
Pelätty tekijänoikeusdirektiivi askelta lähempänä, mutta vääntö jatkuu tammikuuhun 2019
Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla täysistunnossaan uuden tekijänoikeusdirektiivin. Kriittisimmät ovat kuvanneet äänestystä ratkaisutaisteluksi, jossa uhattuna on koko internetin – sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan – tulevaisuus. Muun muassa World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on kampanjoinut direktiiviä vastaan. Taistelu kuitenkin jatkuu, ja ratkaisevat äänestykset ovat edessä tammikuussa 2019.
Suomen Uutiset kirjoitti kesäkuun puolivälissä, että Tim Berners-Lee ja yli 70 muuta huippuasiantuntijaa vastustaa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Suomen Uutiset kertoi myös epäilyistä, joiden mukaan EU:n tuleva tekijänoikeusdirektiivi tekee lopun nettimeemeistä ja muusta käyttäjien luomasta sisällöstä
Kesäkuun lopussa Europarlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi äänin 15-10 kiistanalaisen artikla 13:n, joka kriitikoiden mukaan tekisi lopun meemeistä, uudelleenmiksauksista ja monesta muusta käyttäjien osittain luomasta sisällöstä. Valiokunta hyväksyi äänin 13-12 artiklan 11, joka velvoittaa julkaisijoita maksamaan, jos ne linkittävät uutissisältöön, Suomen Uutiset kertoi.
Poliittinen paine sai europarlamentaarikot ehdottamaan yli sata muutosesitystä valiokunnan ehdotukseen, Wired kertoo.
Artikla 11 pakottaisi internetalustat maksamaan uutissivustoille vähäisimmästäkin lainatuista sisällöstä alustoillaan. Kriitikot ovat epäilleet, että artikla edellyttäisi sosiaalisen median toimijoita maksamaan jopa kahden sanan lainauksesta tai linkistä uutissivustolle.
Artikla 11 ei Wired-artikkelin mukaan riittävän täsmällisesti määritä, miten paljon uutissivustoa saa maksutta lainata – sanan verran, lauseen verran – ja onko linkki hyväksytty?
Uudet muutokset artiklaan 11 tähtäsivät poikkeuksiin yksityisessä ja ei-kaupallisessa linkkien ja hyperlinkkien yksilöllisessä jakamisessa. Nämä poikkeukset eivät kuitenkaan tyydytä kriitikkoja, Wired kirjoittaa.
Useimmat ihmiset jakavat linkkejä kuitenkin nimenomaan sosiaalisen median alustoilla, joiden tulisi noudattaa direktiiviä.
Tekoäly ei tunnista parodiaa
Artikla 13 on Wiredin mukaan vieläkin kyseenalaisempi. Sitä on kutsuttu ”meemintappajaksi”. Artikla 13 edellyttää, että internet-alustat automaattisesti suodattaisivat tekijänoikeuksien alaista materiaalia – kuten lauluja, kuvia ja videoita – jota heidän alustoilleen ladataan, ellei se ole erikseen lisensioitua. Kiistanalaisuudestaan huolimatta artikla 13:n puolesta äänesti 438 europarlamentaarikkoa ja sitä vastaan vain 226.
Wiredin mukaan tämän artiklan puolesta lobbasivat hyvin voimakkaasti muusikot, taiteilijat ja kirjailijat. Sitä vastaan lobbasivat teknologiayhtiöt kuten Youtube.
Suodatuksessa nähdään ongelmana tekijänoikeuksilla suojaamattoman sisällön estäminen vahingossa, valheelliset tekijänoikeusvaatimukset (”tekijänoikeustrollit”) ja pienempien sivustojen vaikeudet selvitä kilpailussa ilman kalliita suodatusohjelmia.
Vaikka direktiiviin hyväksyttäisiin meemejä suojeleva varauma, jonka tarkoituksena olisi suojata oikeus jakaa materiaalia parodiatarkoituksessa, monet asiantuntijat arvelevat että tekoälyyn pohjautuvat algoritmit todennäköisesti jatkaisivat suodatusta kykenemättä tunnistamaan meemejä.
Viime viikon äänestys ei lopettanut vääntöä linkkiverosta ja meemisuodattimesta. Neuvottelut jatkuvat muutosesityksistä kulissien takana EU-poliitikkojen, -virkamiesten ja jäsenmaiden edustajien kanssa, ja viimeisen kerran asiasta äänestetään tammikuussa 2019, Wired muistuttaa.
Perussuomalaiset huolissaan kiinalaistyyppisen sensuurin kasvusta EU:ssa
Perussuomalaiset ovat huolissaan nettisensuurista EU:ssa. Suomen Uutiset kertoi kesällä, että perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen internetin käytön vapaudesta ja tiedon saatavuudesta netissä.
Tavio katsoo tekijänoikeusdirektiiviuudistuksen mahdollistavan ennakkosensuurin kasvun netissä. Tavio ei tahdo EU:n kulkevan internetin sääntelyssä Kiinan tietä. Kiinassa nettikäyttäjien tiedonsaantivapautta on rajoitettu askel askeleelta 1990-luvulta lähtien.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.














