Perussuomalaiset vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi työllisyyttä veronkevennyksillä – hallitus haluaa jatkaa suomalaisten himoverottamista

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kertoi torstaina Ylen A-Talkissa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, jossa kaikille suomalaisille jäisi enemmän käteen ja muista toimista joilla talous saadaan pyörimään. Aiemmin veronkevennyksiä puolustaneen valtiovarainministeri Matti Vanhasen mieli on muuttunut vasemmistohallituksessa. Vanhasen mielestä veronkevennykset eivät olisi järkevä ratkaisu.

Eduskunnassa keskusteltiin aiemmin tällä viikolla opposition vaihtoehtobudjeteista, ja samasta aiheesta jatkettiin torstai-iltana tv:ssa Ylen A-Talk-ohjelmassa. Mukana olivat valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas), kansanedustaja Timo Heinonen (kok) ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa korostuu suomalaisten etu. Suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen tulevat ensin. Purra sanoi, että perussuomalaistenkaan mielestä velanottoa ei silti voi täysin välttää koronatoimien ja elvytyksen vuoksi.

– Otamme kuitenkin 70 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. Meillä on myös miljardin leikkaukset, jotka eivät kohdistu sosiaaliturvaan ja kaksi kolmasosaa palautuu veronkevennyksinä, ylipäätään taloutta pyörittämään. Perussuomalaiset myös osoittaa lisää rahaa poliisille, rajavartiolaitokselle ja ihmisten hyvinvointiin.

Vanhanen käänsi takkia

Perussuomalaiset haluaa kohdistaa veronkevennyksiä niin pienituloisille eläkeläisille kuin työntekijöillekin ja helpottaisi myös yrittäjien velvollisuuksia ja verotaakkaa. Perussuomalaiset myös peruisi hallituksen toteuttaman heikennyksen kotitalousvähennykseen. Nämä toimet kohentavat kansalaisten ostovoimaa ja ylläpitävät työllisyyttä. Veronkevennyksiin on varaa, kun toissijaisista ja tarpeettomista menoista leikataan.

Valtiovarainministeri Vanhanen suoritti ohjelmassa poliittisen takinkäännön. Aiemmin hän on puolustanut veronkevennyksiä elvytyskeinona. Nyt kuitenkin mieli on muuttunut.

– Tällä hetkellä en pidä niitä (veronkevennyksiä) järkevänä, Vanhanen sanoi.

Hallitus ei osaa laittaa menoja tärkeysjärjestykseen

Purra moitti hallitusta siitä, että hallitus pitää itsepintaisesti kiinni hallitusohjelmansa suurhankkeista ja kirjauksista jopa taantuman ja kriisiolojen aikana.

– Hallitus ei myöskään ole valmis rakenteellisiin uudistuksiin, jotta tulevaisuudessa tiemme ei olisi enää näin velkainen ja jotta työllisyys kasvaisi, Purra sanoi.

Hän myös moitti hallitusta siitä, että rahaa jaetaan edelleen toissijaisiin ja vähemmän välttämättömiin kohteisiin.

– Meidän ensisijainen tavoitteemme on priorisointi. Se on välttämätöntä aina, mutta etenkin tässä tilanteessa.

Vanhasen mielestä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei ole rakenteellisia uudistuksia. Purra ojensi, että perussuomalaisten budjettiesityksen suurin osio on otsikoitu: Työ, teollisuus ja yrittäjyys.

– Siellä on lukuisia toimia, jotka kohdistuvat teollisuuteen, yrityksiin ja kotitalouksiin, jotka lisäävät työn kannustavuutta, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että meille syntyy lisää työpaikkoja. Perussuomalaiset ei suhtaudu työllisyyspolitiikkaan mekaanisten luetteloiden kautta, vaan me katsomme kokonaiskuvaa. Työpaikkoja syntyy erityisesti silloin, kun yrityksillä on mahdollisuus laajentua, investoida ja palkata ihmisiä, Purra sanoi.

Kädenojennus teollisuudelle ja pienyrittäjille

Vanhanen on lukenut perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin, mutta kysyi vielä erikseen Purralta, mitä toimenpiteitä perussuomalaisilla on.

– Esimerkiksi teollisuudelle päästökauppakompensaation korotusta ja väylämaksujen poistoa. Pienyrittäjille ja yksinyrittäjille verohuojennuksia. Kotitalousvähennystä parannetaan ja monia muita keinoja, Purra sanoi ja kiitti Vanhasta siitä, että hallitus sentään päätti teollisuuden sähköveron laskusta, mitä perussuomalaiset ovat ajaneet.

Perussuomalaiset haluaa kohdistaa menoleikkaukset toissijaisiin ja tarpeettomiin menoeriin, joilla ei ole vaikutusta tavallisen suomalaisen elämään. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin yli 330 miljoonan leikkauksia kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin.

Opetusministeri Anderssonin mielestä perussuomalaiset haluaa säästää maahanmuutosta enemmän kuin mitä siihen käytetään.

Purra huomautti, että budjetin raameissa maahanmuutosta säästettävät kustannukset, kuten kotouttaminen ja vastaanotto, ovat vain murto-osa maahanmuuton todellisista kustannuksista.

– Suurin osa maahanmuuton kustannuksista tulee sosiaaliturvamenoista, ja ne luvut ovat massiivisia. Niistä kustannuksista me emme voi vähentää, koska sosiaaliturvaa ei korvamerkitä suomalaisiin ja maahanmuuttajiin.

Poistaako hallitus eläkeputken

Hallitus ei tähän päivään mennessä ole tehnyt mitään toimia sen eteen, että suomalaiset työllistyisivät paremmin. Joulukuun aikana hallitus joutuu kuitenkin ratkaisemaan kysymyksen eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta osana työllisyystoimia.

Vanhanen vihjasi, että eläkeputki olisi poistumassa. Vanhasen mukaan hallituksen toimenpiteet ”kohdistuvat eläkeputkeen”. Andersson sanoi, että eläkeputken poisto on vasemmistolle hankala paikka.

Purra totesi, että perussuomalaiset ei kategorisesti vastusta mitään työllisyystoimia. Purra myönsi, että eläkeputken ikärajan aiempi nostaminen onkin lisännyt työllisyyttä.

– Toisaalta, pelkkä mekaaninen keino ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan muutosturvaa, joka helpottaa työmarkkinoille kykenemättömien kunniallista poistumista työmarkkinoilta sekä toisaalta työkykyisille lisää mahdollisuuksia jatkaa työssä.

Energiaturpeen alasajosta lisää työttömiä

Purra korosti, että olennaisinta työllisyyden kohentamisessa olisi nimenomaan se, että työpaikkoja saadaan syntymään lisää. Samalla Purra huomautti, että hallituksen suunnitelmat energiaturpeen alasajosta ovat johtamassa päinvastaiseen lopputulokseen.

– On arvioitu, että seuraavan viiden vuoden aikana energiaturpeen alasajo tuo meille lisää työttömiä jopa viiden Kaipolan paperitehtaan verran. Tällaisetkin asiat pitää ottaa huomioon, Purra sanoi.

Kaipolan paperitehtaan omistaja UPM ilmoitti alkusyksystä sulkevansa tehtaan vuoden loppuun mennessä, tehtaan huonon kilpailukyvyn vuoksi. Tehtaan sulkemisen myötä työttömäksi on jäämässä arviolta 450 ihmistä.