Purra: Vain kilpailukykyinen teollisuus voi turvata hyvinvointiyhteiskunnan – ”Hallitus vesittää pienetkin kilpailukykyä parantavat teot”

Hyötyykö suomalainen teollisuus ja yhteiskunta siitä, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana hiilineutraali? Tai hyötyykö globaali ilmasto? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että toistaiseksi hallituksella ei ole esittää yhtään toteutunutta teollisen mittakaavan viherinvestointia, jolla hiilineutraali Suomi 2035 -tavoite toteutettaisiin. – Tosiasiat on tunnustettava. Suomi ei saa lisäarvoa siitä, että olemme hiilineutraali kilpailijamaita nopeammin, Purra sanoo.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, joka kuuluu näin: ”Verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle annettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että kirjauksen konkretia ei toistaiseksi ole ollut kovin vahvaa, vaan se on jäänyt lähinnä kuolleeksi kirjaimeksi.

– Kustannus-hyötyanalyysi on 1920-luvulta saakka sovellettu menetelmä, jonka avulla määritetään projektin yhteiskunnallinen kannattavuus. Tänä päivänä käytössä tietenkin olisi itsestäänselvyys selvittää, ylittävätkö yhteiskunnalliset tai mitkä tahansa hyödyt aiheutuvat kustannukset, Purra sanoo. Hän puhui tänään Metsäteollisuus ry:n syyskokouksessa.

Mitä suomalainen teollisuus ja yhteiskunta hyötyvät siitä, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana hiilineutraali? Mitä siitä hyötyy globaali ilmasto?

Purra sanoo, että meillä ei ole tiedossa vakavasti otettavaa yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysiä, joka osoittaisi nettohyötyä.

– Päinvastoin, on todennäköisesti taloudellisesti vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa ainakin volyymimielessä. Näin siksi, että teknologia vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat ohi. Edelläkävijälle jää käsiin vanhentunut infra.

Haitallista Suomessa ja yhdentekevää maailmalle

Purra huomauttaa, että maailman kunnianhimoisin ei kannattaisi pyrkiä olemaan maassa, joka on asukasluvultaan pieni, jonka julkinen talous on rapakunnossa, jossa on melkein aina kylmä, jossa välimatkat ovat suuria ja jossa teollisuus on energiaintensiivistä.

Maassa, jonka tuottavuus mataa, jossa ei kyetä tekemään rakenteellisia uudistuksia, jossa työvoima- ja logistiikkakustannukset kasvavat.

Myöskään globaali ilmasto ei hyödy tuon taivaallista Suomen ykköspaikan tavoittelusta.

– Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on runsaan promillen luokkaa. Poliittisille toimille on luonteenomaista, että niitä tulee tehdä, olipa niillä mitään vaikutusta tai ei. Ja hiilivuodon myötä kunnianhimostamme saattaa hyvin globaalien kokonaispäästöjen osalta olla jopa haittaa.

Vihreä kasvu on itsensä huijaamista

Nyt kun metsien määrästä on päästy joltisenkin yhteisymmärrykseen, on aseeksi otettu monimuotoisuus. Mikään ei sen osalta ole tarpeeksi eikä riittävää.

– Poliitikot, mutta valitettavasti myös jotkut talouselämän edustajat, väittävät, että liiasta kunnianhimosta syntyy vihreää kasvua ja kaikkea hyvää ja samaan aikaan voidaan siirtyä fossiilisesta maailmasta uusiutuvien maailmaan. Valitettavasti väite perustuu tietynlaiseen epärehellisyyteen tai ainakin valikoivaan rehellisyyteen.

– Emme hyväksy, että annamme Suomessa kilpailijoillemme 15 vuoden etumatkan hiilineutraalisuustavoitteessa. Eikä kyse tietenkään ole pelkistä ilmastotoimista. Alan toimintaedellytyksiä tarkataan monessa muussakin asiassa, Purra sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka rahat ovat loppu ja epävarmuus kasvaa, koskaan ei ilmeisesti mene niin huonosti, ettei hallitus pitäisi kiinni hiilineutraalisuustavoitteestaan.

– Hallituksella ei ole esittää yhtään toteutunutta teollisen mittakaavan viherinvestointia, jolla hiilineutraali Suomi 2035 -tavoite toteutettaisiin. Tosiasiat on tunnustettava: Suomi ei yhteiskuntana saa lisäarvoa siitä, että olemme hiilineutraali kilpailijamaita nopeammin.

Maailman puhtain teollisuus säilytettävä Suomessa

Huoltoasemilla polttoaineiden hinnat ovat jo nyt sietämättömät, samaten sähkölaskut.

– Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa, teollisuuden hintaa. Mutta hinnasta ei puhuta. Keväällä tulemme näkemään yhä uusia kansallisia ilmastotoimia. Metsäteollisuus toimii globaalissa kilpailussa – eikä Suomi näillä eväillä voita

– Käsityksemme mukaan erityisesti metsäteollisuudessa on maailmanlaajuinen pudotuspeli. Paperiteollisuus laskee tehdas- tai jopa konekohtaisesti, missä paperi kannattaa valmistaa. Laskelmissa huomioidaan maariskin suuruus. Toisin sanoen riski sille, että poliitikot toimillaan kasvattavat valmistuksen joko välittömiä tai välillisiä kustannuksia, Purra sanoo.

Perussuomalaiset on vaatinut hiilineutraalisuustavoitteen aikataulun asettamista Suomessa samaksi kuin kilpailijamaissa. Tämä parantaisi Suomen suhteellista kilpailukykyä.

– Perussuomalainen vaihtoehto on ohjata miljardit teollisuuden ja yrittämisen edellytysten ja perheiden ostovoiman parantamiseen. Perussuomalainen haluaa säilyttää maailman puhtaimman teollisuustuotannon Suomessa. Yrityksillemme on taattava mahdollisimman yhdenvertaiset kilpailun edellytykset suhteessa kansainvälisiin kilpakumppaneihimme.

Vain menestyvä teollisuus turvaa hyvinvoinnin kulut

Purra korostaa, että suomalaisten päättäjien on ymmärrettävä, että hyvinvointimme perustuu monipuoliseen, elinvoimaiseen ja menestyvään teollisuuteen.

– Ainoastaan se mahdollistaa hyvinvoinnille välttämättömät työpaikat ja yksityisten sekä julkisten palvelujen kehittämisen. Hyvinvointimme on pitkälti viiden vientialan varassa – metalli-, metsä-, kemian- ja kaivannaisteollisuuden sekä sähköenergiatuotannon.

– On käsittämätöntä, ettei hallitus pystynyt muodostamaan yksimielistä vastustavaa kantaa EU:n metsätalouden niin sanottuun luokittelusäädökseen, taksonomiaan. Vihreät ja vasemmisto toimivat monessakin kansallisen edun vastaisesti, mutta on selvää, että pääministeriltä olisi vaadittu enemmän. Perussuomalaisille on tärkeää, että metsäpolitiikka pysyy kansallisissa käsissä ja suomalaiselle metsäteollisuudelle varmistetaan tulevaisuus.

Hallituksen säheltäminen ja sokealle ilmastofanatismille pikkusormen antaminen ei lupaa hyvää, se ainoastaan rohkaisee komissiota jatkamaan Suomen kannalta turmiollista linjaansa. Metsäsektorimme on jo nyt sitoutunut maailmanlaajuisiin metsäsertifiointijärjestelmiin, joita kehitetään laajassa yhteistyössä. EU:ssa tulisi keskittyä kehittämään näitä sertifikaatteja. Ei ole mielekästä luoda päällekkäistä järjestelmää. Toisekseen vaikka hallitus väittää, että kyse on vapaaehtoisista ekomerkeistä, näin ei pitkälti ole. Toimijat käytännössä velvoitetaan toimimaan ja raportoimaan, Purra sanoo.

Kurjistamisesityksiä tulee sekä EU:lta että hallitukselta

Seuraavaksi komissio tuo vielä tuhoisamman esityksen suomalaisille metsänomistajille, biodiversiteettitaksonomian, joka edellyttää suojelupinta-alan lisäämistä viidenneksellä. Purra huomauttaa, että lisäksi on kymmeniä yksityiskohtaisia säätelyosioita.

Neuvostovallan komisariot olisivat ihaillen seuranneet EU-komission sääntelypäätöksiä. Tuohivirsut jalkaan ja maakuoppaan asumaan – sosialistisin opein myös kohti tulevaisuutta voisi olla komission linja Suomen ja Suomen metsien osalta.

– Perussuomalaisilla on ollut ja on edelleen selkeä EI-kanta komission tämäntyyppisille esityksille. Olemme tehneet sen selväksi sekä eduskunnassa että europarlamentissa.

Purra huomauttaa, että teollisuutemme toimintaedellytysten horjuttaminen jatkuu myös kotikutoisesti.

Suomessa on valitettavasti ainoastaan yksi puolue, joka puolustaa ilmaston varjolla tapahtuvalta kurjistamiselta suomalaista veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, keskusten ulkopuolella asujaa ja ruoantuottajaa.

– Perussuomalaiset uskaltaa kertoa, kuinka paljon ilmastoposeeraus maksaa ja mitä tästä seuraa. Arvioimme lukujen valossa Suomen kilpailukykyä, muut maalailevat ideoiden tasolla. Perussuomalaiset ei ole ympäristövastainen, päinvastoin. Peräänkuulutamme suhteellisuudentajua ja kokonaiskuvaa. On suorastaan käsittämätöntä, että ilmastotoimien hintalappu ei Suomessa ole edes puheenaihe.

Bensan hinta nousemassa jopa 70 senttiä

Uusi ympäristöministeri Emma Kari (vihr) on julkisuudessa puhunut liikenteen päästökaupan puolesta.

Ministeriön tuoreen selvityksen mukaan kansallisen päästökaupan käyttöönoton myötä bensiinin hinta nousisi yli 70 sentillä ja dieselin 50 sentillä. Autoilun ja kuljetusten hinta on ylittänyt kipurajan jo nyt. Esitimme eilen omat laskelmamme siitä, paljonko 25 prosentin sähkön ja polttoaineiden veronlasku parantaisi kansalaisten ostovoimaa, Purra sanoo.

Hän muistuttaa, että perussuomalaiset on toistuvasti yrittänyt saada poliittiseen keskusteluun faktoja.

– Suomen sijainti on syrjäinen suhteessa vientimarkkinoihin. Maan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä ja ilmastomme on kylmä. Suomessa teollisuus on energiavaltaista. Me annamme kyllä hallitukselle tunnustusta siitä, että perussuomalaisten kymmenvuotinen tavoite teollisuuden sähköveron alentamiseksi EU:n minimitasolle vihdoinkin toteutuu.

– Ongelman ydin on, että hallitus itse vesittää ainoan kustannuskilpailukykyä parantavan toimensa. Hallitus suunnittelee rajuja fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksia toteuttaakseen yltiöpäisen tavoitteensa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Te hyvät kuulijat tiedätte minua paremmin, mitä se merkitsee yrityksillenne.

Purra huomauttaa, että metsäteollisuutta koskettava ongelma on myös kuljetuskustannusten raju nousu.

– Puu kulkee tehtaalle kumipyörillä ja valmiit tuotteet satamiin pääsääntöisesti kumipyörillä. Siinä sivussa fossiilisten polttoaineiden korotukset nostavat myös elinkustannuksia; sähkön-, lämmityksen- ja liikkumisen kustannukset nousevat. Hallituksen aiheuttama suomalaisten elinkustannusten korotus, yhdistettynä Suomen työvoimakustannusten, palkan sivukulujen ja kokonaisveroasteen kanssa, on pirullinen cocktail.

PS vastustaa kaikki polttoaineiden hintoja korottavia toimia

Perussuomalaiset toimii oppositiossa vastavoimana hallituksen ilmastokurjistamiselle.

– Perussuomalaiset vastustaa fossiilisen polttoaineen hinnankorotuksia riippumatta siitä, miten korotukset Suomessa itse aiheutetaan. Toisin sanoen riippumatta siitä, toteutetaanko polttoaineiden hinnan korotukset liikenteen päästökaupalla vai veronkorotuksilla. Bensan- ja dieselin hintaa rajusti nostavasta liikenteen päästöjen puolittamistavoitteesta voidaan luopua, kun otetaan järki käteen.

Suomessa energia-alalta on kuultu toive, että tukien sijaan tarvitaan vakaa toimintaympäristö sekä johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä.

– Hiilivuodon torjuminen on järkevää paitsi talouden ja hyvinvoinnin myös ilmaston kannalta. Olisi tärkeää, että suomalaista kansalaista ja yrittäjää ei kurjisteta enempää, vaan Suomi keskittyisi viemään ilmastoystävällistä osaamista ja teknologiaa maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on edullisempaa ja oleellisempaa, Purra sanoo.

Suomesta tehty korkean sijoitusriskin maa

Purran mukaan selvää on, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, muiden puutteidemme ohella, on nostanut maariskimme korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista.

– Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on kaksi puolta.

– Me perussuomalaiset emme ole sinisilmäisiä. Emme voi hallita maailmaa, mutta kotimaisella teollisuuspolitiikalla voimme vaikuttaa tuotantokustannuksiin Suomessa. On löydettävä yhteinen sävel Suomen suhteellisen kilpailukyvyn parantamiseksi.