ilmastopolitiikka

Ilmastopolitiikan on perustuttava todellisiin laskelmiin, sillä huterat lukemat käyvät kalliiksi kansalaisille, maataloudelle ja teollisuudelle, perussuomalaisten kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen linjaa.

Luonnonvarakeskus Luken uusimman tarkistuslaskelman mukaan Suomen metsät ovatkin olleet hiilinieluja myös viime vuodet, kun vielä tammikuussa Luke luokitteli Suomen metsät päästöjen lähteeksi. Kun aikaisemmin Nasan satelliittimittaus luokitteli Suomen hiilineutraaliksi jo nyt, herää kysymys, mihin totuuteen suomalaiset enää voivat ilmastopolitiikassa luottaa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii nostamaan ensi vuonna ilmastolain pöydälle karvoineen päivineen.

Hallitus julkaisi tänään pitkään valmistellun energia- ja ilmastostrategian. Perussuomalaisten sitkeä työ ja muutosesitykset toivat siihen paljon Suomen edun kannalta tärkeitä kirjauksia muun muassa taloudesta, ilmastotavoitteista, metsäsektorista, huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.

Saksassa tingitään tuulivoimalaitosten suojarajoista paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen vauhdittamiseksi. Osavaltioille annetaan vapaat kädet rakentaa tuulimyllyjä lähes mihin tahansa. Luonnon- ja maisemansuojelusta tingitään ilmastopolitiikan eduksi. Lepakoista, linnuista ja muistakaan riskeistä ei ole enää niin väliä.

Ilmastonmuutos on käynnissä ja kaikkien nähtävissä, mutta perimmäisistä syistä on erilaisia mielipiteitä. Tieteellinen väittely on välttämätöntä, mutta se ei saa johtaa kansalaisten luottamuksen romahtamiseen toisiaan ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Ilmastorealismi valtaa joka tapauksessa alaa inhorealismilta ja poliitikot ajavat yhä konkreettisempia ilmastotoimia - ilman hyveposeerausta.

Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.

Ilmastonsuojelu voi olla tuloksellista vain, jos se yhdistää yhteiskuntaa jakamisen sijasta. Tavoitteeksi asetettu 1,5 asteen raja on saavutettavissa saksalaisarvion mukaan pelkästään porvarillisen keskustan tuella. Kieltojen ja syyllistämisen sijasta ihmisille on tehtävä tarjouksia, jotka ovat myös heidän intressissään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää Ottawan sopimuksesta irtautumista taas yhtenä merkkinä Suomen linjanmuutoksesta.

Perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa tänään puhunut puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että talouden vahvistaminen vaatii toimia useilla politiikkasektoreilla. – Se edellyttää järkevää vero-, yritys-, ilmasto- ja koulutuspolitiikkaa. Juuri tätä hallitus tekee.

Talousvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Valiokunta pitää selontekoa kattavana. Mietinnössä on tuotu esiin myös selkeitä kehittämistarpeita Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat talouskasvun välttämättömyyttä Suomen kehityksen kääntämiseksi kohti parempaa.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sara Seppänen ja Antti Kangas ottavat vahvasti myönteisen kannan hallituksen esitykseen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus tukee suomalaista perhemetsätaloutta, lisää puun tarjontaa ja vahvistaa kotimaista omistusta tilanteessa, jossa ulkomainen ja institutionaalinen metsäomistus on kasvussa.

Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.

Liian monet näkevät kotimaisen ruuantuotannon lähinnä ilmastohaittana. Tosiasia kuitenkin on, että ilman ruokaa meille jokaiselle kävisi huonosti, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

Moni olisi odottanut, että juuri Maaseudun Tulevaisuuden puoluejohtajatentissä olisi puhuttu ilmastopolitiikasta nyt kun ainakin MTK, Metsäteollisuus ja Sahateollisuus ovat ilmoittaneet haluavansa muutoksia ilmastolakiin ja hiilineutraalisuuden tavoitevuoteen 2035. Asia ei kuitenkaan noussut esille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra iloitsee viestipalvelu X:ssä, kun myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.

Vaikka valitsijoiden virta kävi Saksassa vasemmalta oikealle, niin vaalit voittaneet kristillisdemokraatit tähtäävät hallituskoalitioon historiallisen tappion kärsineen demaripuolueen kanssa. Vihreät jätetään oppositioon ja vaihtoehtopuolue edelleen palomuurin taakse. Voittajat vaativat virkaa tekevältä punavihreältä hallitukselta pidättäväisyyttä tärkeiden päätösten tekemisessä. Uutta hallitusta odotetaan pääsiäiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Suomen - ja samalla myös perussuomalaisten - ilmastopolitiikka nousi taas keskusteluun, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra otti videoviestissään esille sen, miten ”edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa”. Viestin takana on EU:sta vastikään uutisoitu tieto siitä, että useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat jäämässä LULUCF:n mukaisista ilmastotavoitteista ja niitä voivat uhata jopa miljardien eurojen sakot.

Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.

Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.

Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.

Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.

Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.

Ilmastopolitiikka on jo pitkään ollut politiikan keskiössä, ja sama suuntaus näyttää jatkuvan myös Orpon hallituskaudella. Etenkin oppositio jaksaa syyttää istuvaa hallitusta ”ilmastovihamielisyydestä”. Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat huomauttavat oppositiolle, että muun muassa liikenteen päästöt ovat olleet laskusuunnassa jo toista vuotta peräkkäin.

Turvetuotantoa vastustavat aktivistit töhrivät varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon julkisivun. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää turvetuotannon vastustamista järjettömänä tilanteessa, jossa Suomen on huolehdittava omasta energiahuoltovarmuudestaan.

Perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä pitää parhaillaan kesäkokoustaan Kouvolassa. Puheenjohtaja Riikka Purra muistaa puheessaan hyvän kouvolalaisen lakritsin, mutta pääpaino on totta kai taloudessa ja valtiovarainministeri Purran toisessa budjettiriihessä.