
Pelätty tekijänoikeusdirektiivi askelta lähempänä, mutta vääntö jatkuu tammikuuhun 2019
Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla täysistunnossaan uuden tekijänoikeusdirektiivin. Kriittisimmät ovat kuvanneet äänestystä ratkaisutaisteluksi, jossa uhattuna on koko internetin – sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan – tulevaisuus. Muun muassa World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on kampanjoinut direktiiviä vastaan. Taistelu kuitenkin jatkuu, ja ratkaisevat äänestykset ovat edessä tammikuussa 2019.
Suomen Uutiset kirjoitti kesäkuun puolivälissä, että Tim Berners-Lee ja yli 70 muuta huippuasiantuntijaa vastustaa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Suomen Uutiset kertoi myös epäilyistä, joiden mukaan EU:n tuleva tekijänoikeusdirektiivi tekee lopun nettimeemeistä ja muusta käyttäjien luomasta sisällöstä
Kesäkuun lopussa Europarlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi äänin 15-10 kiistanalaisen artikla 13:n, joka kriitikoiden mukaan tekisi lopun meemeistä, uudelleenmiksauksista ja monesta muusta käyttäjien osittain luomasta sisällöstä. Valiokunta hyväksyi äänin 13-12 artiklan 11, joka velvoittaa julkaisijoita maksamaan, jos ne linkittävät uutissisältöön, Suomen Uutiset kertoi.
Poliittinen paine sai europarlamentaarikot ehdottamaan yli sata muutosesitystä valiokunnan ehdotukseen, Wired kertoo.
Artikla 11 pakottaisi internetalustat maksamaan uutissivustoille vähäisimmästäkin lainatuista sisällöstä alustoillaan. Kriitikot ovat epäilleet, että artikla edellyttäisi sosiaalisen median toimijoita maksamaan jopa kahden sanan lainauksesta tai linkistä uutissivustolle.
Artikla 11 ei Wired-artikkelin mukaan riittävän täsmällisesti määritä, miten paljon uutissivustoa saa maksutta lainata – sanan verran, lauseen verran – ja onko linkki hyväksytty?
Uudet muutokset artiklaan 11 tähtäsivät poikkeuksiin yksityisessä ja ei-kaupallisessa linkkien ja hyperlinkkien yksilöllisessä jakamisessa. Nämä poikkeukset eivät kuitenkaan tyydytä kriitikkoja, Wired kirjoittaa.
Useimmat ihmiset jakavat linkkejä kuitenkin nimenomaan sosiaalisen median alustoilla, joiden tulisi noudattaa direktiiviä.
Tekoäly ei tunnista parodiaa
Artikla 13 on Wiredin mukaan vieläkin kyseenalaisempi. Sitä on kutsuttu ”meemintappajaksi”. Artikla 13 edellyttää, että internet-alustat automaattisesti suodattaisivat tekijänoikeuksien alaista materiaalia – kuten lauluja, kuvia ja videoita – jota heidän alustoilleen ladataan, ellei se ole erikseen lisensioitua. Kiistanalaisuudestaan huolimatta artikla 13:n puolesta äänesti 438 europarlamentaarikkoa ja sitä vastaan vain 226.
Wiredin mukaan tämän artiklan puolesta lobbasivat hyvin voimakkaasti muusikot, taiteilijat ja kirjailijat. Sitä vastaan lobbasivat teknologiayhtiöt kuten Youtube.
Suodatuksessa nähdään ongelmana tekijänoikeuksilla suojaamattoman sisällön estäminen vahingossa, valheelliset tekijänoikeusvaatimukset (”tekijänoikeustrollit”) ja pienempien sivustojen vaikeudet selvitä kilpailussa ilman kalliita suodatusohjelmia.
Vaikka direktiiviin hyväksyttäisiin meemejä suojeleva varauma, jonka tarkoituksena olisi suojata oikeus jakaa materiaalia parodiatarkoituksessa, monet asiantuntijat arvelevat että tekoälyyn pohjautuvat algoritmit todennäköisesti jatkaisivat suodatusta kykenemättä tunnistamaan meemejä.
Viime viikon äänestys ei lopettanut vääntöä linkkiverosta ja meemisuodattimesta. Neuvottelut jatkuvat muutosesityksistä kulissien takana EU-poliitikkojen, -virkamiesten ja jäsenmaiden edustajien kanssa, ja viimeisen kerran asiasta äänestetään tammikuussa 2019, Wired muistuttaa.
Perussuomalaiset huolissaan kiinalaistyyppisen sensuurin kasvusta EU:ssa
Perussuomalaiset ovat huolissaan nettisensuurista EU:ssa. Suomen Uutiset kertoi kesällä, että perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen internetin käytön vapaudesta ja tiedon saatavuudesta netissä.
Tavio katsoo tekijänoikeusdirektiiviuudistuksen mahdollistavan ennakkosensuurin kasvun netissä. Tavio ei tahdo EU:n kulkevan internetin sääntelyssä Kiinan tietä. Kiinassa nettikäyttäjien tiedonsaantivapautta on rajoitettu askel askeleelta 1990-luvulta lähtien.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.














