

Ruotsin sotilastiedustelu varoittaa: Venäjän toimia leimaavat kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus
Venäjällä otetaan reippaasti riskiä ja maan harvalukuiset päättäjät eivät vähäisimmässäkään määriin piittaa tekojensa seurauksista. Ruotsin sotilastiedustelu MUST kertoo vuosikertomuksessaan asiat koruttomasti: Venäjän hyökkäykseen on varauduttava ja mitä vain voi olla edessä.
Kesällä kerran Moskovasta kotiin palaava Ruotsin sotilastiedustelu MUSTin agentti opetti Helsinki-Vantaalla Venäjästä kiinnostunutta. Hän siteerasi vanhaa sananlaskua, jossa ehkä piilee itänaapurin ikuinen totuus: “Yesli ty ne riskuyesh’, ty ne p’yesh’ shampanskoye” (Jos et ota riskiä, et juo sampanjaa).
Nykyvenäjän sortokoneisto on peräisin hajoavan Neuvostoliiton raunioilla otetuista riskeistä, jotka palkitsivat ruhtinaallisesti suurimmat roistot. Todennäköisesti tuosta johtuen Venäjästä käytetään usein nimitystä “kleptokratia”.
Yhteenotto Venäjän kanssa mahdollinen
Ruotsin sotilastiedustelun johtaja Thomas Nilsson palaa laitoksen vuosikertomuksessa vanhaan teemaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat niin suuret, että yhteenotto on täysin mahdollinen ja se voi olkaa myös vahingossa. Näin Nilsson kirjoittaa:
Venäjän johdon toimille on ominaista kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus. MUST arvioi, että Venäjä pyrkii mahdollisimman pian kasvattamaan sotilaallista voimaansa Ukrainassa koettujen tappioiden jälkeen. Esteitä tälle toki on, kuten rajalliset rahoitusmahdollisuudet, menetetyt avainkyvykkyydet sekä kattavat länsimaiden asettamat pakotteet.
Hyökkäyssodan tavoitteet ennallaan
Venäjän keskeiset tavoitteet Ukrainassa ovat ennallaan: maan laillinen johto pitää syrjäyttää ja suuntautuminen länteen pitää katkaista. Venäjä käy sotaa niin kauan, että lännen tuki Ukrainalle horjuu ja puolustustahto Kiovassa murtuu riittävästi, jotta sotilaalliset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Venäjä panostaa voimakkaasti taloudellisiin, teollisiin sekä ihmisresursseihin voidakseen jatkaa sotaa nykyisellä intensiteetillä. Tästä syystä liikekannallepano Venäjällä on mahdollinen maaliskuun puolivälin vaalinäytelmän jälkeen.
Miehitetyillä alueilla sortotoimet jatkuvat ja Venäjä toistaa jatkuvasti niiden kuuluvan hyökkääjälle. Esimerkkeinä painostuksesta ruplan ottaminen pakolla maksuvälineeksi ja venäläisten passien jakaminen miehitettyjen alueiden asukkaille.
Yhteiskunta turvaa pilveen
Kriittiseen infrastruktuurin kohdistuva uhka ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaaminen ovat muutakin kuin elintarvikkeiden, sähkön ja veden saannin turvaaminen.
Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan kannalta kriittinen informaatio ja tietokannat voidaan suojata siirtämällä ne naapurimaiden pilvipalveluihin Venäjän iskujen ulottumattomiin. Näin keskeiset yhteiskunnalliset toiminnot voivat jatkua käynnissä olevasta sodasta huolimatta.
Digitalisointi ja informaatioteknologia ovat osoittaneet Ukrainassa todellisen merkityksensä myös taistelukentällä. Satelliittien, droonien ja muiden sensoreiden hankkima tiedustelutieto on pystytty hyödyntämään sekä jakamaan reaaliaikaisesti.
Konventionaalinen sota
Pohjolassa kannattaa ottaa huomioon se, että Venäjä oppii kaiken aikaa lisää nykyaikaisesta sodankäynnistä. Koska kriittisten komponenttien saatavuus on pakotteiden takia hankalaa ja ennen kaikkea kallista, Venäjä luultavasti kuitenkin panostaa yksinkertaisempaan varustukseen.
Tappiot taistelukentällä, puuttuvat kyvykkyydet sekä tuotantokapasiteetti voidaan korvata esimerkiksi kiinalaisella huipputeknologialla. Näin Venäjän menetykset Ukrainassa eivät välttämättä vähennä maan länsimaille muodostamaa uhkaa.
Hengähdystaukoa ei tule
Hengähdystaukoa ei ole tulossa vaan Ruotsin puolustusvoimien sekä kokonaismaanpuolustuksen on jatkettava varustautumista korkean riskin uhkaa vastaan.
Tässä tilanteessa olisi virhe uskoa, että Venäjän tilapäinen sotilaallisen voiman menetys antaisi meille hengähdystauon Pohjolassa. Venäjän hyökkäys Ruotsiin on mahdollinen uhkakuva ja myös Naton jäsenenä meidän on kyettävä kohtaamaan arvaamaton vastustaja, MUST arvioi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thomas Nilsson pilvipalvelut droonit satelliitit kyvykkyydet riskinotto roistovaltio Ruotsin sotilastiedustelu Venäjän hyökkäyssota varustautuminen Venäjän miehittämät alueet Ruotsin puolustusvoimat tappiot kansainväliset pakotteet Must diktatuuri piittaamattomuus valuutta sota Kleptokratia Passi Kiina Ukraina nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Ukrainan selviytyminen itsenäisenä maana on Suomelle kohtalonkysymys

Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä

Antikainen: Turvallisuusriskeihin varauduttava – puolustusministerin hanke askel oikeaan suuntaan

Perussuomalaiset kannattavat Naton huippuosaamiskeskusta Kainuuseen

Mäenpää vaatii satelliittipaikannuksen häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä: ”Laitteita käyttävät esimerkiksi taksiautoilijat ja jakeluautojen kuskit mutta myös ammattirikolliset”

Jani Mäkelältä tyrmäys EU-rahastolle: EU ei pärjää kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan, ja siksi sen kanssa on liittouduttava
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.















