

LEHTIKUVA
Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan jälleen Eurooppaan. Monet maat ovat sekä avustaneet Ukrainaa aseiden ja muun materiaalin suhteen että ryhtyneet tarkastelemaan oman maanpuolustuksensa tasoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vastaamaan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen perustamalla uudelleen vuonna 2013 lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin.
Suurin yllättäjä tilanteessa on tähän mennessä ollut Saksa, joka nostaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi. Myös Suomessa on keskusteltu vilkkaasti maanpuolustuksen tasosta Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainassa.
– Venäjän toimet ovat osoittaneet, että maanpuolustuksen tasoa on syytä ylläpitää riittävällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä maarajaa 1 300 kilometriä, ja sen puolustuksen on oltava aukoton. Putin paljasti nyt todelliset kasvonsa, eivätkä ne katso Eurooppaa suopeasti, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
– Puolustusbudjettia on syytä korottaa tuntuvasti ja ottaa välittömästi tarkasteluun vuosien 2012–2015 uudistuksen aikana lakkautettujen joukko-osastojen perustaminen uudelleen. Etenkin vuonna 2013 lakkautettu Pohjois-Karjalan prikaati on avainasemassa sijaintinsa ja itärajan olosuhteisiin liittyvän asiantuntemuksensa vuoksi. Pohjois-Karjalaan tarvitaan ehdottomasti uusi joukko-osasto.
Tilanne voi muuttua erittäin nopeasti
Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin säästösyistä vuonna 2013 osana Puolustusvoimien uudistusta. Vuosina 2012–2015 toimeenpantu uudistus johti useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen tai yhdistämiseen.
– Pohjois-Karjalan prikaati oli erikoistunut kouluttamaan varusmiehiä toimimaan itäsuomalaisessa ympäristössä, mikä on ensisijaisen tärkeä taito pitkän itärajamme vuoksi. Kuten olemme lähipäivinä nähneet, tilanne voi muuttua erittäin nopeasti ja maanpuolustuksemme tulee olla valmiina, mikäli tarvetta puolustautumiselle sotilaallista uhkaa vastaan on.
– Tuleviin uhkiin on varauduttava puolustusbudjetin korotuksella ja samalla varaamalla riittävä rahoitus Pohjois-Karjalan prikaatin perustamiseksi uudelleen. Hybridivaikuttaminen on todellinen uhka, mutta kuten Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, tarvitaan rajaa puolustamaan myös paikalliset olot tuntevaa jalkaväkeä, Antikainen toteaa.
Lakkautus jätti jälkeensä tyhjiön itärajalle
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautuksen seurauksena valtaosa itäsuomalaisista nuorista suorittaa palveluksensa Kainuun prikaatissa. Lakkautus jätti myös jälkeensä tyhjiön itärajalle, sillä lähimmät maavoimien joukko-osastot ovat tällä hetkellä Kainuun prikaati sekä Karjalan prikaati Kouvolassa.
– Pohjois-Karjalaan perustettava uusi prikaati tulisi suunnitella alusta lähtien vastaamaan nykyisiä maanpuolustuksen tarpeita ja muuttunutta turvallisuusympäristöä, Antikainen kiteyttää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kainuun prikaati jalkaväki puolsutusbudjetti Pohjois-Karjalan prikaati Venäjän hyökkäys sotilaallinen uhka sota hybridivaikuttaminen Karjalan Prikaati itäraja turvallisuustilanne Itä-Suomi turvallisuusuhat Ukrainan kriisi Varusmiehet Puolustusvoimat Eurooppa Vladimir Putin Sanna Antikainen Ukraina Venäjä Saksa maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – ”Varautuminen pahimpaan on viisautta”

Ukrainan kansan puolustustaistelu hillinnyt pakolaismääriä – sadat tuhannet äidit ja lapset hakeutuneet turvaan naapurimaihin

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: ”Väylät uudistettava pikimmiten”

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Tavio: Rajan määrärahoja nostettava pikaisesti ja pysyvästi

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.













