

Ruotsin sotilastiedustelu varoittaa: Venäjän toimia leimaavat kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus
Venäjällä otetaan reippaasti riskiä ja maan harvalukuiset päättäjät eivät vähäisimmässäkään määriin piittaa tekojensa seurauksista. Ruotsin sotilastiedustelu MUST kertoo vuosikertomuksessaan asiat koruttomasti: Venäjän hyökkäykseen on varauduttava ja mitä vain voi olla edessä.
Kesällä kerran Moskovasta kotiin palaava Ruotsin sotilastiedustelu MUSTin agentti opetti Helsinki-Vantaalla Venäjästä kiinnostunutta. Hän siteerasi vanhaa sananlaskua, jossa ehkä piilee itänaapurin ikuinen totuus: “Yesli ty ne riskuyesh’, ty ne p’yesh’ shampanskoye” (Jos et ota riskiä, et juo sampanjaa).
Nykyvenäjän sortokoneisto on peräisin hajoavan Neuvostoliiton raunioilla otetuista riskeistä, jotka palkitsivat ruhtinaallisesti suurimmat roistot. Todennäköisesti tuosta johtuen Venäjästä käytetään usein nimitystä “kleptokratia”.
Yhteenotto Venäjän kanssa mahdollinen
Ruotsin sotilastiedustelun johtaja Thomas Nilsson palaa laitoksen vuosikertomuksessa vanhaan teemaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat niin suuret, että yhteenotto on täysin mahdollinen ja se voi olkaa myös vahingossa. Näin Nilsson kirjoittaa:
Venäjän johdon toimille on ominaista kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus. MUST arvioi, että Venäjä pyrkii mahdollisimman pian kasvattamaan sotilaallista voimaansa Ukrainassa koettujen tappioiden jälkeen. Esteitä tälle toki on, kuten rajalliset rahoitusmahdollisuudet, menetetyt avainkyvykkyydet sekä kattavat länsimaiden asettamat pakotteet.
Hyökkäyssodan tavoitteet ennallaan
Venäjän keskeiset tavoitteet Ukrainassa ovat ennallaan: maan laillinen johto pitää syrjäyttää ja suuntautuminen länteen pitää katkaista. Venäjä käy sotaa niin kauan, että lännen tuki Ukrainalle horjuu ja puolustustahto Kiovassa murtuu riittävästi, jotta sotilaalliset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Venäjä panostaa voimakkaasti taloudellisiin, teollisiin sekä ihmisresursseihin voidakseen jatkaa sotaa nykyisellä intensiteetillä. Tästä syystä liikekannallepano Venäjällä on mahdollinen maaliskuun puolivälin vaalinäytelmän jälkeen.
Miehitetyillä alueilla sortotoimet jatkuvat ja Venäjä toistaa jatkuvasti niiden kuuluvan hyökkääjälle. Esimerkkeinä painostuksesta ruplan ottaminen pakolla maksuvälineeksi ja venäläisten passien jakaminen miehitettyjen alueiden asukkaille.
Yhteiskunta turvaa pilveen
Kriittiseen infrastruktuurin kohdistuva uhka ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaaminen ovat muutakin kuin elintarvikkeiden, sähkön ja veden saannin turvaaminen.
Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan kannalta kriittinen informaatio ja tietokannat voidaan suojata siirtämällä ne naapurimaiden pilvipalveluihin Venäjän iskujen ulottumattomiin. Näin keskeiset yhteiskunnalliset toiminnot voivat jatkua käynnissä olevasta sodasta huolimatta.
Digitalisointi ja informaatioteknologia ovat osoittaneet Ukrainassa todellisen merkityksensä myös taistelukentällä. Satelliittien, droonien ja muiden sensoreiden hankkima tiedustelutieto on pystytty hyödyntämään sekä jakamaan reaaliaikaisesti.
Konventionaalinen sota
Pohjolassa kannattaa ottaa huomioon se, että Venäjä oppii kaiken aikaa lisää nykyaikaisesta sodankäynnistä. Koska kriittisten komponenttien saatavuus on pakotteiden takia hankalaa ja ennen kaikkea kallista, Venäjä luultavasti kuitenkin panostaa yksinkertaisempaan varustukseen.
Tappiot taistelukentällä, puuttuvat kyvykkyydet sekä tuotantokapasiteetti voidaan korvata esimerkiksi kiinalaisella huipputeknologialla. Näin Venäjän menetykset Ukrainassa eivät välttämättä vähennä maan länsimaille muodostamaa uhkaa.
Hengähdystaukoa ei tule
Hengähdystaukoa ei ole tulossa vaan Ruotsin puolustusvoimien sekä kokonaismaanpuolustuksen on jatkettava varustautumista korkean riskin uhkaa vastaan.
Tässä tilanteessa olisi virhe uskoa, että Venäjän tilapäinen sotilaallisen voiman menetys antaisi meille hengähdystauon Pohjolassa. Venäjän hyökkäys Ruotsiin on mahdollinen uhkakuva ja myös Naton jäsenenä meidän on kyettävä kohtaamaan arvaamaton vastustaja, MUST arvioi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thomas Nilsson pilvipalvelut droonit satelliitit kyvykkyydet riskinotto roistovaltio Ruotsin sotilastiedustelu Venäjän hyökkäyssota varustautuminen Venäjän miehittämät alueet Ruotsin puolustusvoimat tappiot kansainväliset pakotteet Must diktatuuri piittaamattomuus valuutta sota Kleptokratia Passi Kiina Ukraina nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Ukrainan selviytyminen itsenäisenä maana on Suomelle kohtalonkysymys

Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä

Antikainen: Turvallisuusriskeihin varauduttava – puolustusministerin hanke askel oikeaan suuntaan

Perussuomalaiset kannattavat Naton huippuosaamiskeskusta Kainuuseen

Mäenpää vaatii satelliittipaikannuksen häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä: ”Laitteita käyttävät esimerkiksi taksiautoilijat ja jakeluautojen kuskit mutta myös ammattirikolliset”

Jani Mäkelältä tyrmäys EU-rahastolle: EU ei pärjää kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan, ja siksi sen kanssa on liittouduttava
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













