyä entisestään. Kreikkalaiset eivät pidä lainkaan siitä, että ulkopuolinen troikka määrää siitä, miten kreikkalaisten tulisi hoitaa omat asiansa.
Euromaiden taipuessa olisi taas odotettavissa paitsi muiden euromaiden todennäköiset vaatimukset tukiehtojen kohtuullistamisesta, myös Kreikan jatkorahoituksen tuottamat ongelmat. Kun Kreikka ei nykyisillä lainakorkotasoilla pysty markkinaehtoisesti rahoittamaan toimiaan, on rahoituksen tultava toista kautta. Syrizan ohjelmalla rahoitustarpeita lieneekin edessä rutkasti. Tukiohjelmista tulisi pysyvämpiä.
Kreikan eroaminen yhteisvaluutta eurosta murtaisi lisäksi eurojohtajien tarkasti vaaliman tabun: euro ei olisikaan enää peruuttamaton. Tsipras tietänee tämän. Mikään vaihtoehto ei näytä hyvältä. Jonkun on kuitenkin annettava periksi tässä kovan luokan pokeripelissä.
EKP on paljon vartijana
Euroopan keskuspankki pitää tällä hetkellä Kreikan pankkijärjestelmää pystyssä. Maan valtiovarainministeri Gikas Hardouvelis toteaa brittilehti Telegraphin mukaan, että EKP voisi kuristaa Kreikan nurin silmänräpäyksessä lopettamalla Kreikan pankkien tukirahoituksen.
EKP ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä Kreikan valtiolainoja vakuudeksi rahoittaakseen kreikkalaisia pankkeja, sillä Kreikan valtiolainojen luottoluokitus on liian alhainen. Pankkien rahoitus toimiikin Kreikan keskuspankin vastuulla hätärahoituskanavaa pitkin. EKP:n tulee silti hyväksyä nämä rahoitusoperaatiot.
Mikäli EKP keskeyttäisi hätärahoituksen, ei Kreikalla olisi muuta mahdollisuutta kuin irtaantua eurojärjestelmästä. Tämä olisi kuitenkin erittäin raju toimenpide.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti jo keskeyttäneensä Kreikan tukiohjelman ainakin siihen asti, kunnes maahan on saatu muodostettua uusi hallitus.
Syriza ei ole vielä voittanut vaaleja
Kreikan puoluekannatusmittauksia tutkitaan tammikuun ajan vaaleihin asti herkeämättä. Uusia mielipidemittauksia lienee niitäkin luvassa entistä enemmän.
Viimeisimmät mittaukset osoittavat nykyisen päähallituspuolueen Uuden demokratian kuronneen Syrizan etumatkaa kiinni. Suurimman puolueen asema on Kreikassa hyvin merkityksellistä, sillä suurin puolue saa 50 kansanedustajan lisän 300-paikkaiseen parlamenttiin.
Väistyvällä pääministerillä Samaraksella on neljä viikkoa aikaa kuroa tätä etumatkaa umpeen, uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa. Bloomberg huomioi myös kolmen prosentin äänikynnyksen.
Äänikynnys ja suurimman puolueen lisäpaikat voivat tehdä vaalikampanjasta hyvin mustavalkoisen. Suurimmat puolueet Uusi demokratia ja Syriza taistelevat rajusti näistä lisäpaikoista. Tämä tarkoittaisi kalastelua muiden puolueiden kannatusvesillä.
Tämän kalastelun edessä erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajat voivat siirtyä Syrizan kannattajiksi, jos Uusi demokratia kutistaa eroa entisestään. Äänikynnys voisi kuitenkin pudottaa puolueita pois. Ei olisi lainkaan ihmeellistä, jos pienpuolueet haluavat fuusioitua jommankumman pääpuolueen kanssa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Kreikan jätettävä euro pelastaakseen itsensä”

Kreikan hallitus kaatui presidentinvaalien takia

PS eurokriisistä: Kertokaa kansalle suoraan, mistä tässä on kysymys!

Suomi maksumieheksi Kreikan taloussotkuissa? – Perussuomalaisilta välikysymys
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












