Oikeusministeri Leena Meri kolumnissaan: Nuorisorangaistus otetaan täyteen käyttöön

Nuoriso- ja jengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja katujengi-ilmiö on Suomessakin valitettavaa arkipäivää. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kirjoittaa kolumnissaan oikeusministeriön sivuilla hallituksen uusista toimenpiteistä nuoriso- ja jengirikollisuuteen puuttumiseksi.

Oikeusministeri Leena Meri pitää tärkeänä päästä puuttumaan etenkin alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ja vaikuttavin keinoin. Yhden ratkaisun tuo nuorisorangaistuksen kehittäminen ja tehokkaampi käyttö. Hallitus haluaakin lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu tavallisesti vain alle kymmenen alaikäistä rikoksentekijää vuodessa, vaikka sen toimivuudesta on hyviä kokemuksia.

– Rikoslain mukaan alaikäisenä tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistus, jos sakko on riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista.

– Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää lisäksi, että ehdollista vankeutta ja siihen liitettyä valvontaa ei pidetä riittävänä tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Seuraamuslajia harkittaessa yhdistyvät siten erilaiset tekijät, kuten teon vakavuus, nuoren aiempi rikollisuus ja nuoren sosiaalinen tilanne, Meri kirjoittaa.

Nuorisorangaistus ehdollista vaikuttavampi

Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää seuraamusselvityksen tekemistä nuoren elämäntilanteesta. Syyttäjät pyytävät kuitenkin vain harvoin Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksiä nuoren soveltumisesta nuorisorangaistukseen. Eli rangaistusta ei käytetä, vaikka nykyistä useammille alaikäisille rikoksentekijöille kyseinen rangaistusmuoto voisi soveltua.

– Jotta uusimisrikollisuuteen voitaisiin nuorisorangaistuksen avulla vaikuttaa, onkin tarkasteltava koko rikosprosessin toimivuutta. Näin voidaan varmistaa, että nuorisorangaistuksen piiriin ohjautuu nykyistä useampi alaikäinen rikoksentekijä. Lainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa, jotta näin tapahtuu.

– Nuorisorangaistus on nuorelle itselleen tuntuvampi ja vaikuttavampi seuraamus kuin paljon käytetty ehdollinen vankeus, jonka tehosteena käytetään valvontaa. Nuorisorangaistus on luonteeltaan intensiivisempi, ja tuomittu tapaa tiiviimmin yhdyskuntaseuraamustoimiston valvojaa. Lisäksi tuomittu suorittaa erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia, jotka edistävät sosiaalista toimintakykyä. Nuorisorangaistukseen voi myös sisältyä työelämään perehtymistä, Meri kertoo.

Teoistaan on kannettava vastuu

Hallitusohjelman mukaisesti nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voidaan esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä. Meren mukaan nuoren pitää oppia, että teoistaan on kannettava vastuu.

– Oikeusministeriö on tilannut emeritusprofessori Tapio Lappi-Seppälältä laajan selvityksen 15–17-vuotiaille rikoksentekijöille tuomituista rangaistuksista ja nuorisorangaistuksen vähäisen käytön syistä.

– Selvitys julkaistaan alkuvuoden aikana. Se täydentää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tammikuussa valmistunutta tutkimusta. Molemmat julkaisut huomioidaan nuorisorangaistuksen käyttöä koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Tarvittava lainvalmistelutyö käynnistetään oikeusministeriössä tämän vuoden aikana.

Nuoren rikoskierre estettävä

Meren mukaan on tärkeää päästä puuttumaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta nuori ei ajaudu pahenevaan rikoskierteeseen. Nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisikin oikeusministerin mielestä vielä nykyisestä tehostaa. Rikosprosessin toimijoiden riittävä resursointi on tärkeää, jotta nuorten rikosasiat saadaan joutuisasti käsiteltyä.

– Lisäksi yhdyskuntaseuraamustoimistoilla on oltava riittävät valmiudet ja resurssit nuorisorangaistuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Keskeistä on, että koko rikosprosessiketju toimii. Tästä hyötyy koko yhteiskunta ja nuoret itse, Meri päättää kolumninsa.