

LEHTIKUVA
Autoliitolta kiitokset hallitusohjelmalle: Polttoaineveron alentamissuunnitelmia voi pitää historiallisina
Autoilevan työmatkalaisen ja muidenkin autoilijoiden kurittaminen on viimein päättymässä. Uusi hallitus ei omilla politiikkatoimillaan pyri nostamaan liikkumisen hintaa. Hallitus pyrkii liikenteen päästöjen vähentämiseen toimilla, jotka eivät lisää arjen kustannuksia.
Hallitusohjelman kirjauksien mukaan liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden takia.
Vuosien 2025–2027 aikana jakeluvelvoitteen noston vaikutus polttoaineiden hintaan kompensoidaan esimerkiksi jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotolla, liittämällä liikennesähkö jakeluvelvoitteeseen ja laskemalla polttoaineiden verotusta, mahdollisuuksien mukaan painottaen uusiutuvan jakeen veron keventämistä. Jakeluvelvoitteen vaikutukset polttoaineen pumppuhintoihin kompensoidaan.
Parannuksia tavallisten ihmisten arkeen
Uusi hallitusohjelma sisältää paljon hyviä piirteitä sekä liikenteen ja ihmisten liikkumismahdollisuuksien kannalta positiivisia aloitteita, sanoo Autoliitto.
Autoliitto kiittelee erityisesti sitä, että aiemmin suunniteltua polttoaineiden jakeluvelvoitteen ankaraa kiristämistä jo ensi vuodesta alkaen on hallitusohjelmassa selkeästi lievennetty. Lisäksi hallitus on valmis alentamaan polttoaineveroja jakeluvelvoitteen nostaessa kuluttajahintoja.
– Jakeluvelvoite kiristyy edelleen, mutta ei niin paljon kuin Sanna Marinin hallitus asiasta päätti. Autoliitto kritisoi voimakkaasti tuolloin tehtyä päätöstä liian kalliina ratkaisuna. Se, että nyt puhutaan polttoaineverojen alentamisesta, on historiallista. Itse en muista, milloin tällaista olisi tapahtunut, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Niemisen mukaan toimenpiteet selvästi parantavat tavallisten ihmisten mahdollisuutta käydä töissä ja pyörittää arkea.
Tieverkon korjausvelan kasvua hillitään
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että vaalikauden aikana toteutetaan määräaikainen neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun.
Hallitus pyrkii myös hillitsemään liikenneverkon korjausvelan kasvua. Osana investointiohjelmaa hallitus panostaa yhteensä 520 miljoonaa euroa korjausvelkaohjelmaan. Hallitus tekee merkittävät panostukset väylähankkeisiin, joilla pyritään vahvistamaan talouden kilpailukykyä ja ihmisten sujuvaa liikkumista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- investointiohjelma työmatka-autoilu väylähankkeet jakeluvelvoite Autoliitto Pasi Nieminen elinkeinoelämä korjausvelka polttoaineiden hinta autoilijat Sanna Marin Hallitusohjelma tiestö Liikenne talous verotus Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho ja Rydman: Hallitus panee julkisia menoja tärkeysjärjestykseen – nykyiseen kehitysapuun merkittävä leikkaus, painopiste Ukrainaan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto: Hallitusohjelmassa moneen asiaan täyskäännös – ja hyvä niin

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Työn verotus kevenemässä – palkasta jää enemmän käteen

Tässä ovat perussuomalaiset ministerit ja eduskunnan tuleva puhemies

Purra: Ministerivalintojen taustalla puolueen etu ja asiaosaaminen

Maa- ja metsätaloustuottajat, hevosalan toimijat ja Suomen Yrittäjät antavat tunnustusta hallitusohjelmalle – ”On ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet”

Uusi hallitus ryhtyy purkamaan normeja: Turha sääntely ja byrokratia pois

Painopiste siirtyy epäolennaisuuksista valtion perustehtäviin: Väyläverkkoon ja rautateille tulossa miljardien investointi
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











