

Ruotsin sotilastiedustelu varoittaa: Venäjän toimia leimaavat kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus
Venäjällä otetaan reippaasti riskiä ja maan harvalukuiset päättäjät eivät vähäisimmässäkään määriin piittaa tekojensa seurauksista. Ruotsin sotilastiedustelu MUST kertoo vuosikertomuksessaan asiat koruttomasti: Venäjän hyökkäykseen on varauduttava ja mitä vain voi olla edessä.
Kesällä kerran Moskovasta kotiin palaava Ruotsin sotilastiedustelu MUSTin agentti opetti Helsinki-Vantaalla Venäjästä kiinnostunutta. Hän siteerasi vanhaa sananlaskua, jossa ehkä piilee itänaapurin ikuinen totuus: “Yesli ty ne riskuyesh’, ty ne p’yesh’ shampanskoye” (Jos et ota riskiä, et juo sampanjaa).
Nykyvenäjän sortokoneisto on peräisin hajoavan Neuvostoliiton raunioilla otetuista riskeistä, jotka palkitsivat ruhtinaallisesti suurimmat roistot. Todennäköisesti tuosta johtuen Venäjästä käytetään usein nimitystä “kleptokratia”.
Yhteenotto Venäjän kanssa mahdollinen
Ruotsin sotilastiedustelun johtaja Thomas Nilsson palaa laitoksen vuosikertomuksessa vanhaan teemaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat niin suuret, että yhteenotto on täysin mahdollinen ja se voi olkaa myös vahingossa. Näin Nilsson kirjoittaa:
Venäjän johdon toimille on ominaista kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus. MUST arvioi, että Venäjä pyrkii mahdollisimman pian kasvattamaan sotilaallista voimaansa Ukrainassa koettujen tappioiden jälkeen. Esteitä tälle toki on, kuten rajalliset rahoitusmahdollisuudet, menetetyt avainkyvykkyydet sekä kattavat länsimaiden asettamat pakotteet.
Hyökkäyssodan tavoitteet ennallaan
Venäjän keskeiset tavoitteet Ukrainassa ovat ennallaan: maan laillinen johto pitää syrjäyttää ja suuntautuminen länteen pitää katkaista. Venäjä käy sotaa niin kauan, että lännen tuki Ukrainalle horjuu ja puolustustahto Kiovassa murtuu riittävästi, jotta sotilaalliset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Venäjä panostaa voimakkaasti taloudellisiin, teollisiin sekä ihmisresursseihin voidakseen jatkaa sotaa nykyisellä intensiteetillä. Tästä syystä liikekannallepano Venäjällä on mahdollinen maaliskuun puolivälin vaalinäytelmän jälkeen.
Miehitetyillä alueilla sortotoimet jatkuvat ja Venäjä toistaa jatkuvasti niiden kuuluvan hyökkääjälle. Esimerkkeinä painostuksesta ruplan ottaminen pakolla maksuvälineeksi ja venäläisten passien jakaminen miehitettyjen alueiden asukkaille.
Yhteiskunta turvaa pilveen
Kriittiseen infrastruktuurin kohdistuva uhka ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaaminen ovat muutakin kuin elintarvikkeiden, sähkön ja veden saannin turvaaminen.
Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan kannalta kriittinen informaatio ja tietokannat voidaan suojata siirtämällä ne naapurimaiden pilvipalveluihin Venäjän iskujen ulottumattomiin. Näin keskeiset yhteiskunnalliset toiminnot voivat jatkua käynnissä olevasta sodasta huolimatta.
Digitalisointi ja informaatioteknologia ovat osoittaneet Ukrainassa todellisen merkityksensä myös taistelukentällä. Satelliittien, droonien ja muiden sensoreiden hankkima tiedustelutieto on pystytty hyödyntämään sekä jakamaan reaaliaikaisesti.
Konventionaalinen sota
Pohjolassa kannattaa ottaa huomioon se, että Venäjä oppii kaiken aikaa lisää nykyaikaisesta sodankäynnistä. Koska kriittisten komponenttien saatavuus on pakotteiden takia hankalaa ja ennen kaikkea kallista, Venäjä luultavasti kuitenkin panostaa yksinkertaisempaan varustukseen.
Tappiot taistelukentällä, puuttuvat kyvykkyydet sekä tuotantokapasiteetti voidaan korvata esimerkiksi kiinalaisella huipputeknologialla. Näin Venäjän menetykset Ukrainassa eivät välttämättä vähennä maan länsimaille muodostamaa uhkaa.
Hengähdystaukoa ei tule
Hengähdystaukoa ei ole tulossa vaan Ruotsin puolustusvoimien sekä kokonaismaanpuolustuksen on jatkettava varustautumista korkean riskin uhkaa vastaan.
Tässä tilanteessa olisi virhe uskoa, että Venäjän tilapäinen sotilaallisen voiman menetys antaisi meille hengähdystauon Pohjolassa. Venäjän hyökkäys Ruotsiin on mahdollinen uhkakuva ja myös Naton jäsenenä meidän on kyettävä kohtaamaan arvaamaton vastustaja, MUST arvioi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thomas Nilsson pilvipalvelut droonit satelliitit kyvykkyydet riskinotto roistovaltio Ruotsin sotilastiedustelu Venäjän hyökkäyssota varustautuminen Venäjän miehittämät alueet Ruotsin puolustusvoimat tappiot kansainväliset pakotteet Must diktatuuri piittaamattomuus valuutta sota Kleptokratia Passi Kiina Ukraina nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Ukrainan selviytyminen itsenäisenä maana on Suomelle kohtalonkysymys

Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä

Antikainen: Turvallisuusriskeihin varauduttava – puolustusministerin hanke askel oikeaan suuntaan

Perussuomalaiset kannattavat Naton huippuosaamiskeskusta Kainuuseen

Mäenpää vaatii satelliittipaikannuksen häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä: ”Laitteita käyttävät esimerkiksi taksiautoilijat ja jakeluautojen kuskit mutta myös ammattirikolliset”

Jani Mäkelältä tyrmäys EU-rahastolle: EU ei pärjää kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan, ja siksi sen kanssa on liittouduttava
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














