

LEHTIKUVA
Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa
EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden 2023-2028 alkaminen tietää viljelijöille heti ongelmia. Viljelijätukien maksuaikataulu muuttuu. Asiasta ilmoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto. Ensi vuonna tukia maksetaan pääosin joulukuulla ja seuraavana keväänä. Osa tiloista joutuu nyt miettimään, miten maksaa lainansa ja laskunsa.
– Maatiloilla on tehty isoja investointeja ja eletään kädestä suuhun. Lannoitteet, kuivikkeet ja muut pitää maksaa etukäteen, ja sitten tuet eivät tule ajallaan. Viivytyksiä ei saisi tulla. Tämä on tiloille katastrofi, joka uhkaa myös huoltovarmuutta, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kike Elomaa perussuomalaisista.
Maksuaikataulujen muutos siirtäisi ensi vuoden maksuja useilla kuukausilla, jopa pitkälle vuoteen 2024. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän siirtäminen kuukausilla voi johtaa jopa konkurssiaaltoon.
– Yhtälö on maatilojen maksuvalmiuden kannalta mahdoton. Maksuaikataulut on saatava välttämättä pysymään ennallaan, vaatii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MTK:n kannanotossa.
Tilat kärsivät vakavasta kassakriisistä energian, polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hintojen rajun nousun vuoksi. Tuottajahinnat eivät ole nousseet riittävästi korvaamaan kasvaneita tuotantokuluja. Myös MTK:n mukaan tukimaksatusten siirtyminen olisi tiloille katastrofi.
Ongelmallinen siirtymäkausi
Kotimaisesta ruoantuotannosta ja tilojen tilanteesta on huolissaan myös maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Kurikasta.
– Siirtymäkausi on ongelmallinen. Viljelijälle on tiedossa paljon muutoksia ohjelmakauden alkaessa. Tukimaksuaikataulujen muutos ei ole vähäisin. Se vaikuttaa suuresti tilan talouteen, jos tuen maksun väli tulee pitkäksi. Hankalaa on, hän sanoo.
Nyt tukia on maksettu siten, että ennakot ovat tulleet ensin ja pääerät myöhemmin. Niiden mukaan tiloilla on suunniteltu laskujen ja lainojen maksut. Esimerkiksi ympäristökorvaus ja luomukorvaus on maksettu yleensä syksyllä syyskuusta alkaen. Ensi vuonna ne maksetaan joulukuussa ja seuraavan vuoden keväällä.
– Aikataulujen muuttaminen ei ole kenenkään kannalta positiivinen asia. Tässä taloustilanteessa viljelijä kaipaisi vakautta, korostaa Hämäläinen.
Suomessa möhlittiin tänä vuonna eläintukien maksatus. Se siirtyi osittain maksettavaksi ensi vuoden puolelle.
– Ministeriö nyt ilmoitti, että se pyrkii maksamaan edes osan joulukuussa. Tukien maksatuksen siirtyminen on iso ongelma eläintiloille, sanoo Reijo Hämäläinen.
Monitorointia ja kuvia
Pinta-alaperusteisiin tukiin tulevat uudistukset muuttavat niin viljelijöiden kuin hallinnon tekemisiä enemmän kuin milloinkaan aiemmin Euroopan unioniin kuulumisen aikana. Tukioikeudet lakkautetaan. Niiden sijaan tukihakemuksella ilmoitettuja peltolohkoja pinta-alamonitoroidaan, ja tuet maksetaan monitoroinnissa tukikelpoisiksi todetuille lohkoille.
Monitorointi tarkoittaa peltojen satelliittikuvaseurantaa ja viljelijälle lähetettäviä pyyntöjä ottaa älypuhelimellaan paikkaan sidottuja valokuvia tilanteessa, jossa jonkun lohkon hakemustiedot eivät vastaa satelliittikuvaa. Pinta-alamonitoirointi vähentää paikalla tehtäviä tilavalvontakäyntejä.
Hyvää on joustavuuden lisääntyminen. Viljelijä voi muuttaa tukihakutietoja vielä pitkään varsinaisen haun jälkeen.
Ruokavirasto on valmistellut maksuaikataulun yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruokavirasto tiedotti uuden kauden asioista viime viikolla, jotta viljelijät voivat varautua tulevaan suunnitellessaan maatilan taloutta. Ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamiseen tarvittavia toimenpiteitä pohditaan parhaillaan ministerityöryhmässä.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reijo Hämäläinen Ruokavirasto Juha Marttila tuottajahinnat maatilat maa- ja metsätalousministeriö maataloustuet Euroopan unioni Viljelijät Kike Elomaa MTK Huoltovarmuus maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – ”Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää