Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi

Ruotsissa useat koulut ovat sortuneet parantelemaan PISA-tuloksiaan karsimalla maahanmuuttajataustaisia oppilaita pois kokeen suorittajien joukosta. Jos testit olisi tehty OECD:n sääntöjen mukaan, Ruotsin sijoitus maiden välisessä vertailussa olisi huomattavasti alhaisempi. Maahanmuuttajaoppilaat suoriutuvat huonosti myös Suomen PISA-kokeissa.

Uusimmat PISA-tulokset näyttävät nousua ruotsalaisille koululaisille, mutta riemuun ei ole syytä, koska tulokset perustuvat vääristeltyyn otokseen, paljastaa Expressen-lehti. Lehden mukaan suuri määrä maahanmuuttajaoppilaita on poistettu PISA-aineistosta vastoin OECD:n virallisia sääntöjä. Jopa Ruotsissa syntyneitä koululaisia on poistettu otoksesta, mikäli heidän kielitaitonsa on ollut heikko. Jos sääntöjä olisi noudatettu, Ruotsin PISA-tulos olisi ollut huomattavasti huonompi.

– Kyseessä näyttäisi olevan vakava menetelmävirhe, jolla on pyritty järjestelmällisesti parantamaan keskiarvoa, sanoo kansantaloustieteen professori Magnus Henrekson, joka on tutkinut ruotsalaisten koulujen kehitystä. Professorin mukaan ylöspäin pumpatut luvut antavat liian positiivisen kuvan.

Ruotsalainen koululaitos ei ollutkaan niin vahva

PISA-tutkimuksessa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kun tulokset viimeksi julkaistiin joulukuussa 2019, opetusministeri Anna Ekströmillä oli ilon päivä: ruotsalaiset koululaiset olivat parantaneet sijoitustaan kaikilla kolmella osa-alueella.

– Tämä on todistus ruotsalaisen koulujärjestelmän vahvuudesta, opetusministeri Ekström sanoi.

Maahanmuuttajia karsittu kokeen suorittajista

Monet kritisoivat kuitenkin sitä, että Ruotsissa oli karsittu pois enemmän kokelaita kuin missään muussa maassa. PISA-tutkimuksessa valitaan satunnaisotannalla tietyt koulut, ja kustakin koulusta valitaan satunnaisesti 42 oppilasta tekemään koe. Ruotsissa oli kuitenkin karsittu peräti 11 prosenttia näistä satunnaisesti valituista koululaisista joko toimintarajoitteiden takia tai siksi, että he olivat äskettäin maahan muuttaneita oppilaita, joiden kielitaito on heikko. OECD:n säännöt sallivat korkeintaan viiden prosentin karsinnan, mutta Ruotsi sai luvan poiketa säännöistä edellisten vuosien suuren maahanmuuttajien määrän takia.

Expressen-lehti kertoo, että sääntöjen mukaan otoksesta saisi poistaa vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet opetusta ruotsiksi alle vuoden. Muiden pitäisi suorittaa koe normaalisti. Kaikissa kouluissa tätä sääntöä ei kuitenkaan ole noudatettu, vaan maahanmuuttajaoppilaita on karsittu enemmänkin.

– Tämä on erittäin vakavaa, koska PISA-tulosta käytetään mittarina sille, miten ruotsalainen koulu suoriutuu verrattuna muihin maihin ja miten se kehittyy ajan mittaan, professori Henrekson sanoo Expressen-lehdelle.

Suomi voitti Ruotsin PISA-kisassa

Lehden laskelmien mukaan Ruotsin tulos olisi ollut 5-13 pistettä alhaisempi, jos sääntöjä olisi noudatettu. Viisi pistettä alhaisempi tulos olisi ollut suunnilleen vuoden 2015 PISA-tuloksen tasalla, kun taas 13 pistettä alhaisempi olisi merkinnyt selvää pudotusta Ruotsin sijoituksessa muihin maihin verrattuna.

Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa Ruotsi sijoittui luetun ymmärtämisessä 7. sijalle (Suomi 3.), matematiikassa 12. sijalle (Suomi 11.) ja luonnontieteissä 14. sijalle (Suomi 3.). Suomi siis voitti Ruotsin tässä maaottelussa kaikilla osa-alueilla.

Mutta myös Suomessa maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät kouluissa. Suomen Uutiset kertoi puolitoista vuotta sitten, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten koululaisten pärjääminen suhteessa kantaväestöön oli huonointa maailmassa.