Velkaantuminen

Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Edellisen hallituksen edustajat ovat viime aikoina väittäneet, että heidän korona-aikaan kasvattamansa valtion menot eivät kohdanneet silloisessa oppositiossa vastustusta. Tosiasiassa jo tuolloin, kriisin keskellä perussuomalaiset varoitti vasemmistohallitusta löysän rahanjaon seurauksista.

Valtiotalouden tarkastusviraston raportin mukaan Marinin hallituksen aikana tehdyistä yli 40 miljardin euron menolisäyksistä vain vajaa puolet liittyivät koronapandemian torjumiseen Suomessa. Vielä oppositiossakin SDP on väittänyt, että Marinin hallitus otti velkaa koronan vuoksi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Suomi velkaantuu ja väestö ikääntyy. Sen takia turhista menoista on nyt luovuttava. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan hallitus satsaa kasvuun ja elinvoimaan opposition väitteistä huolimatta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Pia Sillanpää, Anne Rintamäki, Minna Reijonen ja Kaisa Garedew pitävät tärkeänä, että hallituksen talousarviossa vuodelle 2026 yhdistyvät talouden tasapainottaminen ja panostukset tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Talousarvio vahvistaa suomalaisten arjen turvallisuutta ja terveyttä, mutta samalla hillitsee julkisen talouden velkaantumista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa Facebookissa, että eduskunnassa hyväksytty velkajarru on tärkeä askel kohti vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Koskelan mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys varmistaa, että velkaantumisen taittaminen jatkuu myös tulevilla hallituskausilla.

Hallitus jatkaa julkisen talouden tasapainottamista vuoden 2026 talousarvioesityksessä. Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan kansanedustajat Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Koskela, Jari Ronkainen ja Minna Reijonen korostavat kasvun edellytyksiä, turvallisuutta ja arjen peruspalveluja. Talousarvioesityksessä velkaantumista hillitään ja menoja asetetaan tärkeysjärjestykseen perussuomalaisten politiikan mukaisesti.

Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja uusista ulosottolainsäädännön kehittämisehdotuksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan tulojen ulosmittauksen laskentasääntöjä ja parantamaan velallisten asemaa. Työryhmän mietinnössä esitetään muutoksia, joiden tarkoituksena on tehdä ulosmittauksesta aiempaa oikeudenmukaisempaa keskituloisille ja vähentää ulosoton seurauksena kasvavaa toimeentulotuen tarvetta.

Hallitus on ryhtynyt mittaviin sopeutustoimiin talouden tasapainottamiseksi. Vastaaviin toimiin eivät edelliset hallitukset uskaltaneet ryhtyä. Samaan aikaan hallitus pyrkii vahvistamaan työllisyyttä, tukemaan palkansaajia ja pienituloisia sekä panostamaan turvallisuuteen.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi opposition välikysymykseen keskiviikkona iltapäivällä.

Ylen aamussa tänään vieraillut kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo, että hallitus ei ole luopunut talouden vahvistamisen tavoitteesta ja velkaantumisen taittamisesta.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään kantaa maan talouspoliittiseen keskustelukulttuuriin.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli Helsingin piispan Teemu Laajasalon vieraana Kirkkopäivillä Seinäjoella lauantaina. Keskustelua käytiin otsikon Ihmisen arvo ja elämän hinta alla. Purra kertoi keskustelussa esimerkiksi pettymyksen hetkistään ja suhteestaan kirkkoon - mutta myös Suomen talouden realiteeteista.

Suomen Pankin ex-osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä analysoi hallituksen puoliväliriihen tuloksia ja hahmottelee mahdollisia lisätoimenpiteitä.

Perusuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra purki tuntojaan torstain kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä. Hallitushan kertoi juuri ennen kyselytuntia, miten se on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä.

Hallitus on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä. Päätettyjen toimenpiteiden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta yhteensä noin 166 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Perussuomalaisten pormestariehdokas Turussa, Vilhelm Junnila vastustaa autoilun rajoittamista. Hän esittää kehitystä, joka tukee kaupunkilaisten arkea ja taloutta. Turussa hän näkee paljon mahdollisuuksia, mutta kritisoi kaupunkia velkaantumisesta ja kalliiden hankkeiden, kuten raitiotien, rahoittamisesta. Junnila näkee raitiotien jopa lisäävän ongelmia maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä.

Työllisyyden trendi on kääntynyt, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina.

Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden korottamisesta. Esitys hyväksyttiin valtuustossa äänin 52–9. Kaikki perussuomalaisten valtuutetut äänestivät esitystä vastaan. Tyhjää äänesti kuusi valtuutettua eri ryhmistä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tämänpäiväisen ulostulon mukaan ”maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan elinkeinoelämän lobbarien propagandaa avointen rajojen puolesta täysin häpeämättömänä.

Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.

Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.

Hyvät keskustalaiset. Te puhutte toistuvasti siitä, että hallitus on romuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Välikysymyksessänne jälleen väitetään näin. Asiantuntijoiden arviot hoitoon pääsyn tilanteesta ja hyvinvointialuejohtajien yhdessä esittämä kannanotto palveluiden saatavuudesta eivät tue tätä näkemystänne, huomautti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastatessaan välikysymykseen sotepalveluiden pelastamisesta.

Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.