

LEHTIKUVA
Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan jälleen Eurooppaan. Monet maat ovat sekä avustaneet Ukrainaa aseiden ja muun materiaalin suhteen että ryhtyneet tarkastelemaan oman maanpuolustuksensa tasoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vastaamaan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen perustamalla uudelleen vuonna 2013 lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin.
Suurin yllättäjä tilanteessa on tähän mennessä ollut Saksa, joka nostaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi. Myös Suomessa on keskusteltu vilkkaasti maanpuolustuksen tasosta Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainassa.
– Venäjän toimet ovat osoittaneet, että maanpuolustuksen tasoa on syytä ylläpitää riittävällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä maarajaa 1 300 kilometriä, ja sen puolustuksen on oltava aukoton. Putin paljasti nyt todelliset kasvonsa, eivätkä ne katso Eurooppaa suopeasti, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
– Puolustusbudjettia on syytä korottaa tuntuvasti ja ottaa välittömästi tarkasteluun vuosien 2012–2015 uudistuksen aikana lakkautettujen joukko-osastojen perustaminen uudelleen. Etenkin vuonna 2013 lakkautettu Pohjois-Karjalan prikaati on avainasemassa sijaintinsa ja itärajan olosuhteisiin liittyvän asiantuntemuksensa vuoksi. Pohjois-Karjalaan tarvitaan ehdottomasti uusi joukko-osasto.
Tilanne voi muuttua erittäin nopeasti
Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin säästösyistä vuonna 2013 osana Puolustusvoimien uudistusta. Vuosina 2012–2015 toimeenpantu uudistus johti useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen tai yhdistämiseen.
– Pohjois-Karjalan prikaati oli erikoistunut kouluttamaan varusmiehiä toimimaan itäsuomalaisessa ympäristössä, mikä on ensisijaisen tärkeä taito pitkän itärajamme vuoksi. Kuten olemme lähipäivinä nähneet, tilanne voi muuttua erittäin nopeasti ja maanpuolustuksemme tulee olla valmiina, mikäli tarvetta puolustautumiselle sotilaallista uhkaa vastaan on.
– Tuleviin uhkiin on varauduttava puolustusbudjetin korotuksella ja samalla varaamalla riittävä rahoitus Pohjois-Karjalan prikaatin perustamiseksi uudelleen. Hybridivaikuttaminen on todellinen uhka, mutta kuten Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, tarvitaan rajaa puolustamaan myös paikalliset olot tuntevaa jalkaväkeä, Antikainen toteaa.
Lakkautus jätti jälkeensä tyhjiön itärajalle
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautuksen seurauksena valtaosa itäsuomalaisista nuorista suorittaa palveluksensa Kainuun prikaatissa. Lakkautus jätti myös jälkeensä tyhjiön itärajalle, sillä lähimmät maavoimien joukko-osastot ovat tällä hetkellä Kainuun prikaati sekä Karjalan prikaati Kouvolassa.
– Pohjois-Karjalaan perustettava uusi prikaati tulisi suunnitella alusta lähtien vastaamaan nykyisiä maanpuolustuksen tarpeita ja muuttunutta turvallisuusympäristöä, Antikainen kiteyttää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kainuun prikaati jalkaväki puolsutusbudjetti Pohjois-Karjalan prikaati Venäjän hyökkäys sotilaallinen uhka sota hybridivaikuttaminen Karjalan Prikaati itäraja turvallisuustilanne Itä-Suomi turvallisuusuhat Ukrainan kriisi Varusmiehet Puolustusvoimat Eurooppa Vladimir Putin Sanna Antikainen Ukraina Venäjä Saksa maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – ”Varautuminen pahimpaan on viisautta”

Ukrainan kansan puolustustaistelu hillinnyt pakolaismääriä – sadat tuhannet äidit ja lapset hakeutuneet turvaan naapurimaihin

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: ”Väylät uudistettava pikimmiten”

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Tavio: Rajan määrärahoja nostettava pikaisesti ja pysyvästi

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.