

LEHTIKUVA
Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa
EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden 2023-2028 alkaminen tietää viljelijöille heti ongelmia. Viljelijätukien maksuaikataulu muuttuu. Asiasta ilmoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto. Ensi vuonna tukia maksetaan pääosin joulukuulla ja seuraavana keväänä. Osa tiloista joutuu nyt miettimään, miten maksaa lainansa ja laskunsa.
– Maatiloilla on tehty isoja investointeja ja eletään kädestä suuhun. Lannoitteet, kuivikkeet ja muut pitää maksaa etukäteen, ja sitten tuet eivät tule ajallaan. Viivytyksiä ei saisi tulla. Tämä on tiloille katastrofi, joka uhkaa myös huoltovarmuutta, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kike Elomaa perussuomalaisista.
Maksuaikataulujen muutos siirtäisi ensi vuoden maksuja useilla kuukausilla, jopa pitkälle vuoteen 2024. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän siirtäminen kuukausilla voi johtaa jopa konkurssiaaltoon.
– Yhtälö on maatilojen maksuvalmiuden kannalta mahdoton. Maksuaikataulut on saatava välttämättä pysymään ennallaan, vaatii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MTK:n kannanotossa.
Tilat kärsivät vakavasta kassakriisistä energian, polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hintojen rajun nousun vuoksi. Tuottajahinnat eivät ole nousseet riittävästi korvaamaan kasvaneita tuotantokuluja. Myös MTK:n mukaan tukimaksatusten siirtyminen olisi tiloille katastrofi.
Ongelmallinen siirtymäkausi
Kotimaisesta ruoantuotannosta ja tilojen tilanteesta on huolissaan myös maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Kurikasta.
– Siirtymäkausi on ongelmallinen. Viljelijälle on tiedossa paljon muutoksia ohjelmakauden alkaessa. Tukimaksuaikataulujen muutos ei ole vähäisin. Se vaikuttaa suuresti tilan talouteen, jos tuen maksun väli tulee pitkäksi. Hankalaa on, hän sanoo.
Nyt tukia on maksettu siten, että ennakot ovat tulleet ensin ja pääerät myöhemmin. Niiden mukaan tiloilla on suunniteltu laskujen ja lainojen maksut. Esimerkiksi ympäristökorvaus ja luomukorvaus on maksettu yleensä syksyllä syyskuusta alkaen. Ensi vuonna ne maksetaan joulukuussa ja seuraavan vuoden keväällä.
– Aikataulujen muuttaminen ei ole kenenkään kannalta positiivinen asia. Tässä taloustilanteessa viljelijä kaipaisi vakautta, korostaa Hämäläinen.
Suomessa möhlittiin tänä vuonna eläintukien maksatus. Se siirtyi osittain maksettavaksi ensi vuoden puolelle.
– Ministeriö nyt ilmoitti, että se pyrkii maksamaan edes osan joulukuussa. Tukien maksatuksen siirtyminen on iso ongelma eläintiloille, sanoo Reijo Hämäläinen.
Monitorointia ja kuvia
Pinta-alaperusteisiin tukiin tulevat uudistukset muuttavat niin viljelijöiden kuin hallinnon tekemisiä enemmän kuin milloinkaan aiemmin Euroopan unioniin kuulumisen aikana. Tukioikeudet lakkautetaan. Niiden sijaan tukihakemuksella ilmoitettuja peltolohkoja pinta-alamonitoroidaan, ja tuet maksetaan monitoroinnissa tukikelpoisiksi todetuille lohkoille.
Monitorointi tarkoittaa peltojen satelliittikuvaseurantaa ja viljelijälle lähetettäviä pyyntöjä ottaa älypuhelimellaan paikkaan sidottuja valokuvia tilanteessa, jossa jonkun lohkon hakemustiedot eivät vastaa satelliittikuvaa. Pinta-alamonitoirointi vähentää paikalla tehtäviä tilavalvontakäyntejä.
Hyvää on joustavuuden lisääntyminen. Viljelijä voi muuttaa tukihakutietoja vielä pitkään varsinaisen haun jälkeen.
Ruokavirasto on valmistellut maksuaikataulun yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruokavirasto tiedotti uuden kauden asioista viime viikolla, jotta viljelijät voivat varautua tulevaan suunnitellessaan maatilan taloutta. Ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamiseen tarvittavia toimenpiteitä pohditaan parhaillaan ministerityöryhmässä.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reijo Hämäläinen Ruokavirasto Juha Marttila tuottajahinnat maatilat maa- ja metsätalousministeriö maataloustuet Euroopan unioni Viljelijät Kike Elomaa MTK Huoltovarmuus maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – ”Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.

Perussuomalaiset kokoontuvat Vantaalla – katso kuvat
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.

Sateenkaarihypetys hiipuu – Helsinki Priden rahoitus sakkaa
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.

Ranskan koululaisprotestit levisivät maahanmuuttajalähiöistä valtakunnalliseksi väkivallaksi – tuhansia otettu kiinni, satoja loukkaantunut
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.

Suomen Perustalta selvitys Trumpin maahanmuuttopolitiikasta: Täyskäännös on mahdollinen, jos poliittista tahtoa löytyy
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Uusimmat

Purra: Pankkien kilpailukykyä vahvistettava vakaudesta tinkimättä

Vigelius: ”Emme voi olla globaali sosiaalitoimisto”
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












