

LEHTIKUVA
Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa
EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden 2023-2028 alkaminen tietää viljelijöille heti ongelmia. Viljelijätukien maksuaikataulu muuttuu. Asiasta ilmoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto. Ensi vuonna tukia maksetaan pääosin joulukuulla ja seuraavana keväänä. Osa tiloista joutuu nyt miettimään, miten maksaa lainansa ja laskunsa.
– Maatiloilla on tehty isoja investointeja ja eletään kädestä suuhun. Lannoitteet, kuivikkeet ja muut pitää maksaa etukäteen, ja sitten tuet eivät tule ajallaan. Viivytyksiä ei saisi tulla. Tämä on tiloille katastrofi, joka uhkaa myös huoltovarmuutta, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kike Elomaa perussuomalaisista.
Maksuaikataulujen muutos siirtäisi ensi vuoden maksuja useilla kuukausilla, jopa pitkälle vuoteen 2024. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän siirtäminen kuukausilla voi johtaa jopa konkurssiaaltoon.
– Yhtälö on maatilojen maksuvalmiuden kannalta mahdoton. Maksuaikataulut on saatava välttämättä pysymään ennallaan, vaatii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MTK:n kannanotossa.
Tilat kärsivät vakavasta kassakriisistä energian, polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hintojen rajun nousun vuoksi. Tuottajahinnat eivät ole nousseet riittävästi korvaamaan kasvaneita tuotantokuluja. Myös MTK:n mukaan tukimaksatusten siirtyminen olisi tiloille katastrofi.
Ongelmallinen siirtymäkausi
Kotimaisesta ruoantuotannosta ja tilojen tilanteesta on huolissaan myös maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Kurikasta.
– Siirtymäkausi on ongelmallinen. Viljelijälle on tiedossa paljon muutoksia ohjelmakauden alkaessa. Tukimaksuaikataulujen muutos ei ole vähäisin. Se vaikuttaa suuresti tilan talouteen, jos tuen maksun väli tulee pitkäksi. Hankalaa on, hän sanoo.
Nyt tukia on maksettu siten, että ennakot ovat tulleet ensin ja pääerät myöhemmin. Niiden mukaan tiloilla on suunniteltu laskujen ja lainojen maksut. Esimerkiksi ympäristökorvaus ja luomukorvaus on maksettu yleensä syksyllä syyskuusta alkaen. Ensi vuonna ne maksetaan joulukuussa ja seuraavan vuoden keväällä.
– Aikataulujen muuttaminen ei ole kenenkään kannalta positiivinen asia. Tässä taloustilanteessa viljelijä kaipaisi vakautta, korostaa Hämäläinen.
Suomessa möhlittiin tänä vuonna eläintukien maksatus. Se siirtyi osittain maksettavaksi ensi vuoden puolelle.
– Ministeriö nyt ilmoitti, että se pyrkii maksamaan edes osan joulukuussa. Tukien maksatuksen siirtyminen on iso ongelma eläintiloille, sanoo Reijo Hämäläinen.
Monitorointia ja kuvia
Pinta-alaperusteisiin tukiin tulevat uudistukset muuttavat niin viljelijöiden kuin hallinnon tekemisiä enemmän kuin milloinkaan aiemmin Euroopan unioniin kuulumisen aikana. Tukioikeudet lakkautetaan. Niiden sijaan tukihakemuksella ilmoitettuja peltolohkoja pinta-alamonitoroidaan, ja tuet maksetaan monitoroinnissa tukikelpoisiksi todetuille lohkoille.
Monitorointi tarkoittaa peltojen satelliittikuvaseurantaa ja viljelijälle lähetettäviä pyyntöjä ottaa älypuhelimellaan paikkaan sidottuja valokuvia tilanteessa, jossa jonkun lohkon hakemustiedot eivät vastaa satelliittikuvaa. Pinta-alamonitoirointi vähentää paikalla tehtäviä tilavalvontakäyntejä.
Hyvää on joustavuuden lisääntyminen. Viljelijä voi muuttaa tukihakutietoja vielä pitkään varsinaisen haun jälkeen.
Ruokavirasto on valmistellut maksuaikataulun yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruokavirasto tiedotti uuden kauden asioista viime viikolla, jotta viljelijät voivat varautua tulevaan suunnitellessaan maatilan taloutta. Ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamiseen tarvittavia toimenpiteitä pohditaan parhaillaan ministerityöryhmässä.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reijo Hämäläinen Ruokavirasto Juha Marttila tuottajahinnat maatilat maa- ja metsätalousministeriö maataloustuet Euroopan unioni Viljelijät Kike Elomaa MTK Huoltovarmuus maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – ”Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus
Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen
Yle esitti uutisissaan viime syksynä, että Saksaan vuonna 2015 tulleista syyrialaispakolaisista 90% on työllistynyt. Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Kyseessä oli käännösvirhe.

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila syventyi tällä viikolla Sanna Marinin uuteen muistelmakirjaan, ja havaitsi lukevansa pinnallista teosta, josta ei omintakeisia ajatuksia juuri löydä. - Kirja sisältää päiväkirjamaista tarinaa itseensä läpikotaisin ihastuneesta ihmisestä, joka kokee ihan kaiken itsensä kautta, Turkkila arvioi.

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’
Tampereen kaupunginvaltuusto päättää tänään kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Tärkeimpänä kokonaisuutena valtuusto on päättämässä pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla 37 miljoonan säästöistä.

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”
Perussuomalainen Nuoriso pitää hälyttävänä viime päiväisiä uutisista Jyväskylässä toimivasta 14-19-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten jengistä, joka on viikon mittaan ryöstellyt kadulla useita ihmisiä.

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan
Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää kaunisteltua kuvaa maahanmuuton kuluista. Nyt tutkimuksen tekijä, Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö kuitenkin väittää mediassa, että ”joka ainoa euro” tutkimuksessa on huomioitu. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos iskee nyt pöytään – vielä kerran – karut tosiasiat ja kertoo, mikä tutkimuksessa on mennyt pieleen.

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen vaatii Rovaniemen kaupunkia perumaan lomakylän rakennusluvan projektin Israel-kytkösten takia. Suomesta ei hänen mukaansa pidä tehdä ”turvasatamaa sotarikollisille”. Aktiivinen Israelin puolestapuhuja Maria Sofia Roimaa Paul kertoo tehneensä rikosilmoituksen Vuorisen viestistä.

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia
Perussuomalainen Nuoriso vaatii Vasemmistonuoria irtisanoutumaan puheenjohtaja Pinja Vuorisen Israel-lausunnoista. Nuorisojärjestön mukaan vasemmistossa näkyy yhä vahvemmin antisemitismi, jonka se katsoo vaarantavan juutalaisten turvallisuuden Suomessa.

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”
Pakolaisstatuksen omaava mies raiskasi 16-vuotiaan ruotsalaistytön ja vasta hovioikeus tuomitsi miehen vankilaan. Rikollista ei kuitenkaan karkotettu ja tuomion perusteet herättävät nyt tyrmistystä kautta maailman. Eurooppa on “hyvesignaloimassa itsensä sukupuuttoon”.















