Jussi Halla-aho

Eduskunta aloitti syyskautensa tänään hiljaisella hetkellä kansanedustaja Eemeli Peltosen (sd.) muistoksi. Perussuomalainen eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti täysistunnossa lämpimän ja henkilökohtaisen muistopuheen, jossa hän kuvasi Peltosta poikkeuksellisen mieleenpainuvaksi kansanedustajaksi ja työtoveriksi.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vuosina 2017-2021 perussuomalaisten puheenjohtajana toiminut Jussi Halla-aho kuvaa elämäkertakirjassaan, kuinka tehtävä vaati veronsa ja kuinka väsymys ja uupumus poistuivat vasta puheenjohtajan tehtävästä luopumisen jälkeen. Kun kiireisistä vuosista on nyt jo kulunut hieman aikaa, Halla-aho muistelee puheenjohtajapestiään hyvillä mielin. Samalla hän jakaa kiitoksia perussuomalaisten kenttäväelle.

Juuri julkaistussa elämäkertateoksessa eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kertoo omista elämänvaiheistaan suorasti, osin jopa raadollisen rehellisesti. Halla-ahon mukaan avoimuus on valinta, joka johtuu siitä, että hän ei halunnut tarjota lukijoille jälleen yhtä uutta vaalikirjaa edellisten jatkoksi.

Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.

Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.

Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.

SuomiAreenalla keskusteltiin tällä viikolla myös maahanmuutosta ja sisäisestä turvallisuudesta. Sisäministeri Mari Rantanen sanoi maahanmuuton kasvattamisesta haaveilevalle demarien Mikkel Näkkäläjärvelle, että nykyisellä hallituksella on maahanmuuttopolitiikassa paljon siivottavaa demarihallituksen jäljiltä.

Länsimaat ovat jo kerran lähimenneisyydessä menneet ansaan eikä sen soisi tapahtuvan toiste. Jos Kiinan mahdollisiin imperialistisiin toimiin jouduttaisiin reagoimaan pakotteilla, se tietäisi länsimaille katastrofia, pohtii Jussi Halla-aho laajassa haastattelussaan Kuuntelija-podcastissa. Afrikka ei sitten ole enää mahdollinen uhka, vaan väestökehityksen epätasapaino ja siitä johtuva muuttopaine on pakko ottaa todesta jo nyt.

Länsimaat ovat vain yksi osa maailmaa, joka nyt on kivuliaassa muutoksen tilassa. Aika entinen ei enää palaa, vaikka kuinka sitä haluaisimme. Sodankäynti ja hyökkäykset eivät nekään välttämättä lopullisesti ratkaise ongelmia. - Ulkoisella hyökkäyksellä on kuitenkin taipumus yhdistää kansalaisia oman hallintonsa taakse, tiivisti puhemies Jussi Halla-Aho ihmisluonteen peruspiirteen valtiossa kuin valtiossa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää tärkeänä, että parlamentaarisessa diplomatiassa keskustellaan myös muiden kuin samanmielisten kanssa. Halla-aho puhui kansanedustajien roolista Suomen ulkopolitiikan tukena eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin kokouksessa keskiviikkona.

Puhemies Jussi Halla-aho painotti EU-puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä.

"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on uusimassa paikkansa Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hän on vaikuttanut Helsingin paikallispolitiikassa neljällä kaudella.

Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee tieliikenneturvallisuuden vahvistumisesta perussuomalaisten hallituskaudella. -Viime vuonna saimme pysäytettyä huonokuntoisten teiden kilometrimäärän kasvun ja käännettyä kokonaisuutta plussan puolelle. Myös ensi kesä tulee olemaan erinomainen. Me rakennamme siltoja ja asfalttia vedetään lisää.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa 19.3. osana virallista vierailuaan Suomeen. Presidentti Zelenskyi kävi kahdenkeskisen keskustelun puhemies Jussi Halla-ahon kanssa sekä tapasi eduskuntaryhmien edustajia.

Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Eduskunnan täysistunnossa pidettiin perjantaina hiljainen hetki Ukrainan täysimittaisen sodan uhrien muistoksi. Tilaisuudessa oli paikalla myös Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olha Dibrova. Tilaisuuden avaussanat lausunut eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho totesi, että Yhdysvaltain muuttunut rooli Ukrainan tukemisessa ei saa olla Euroopalle veruke oman tukensa vähentämiseksi, vaan Euroopan on päinvastoin tehtävä enemmän.

Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.