Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta – puheet eri atmosfääreissä kuin tosielämän realiteetit

Kansanedustaja Mauri Peltokangas piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, joka perussuomalaisten mielestä on tyyppiesimerkki hallituksen ideologisesta tavasta hoitaa valtiontaloutta.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia pk-yrityksille ja sitä kautta suoraan myös valtiontalouteen. Elintärkeän yrityssektorin elvyttämisen sijaan varoja on ohjattu moniin epäolennaisiin ideologisiin kohteisiin.

– Tulokset tästä ovat nähtävissä lisääntyneinä konkursseina ja työttömyyden kasvussa, toisin kuin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus hyvinvoinnin lisäämisestä talouspoliittisena päämääränä kertoo. Hallitusohjelman kirjaukset näyttävät muiltakin osin olevan varsin venyvä käsite. Korjaavia muutoksia hallitusohjelmaan ei ole tehty, vaikka korona on sekoittanut pakan koko julkiselta taloudeltamme, kertoi kansanedustaja Mauri Peltokangas.

– Hallitus on päättänyt pitää tiukasti kiinni maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, eikä historiamme korkeimmasta kehitysyhteistyömäärärahasta ole tingitty. Tämä kaikki on tehty oman maan kansalaisten nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin kustannuksella.

Kehykset paukkuvat, eikä menoleikkauksia tehdä

Julkisen talouden suunnitelmassa menokehyksillä asetetaan vaalikauden ajaksi sitova katto valtion menoille. Se asettaa suuntaviivat sille, kuinka paljon ja mihin rahaa käytetään. Nyt Marinin hallitus on ylittämässä nuo menokehykset tulevana kahtena vuotena reilusti, ja velanotto kasvaa entisestään. Vaikka talous on kääntymässä kasvuun ja pandemia väistymässä, on hallitus silti korottamassa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

– Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Toisin sanoen Marinin hallitus sysää holtittoman rahankäyttönsä ja julkisen talouden pakolliset sopeutustoimenpiteet seuraavalle hallitukselle ja poimii itse rusinat pullasta. Julkista rahaa leväperäisesti jakamalla on ilmeisen hyvä ostaa kannatusta.

– Kun tilanteet muuttuvat radikaalisti, pitää myös suunnitelmien muuttua. Ei ole häpeä sopeuttaa uudistuksien määrää ja summia. Tärkeintä Suomen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa eivät ole ideologiset hankkeet ja arvoratsastukset vaan suomalaisen työn ja viennin kilpailukyky.

Marinin hallitus tukee enemmän kilpailijamaita

Se, että Marinin hallitus ryntäsi mainehaitan pelossa lahjoittamaan yli neljä miljardia euroa täysin vastikkeetonta rahaa muille EU-maille, ei Suomen kilpailukykyä nosta, päinvastoin. Hyväksymällä EU:n elvytyspaketin Suomi lahjoitti tukensa samoilla sisämarkkinoilla toimiville kilpailijoilleen. Suomen takausvastuut olivat ennen koronaa runsaat 60 miljardia euroa, nyt ne kasvavat entisestään. Eurokriisi ei ole ohi, sillä jo kymmenen vuotta sitten ylivelkaiset maat ovat nyt vieläkin velkaisempia, eivätkä Suomen vastuut sitä ongelmaa poista.

– Hallitus esiintyy mielellään tietopohjaisen päätöksenteon kannattajana. Silti vaikutusarviot jäävät liian usein joko kokonaan tekemättä, tai ne eivät tue reaalimaailmaa. Esimerkkinä valtionvarainministeriön arvio elpymispaketin vaikutuksista Suomen talouskasvuun ja välillisesti Suomen vientiin.

– Arvion mukaan vuonna 2025 työllisiä olisi elpymispaketin ansiosta 3 000 enemmän kuin ilman pakettia. Kun paketti nettomaksaa meille yli neljä miljardia euroa, niin voidaan suoraan todeta, että hallituksen puheet näyttävät elävän ihan eri atmosfääreissä kuin realiteetit tosielämässä kertovat, Peltokangas totesi puheenvuoronsa lopuksi.