
PS ARKISTO
Purra: Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä – demareilta lääkkeeksi lähinnä uusia veroja
Eduskunta keskusteli tänään kokoomuksen välikysymyksestä koskien julkisen talouden velkaantumista. Perussuomalaiset jätti oman epäluottamuslauseensa asiassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan valoa ei ole näkyvissä, sillä talouden kasvunäkymät pysyvät pitkään heikkoina ja monet menot sosiaaliturvasta energiainvestointeihin ja -tukiin tulevat kasvamaan.
– Julkinen talous on kuitenkin korjattava. Mikäli haluamme tulevaisuudessakin säilyttää hyvinvointijärjestelmämme, menot on sopeutettava vastaamaan tuloja. Korot ovat nousseet, velkamäärä ei ole yhdentekevä asia eikä velaksi eläminen voi jatkua, Purra totesi.
SDP esittää lisää veroja
Purra sanoi luulleensa, että kaikki isot puolueet ovat tunnistaneet ongelman.
– Sitten sosiaalidemokraatit julkaisivat vaaliohjelmansa. Sinne meni nykyisen pääministeripuolueen huoli taloudentilasta. Vain hyvin pieniä ja täysin ilmassa olevia menoleikkauksia, Purra hämmästeli.
Menovähennysten sijaan SDP kyllä esittää uusia veroja ja tiukempaa progressiota.
– Siis tilanteessa, jossa IMF esittää jo varoituksensa julkisen talouden tilasta, julkinen sektori on paisunut entisestään, bruttoveroaste on tapissa ja silti oleelliset tehtävät, kuten sote, koulut ja sisäinen turvallisuus, ovat ongelmissa, palkansaajan ostovoima on huippuheikko ja reaaliansiot laskevat – siinäkin tilanteessa demarit haluavat samaa lisää, Purra luetteli.
Työssäkäynnin on oltava kannattavaa
Purra linjasi, että julkinen talous on pakko tasapainottaa kahden seuraavan hallituskauden aikana: verorahoitteiset menot on saatava laskuun, verorahoitteisten tehtävien määrä on saatava laskuun ja lainsäädäntömuutoksin Suomi on saatava kuntoon.
– Kun toissijaisten menojen leikkaamisen tiekartta on valmiina, on käytävä verojen kimppuun. Niitä on alennettava, sillä tässä maassa ei työssäkäynti kannata ja pelkkä arjen pyörittäminen maksaa niin paljon, että aivan liian monilta on rahat loppu ja motivaatio loppu. Suomi näivettyy, Purra totesi.
Huomio tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin
Sen sijaan, että poliittinen energia käytetään vain kaikkein pienituloisimpiin tai kaikkein suurituloisimpiin, pitäisi Purran mukaan kääntää katse enemmistöön siinä keskellä.
– Aivan tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä, kun katsoo ahneen verokarhun raatelujälkiä. Loput ilot poistuvat bensapumpulla, ruokakaupassa ja sähkölaskua maksaessa, Purra huomautti.
Purra muistutti, että työn verotuksen progressio eli veroprosentin kasvun jyrkkyys on Suomessa maailman kovimpia. Jo 2 960 euron kuukausituloilla marginaaliveroaste on noin 50 prosenttia, eli jokaisesta lisäeurosta lähtee veroja ja maksuja puolet.
– Työ ei kannata matalilla mutta ei myöskään keskituloilla. Erotuksena on se, että pienituloiset saavat sosiaaliturvaa, mutta omalla työllään sinnittelevät keskituloiset eivät, Purra huomautti.
Suomi nousee työllä
Purra totesi, ettei Suomi nouse millään muulla kuin tuottavalla työllä, joka syntyy erityisesti yksityiselle sektorille, yrityksiin.
– Suomi ei nouse sillä, että siirrämme rahaa täällä taskusta toiseen ja joka välissä teidän kouranne käy ottamassa omansa, jolla se kustantaa sekä välttämättömät tehtävät että sen kaiken muun, jota te haluatte tukea.
– Suomi nousee sillä, että saamme uutta työtä, työtunteja, uusia yrityksiä, investointeja. Sillä, että työnteko kannattaa, yrityksen perustaminen ja työpaikan avaaminen kannattaa. Suomi nousee koulutuksella ja osaamisella, perusduuneilla, omiemme etua ajamalla, Purra luetteli.
Purra täydensi, että hyvää kehitystä voidaan täydentää hyödyllisellä maahanmuutolla, joka ei ole veronmaksajalle rasite, mutta huono-osaisuutta Suomen ei pidä aktiivisin päätöksin lisätä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- progressio työssäkäynnin kannattavuus energiainvestoinnit ostovoima työn verotus epäluottamuslause Keskituloiset Julkinen talous Riikka Purra Talouskasvu Sosiaaliturva Velkaantuminen SDP Välikysymys verotus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Kokoomuksella on keskeisissä kysymyksissä valitettavasti sama tärkeysjärjestys kuin hallituksella

Perussuomalaisten Purra esitti tylyn huomion hallituksen talouspolitiikasta – Marin menetti hermonsa

Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – ”Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”

Perussuomalaiset: Velanotolle miljardijarru ja säästöt kansan enemmistön tahdon mukaisesti

Mäenpää: ”Vasemmistohallitus jakaa ja kokoomus takaa”

Julkisen talouden korjaaminen maahanmuutolla ei ole ratkaisu
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















