

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta – puheet eri atmosfääreissä kuin tosielämän realiteetit
Kansanedustaja Mauri Peltokangas piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, joka perussuomalaisten mielestä on tyyppiesimerkki hallituksen ideologisesta tavasta hoitaa valtiontaloutta.
Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia pk-yrityksille ja sitä kautta suoraan myös valtiontalouteen. Elintärkeän yrityssektorin elvyttämisen sijaan varoja on ohjattu moniin epäolennaisiin ideologisiin kohteisiin.
– Tulokset tästä ovat nähtävissä lisääntyneinä konkursseina ja työttömyyden kasvussa, toisin kuin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus hyvinvoinnin lisäämisestä talouspoliittisena päämääränä kertoo. Hallitusohjelman kirjaukset näyttävät muiltakin osin olevan varsin venyvä käsite. Korjaavia muutoksia hallitusohjelmaan ei ole tehty, vaikka korona on sekoittanut pakan koko julkiselta taloudeltamme, kertoi kansanedustaja Mauri Peltokangas.
– Hallitus on päättänyt pitää tiukasti kiinni maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, eikä historiamme korkeimmasta kehitysyhteistyömäärärahasta ole tingitty. Tämä kaikki on tehty oman maan kansalaisten nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin kustannuksella.
Kehykset paukkuvat, eikä menoleikkauksia tehdä
Julkisen talouden suunnitelmassa menokehyksillä asetetaan vaalikauden ajaksi sitova katto valtion menoille. Se asettaa suuntaviivat sille, kuinka paljon ja mihin rahaa käytetään. Nyt Marinin hallitus on ylittämässä nuo menokehykset tulevana kahtena vuotena reilusti, ja velanotto kasvaa entisestään. Vaikka talous on kääntymässä kasvuun ja pandemia väistymässä, on hallitus silti korottamassa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
– Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Toisin sanoen Marinin hallitus sysää holtittoman rahankäyttönsä ja julkisen talouden pakolliset sopeutustoimenpiteet seuraavalle hallitukselle ja poimii itse rusinat pullasta. Julkista rahaa leväperäisesti jakamalla on ilmeisen hyvä ostaa kannatusta.
– Kun tilanteet muuttuvat radikaalisti, pitää myös suunnitelmien muuttua. Ei ole häpeä sopeuttaa uudistuksien määrää ja summia. Tärkeintä Suomen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa eivät ole ideologiset hankkeet ja arvoratsastukset vaan suomalaisen työn ja viennin kilpailukyky.
Marinin hallitus tukee enemmän kilpailijamaita
Se, että Marinin hallitus ryntäsi mainehaitan pelossa lahjoittamaan yli neljä miljardia euroa täysin vastikkeetonta rahaa muille EU-maille, ei Suomen kilpailukykyä nosta, päinvastoin. Hyväksymällä EU:n elvytyspaketin Suomi lahjoitti tukensa samoilla sisämarkkinoilla toimiville kilpailijoilleen. Suomen takausvastuut olivat ennen koronaa runsaat 60 miljardia euroa, nyt ne kasvavat entisestään. Eurokriisi ei ole ohi, sillä jo kymmenen vuotta sitten ylivelkaiset maat ovat nyt vieläkin velkaisempia, eivätkä Suomen vastuut sitä ongelmaa poista.
– Hallitus esiintyy mielellään tietopohjaisen päätöksenteon kannattajana. Silti vaikutusarviot jäävät liian usein joko kokonaan tekemättä, tai ne eivät tue reaalimaailmaa. Esimerkkinä valtionvarainministeriön arvio elpymispaketin vaikutuksista Suomen talouskasvuun ja välillisesti Suomen vientiin.
– Arvion mukaan vuonna 2025 työllisiä olisi elpymispaketin ansiosta 3 000 enemmän kuin ilman pakettia. Kun paketti nettomaksaa meille yli neljä miljardia euroa, niin voidaan suoraan todeta, että hallituksen puheet näyttävät elävän ihan eri atmosfääreissä kuin realiteetit tosielämässä kertovat, Peltokangas totesi puheenvuoronsa lopuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menokehykset valtioneuvoston selonteko punavihreä ideologia EU-elvytyspaketti koronapandemia konkurssit valtiontalous ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelma Kehitysyhteistyö Mauri Peltokangas Sanna Marin Hallitusohjelma ilmastopolitiikka Pk-yritykset perussuomalaiset Eurokriisi työttömyys Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Velka ja veronkorotukset ovat hallituksen resepti – kokoomuskin haluton karsimaan suomalaisille haitallisia menoja

Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”

Taas autoilijaa kiusataan: Bensan ja dieselin verotukseen esitetään tuhtia korotusta jo vuonna 2023 – myös uusi työssäkäyntivero uhkaa

Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen: Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta

Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Pääministeri Marin haluaa vielä ”selvittää”, miten hänen ilmaisiin aamiaisiinsa suhtaudutaan verotuksessa – verottajan mukaan asiassa ei ole epäselvyyttä

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.