Analyysi

Pitkään jatkunut epäluulo jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttajaväestöä kohtaan leimahti liekkeihin Pohjois-Irlannissa, kun kaksi 14-vuotiasta, oikeudessa romanian kieltä puhunuttu poikaa sai syytteen paikallisen teinitytön raiskauksesta.

Nousevan polven halu ponnistella paremman tulevaisuuden puolesta on Pohjoismaissa yhä hatarammalla pohjalla ja luottamus kanssakansalaisiin vähenee. Toisaalta yhä harvemmat nuoret paheksuvat tukipetoksia täällä pohjan perukoilla. Tutkimuksen nuorten muuttuvista normeista teetti Ruotsin työantajajärjestö ja ne perustuvat globaaliin aineistoon.

Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.

Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.

Iran on päässyt ydinaseen kehittelyssä vaiheeseen, jossa pommin rakentaminen alkaa olla mahdollista. Näin varoittaa YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Iran haluaa vauhdittaa talouspakotteiden lopettamista koskevia neuvotteluita USA:n kanssa, mutta leikkii samalla tulella Israelin kanssa.

Maahanmuuton luonne ja kansainvaellusten lähtömaat muuttuvat jatkuvasti. Pohjoismaihin tulijat ovat tänään harvemmin vääryyttä pakenevia ja yhä useammin parempaa elämää tai terveydenhuoltoa etsiviä. Pysyvää on se, että maahanmuutto muslimimaista Pohjolaan näyttäisi jatkuvan.

Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?

Lämmöllä-verkkolehden päätoimittaja Toni Degerlund nostaa toukokuun pääkirjoituksessaan esiin sähköriippuvuuden haavoittuvuudet ja korostaa hybridijärjestelmien ja hajautetun energiantuotannon merkitystä todellisen huoltovarmuuden takaajana. Degerlund mainitsee huhtikuun laajat sähkökatkot Espanjassa, Portugalissa ja Lappeenrannassa, ja kysyy kriittisesti, kuinka ylivoimainen sähkö voi olla huoltovarmuudessaan, jos koko järjestelmä pysähtyy, kun virta katkeaa.

Ruotsidemokraatteja lähellä olevan Samnytt-verkkolehden pääkirjoituksessa pohditaan mainosten maailmaa ja niiden antaman mielikuvan suhdetta reaalimaailmaan. Heijastavatko mainokset vallitsevaa todellisuutta vai ideologisesta värittynyttä, poliittisesti korrektiksi oletettua narratiivia?

Onko median uutisointi puolueellista? Saako islamia kritisoida? Vaivaako Suomea "vihapuhehysteria"? Luoko media harhakuvia ja minkä kaiken informaation perään kuluttajan kannattaa juosta? Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa kansanedustaja Joakim Vigelius sekä varatuomari-kirjailija Jarkko Tontti antavat palaa puhumalla sananvapaudesta ja median luomista harhoista niiden oikeilla nimillä. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toimittaa jakson.

Suomen Pankin ex-osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä analysoi hallituksen puoliväliriihen tuloksia ja hahmottelee mahdollisia lisätoimenpiteitä.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan ukrainalaisten auttaminen Suomessa on perusteltua, mutta yleisesti kaikille vainotuille apua ja suojelua tulee jatkossa tarjota lähempänä lähtömaita. – Ongelmia ei pystytä taklaamaan sillä, että harjoitetaan massasiirtolaisuutta maailman toiselle puolelle.

Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren avaavat äsken päättyneen kasvuriihi 2025:n antia.

Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.

Viikon Suomen Uutiset Showssa pohditaan Ylen tehottomuutta ja rahoitusta.

Kun SDP äänesti Antti Lindtmanin puheenjohtajaksi, se kaiketi toivoi saavansa vahvan johtajan, joka pistäisi muille puolueille tiukasti hanttiin. Näyttäisi kuitenkin käyneen niin, että SDP  sai ruorin pitelijän paikalle myötäjuoksijan, jonka teot jäävät mölyn tuottamisen tasolle. Lindtman ei kykene rakentamaan puolueelleen uskottavaa poliittista vaihtoehtoa, joten hänen osansa on myötäillä niitä, jotka uudistamiseen pystyvät. Taktiikka muistuttaa päiväkotilasten toimintaa. Kun pitäisi siirtyä ulkoa sisälle tai vaihtaa vaatteita, itkun pärinää tulee valtavasti. Mutta kun aikuinen tuo puurolautasen eteen, nousee hymy jälleen kasvoille ja lusikka alkaa käydä.

Syyrian tilanne on vallan kaapanneiden islamistien myötä vakiintumassa, vaikka verisiä yhteenottoja tapahtuu yhä. Uusi hallitus on nimitetty ja toivo paremmasta on herännyt. Se on hyvä uutinen Euroopan lähes viidelle miljoonalle syyrialaispakolaiselle. Paluu kotiin voi alkaa.

Ruotsi ajoi vuosituhannen vaihteen rauhanhuumassa armeijansa alas ja nyt on maksun aika. Varustautumiseen satsataan tulevaisuudessa satoja miljardeja lisää. Vahvan puolustuksen rakentamien on kuitenkin vaikeaa, kun armeijan perusta reserveineen on torso. Vastuun kantajista ei ole ruuhkaa, mutta päätösten takana olivat yksiselitteisesti vihervasemmisto ja erityisesti sosialidemokraatit.

Maahanmuuton kasvattaminen on vuosikymmenestä toiseen vasemmistopuolueiden keskeinen hanke, ja erityisen hyvin ilmiö näkyy kunta- ja aluevaalien alla. Vasemmiston poliitikkojen työvoimapulapuheiden takana on kuitenkin vasemmiston poliittinen ymmärrys siitä, että maahanmuutto on tärkeä instrumentti vasemmiston omien valta-asemien vahvistamiseksi.

Vanha kansanviisauden mukaan mielipiteet tuppaavat värittymään sen mukaan ketkä rahoittavat mielipiteen lausujaa. Onko politiikka poikkeus säännöstä? Tutkimukset viittaavat siihen, että taloudelliset sidonnaisuudet vaikuttavat yhtä lailla politikkojen mielipiteisiin. Samaten on selvää, että monet poliitikot saavat taloudellisia etuja tahoilta, jotka hyötyvät poliitikkojen päätöksistä.

Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.

Päivittäistavarakaupan voitot kasvaisivat kymmenillä miljoonilla, suurin piirtein samassa suhteessa kuin Alkon voitot pienenisivät, jos viinit vietäisiin päivittäistavarakauppaan. Arvio perustuu KKV:n alkoholimarkkinaselvityksen toiseen osaan. Alkoholilain liberalisointi on eräänlainen keppihevonen sille, että kaupan keskusliikkeiden valtaa kasvatetaan. Samaa keppihevosta on käytetty lukuisat kerrat ja tässä suhteessa Kaupan liiton lobbarit ovat tehneet tehokasta vaikuttamistyötä.

Pitkään on puhuttu ja kirjoitettu median sivut leveinä siitä, kuinka lasten ja nuorten väkivalta on seurausta ulkoisista olosuhteista. Entäpä jos onkin niin, että väkivalta ja rikokset ovatkin nuorten omien arvojen ja oman moraalin mukaisia? - Aikuisten maailma on totaallisesti epäonnistunut opettamaan nuorille sen, mikä on oikein ja mikä on väärin, väittää entinen rehtori.

Suomella ei mene hyvin. Romahtaneen syntyvyyden, sakkaavan talouden ja ylivelkaisen julkisen sektorin pelastukseksi tarjotaan milloin maahanmuuttoa, milloin sosiaalivaltion kasvattamista ja milloin eurooppalaisen solidaarisuuden lisäämistä. Esitetyt ratkaisut saavat kyytiä Suomen Perustan julkaisemassa emeritusprofessori Matti Virénin analyysissä "Suunnitelmataloutta, maahanmuuttoa vai lisää lapsia?"

Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi erityisesti varakkaiden yrityssukujen perillisiä, Tuomas Niskakangas kirjoittaa (HS 8.3.2025). Sen sijaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla tulisi kalliiksi tavallisille suomalaisille. Perintöveron poistolla olisi todennäköisesti epätoivottuja kerrannaisvaikutuksia. Pahimmillaan ne haittaisivat asuntomarkkinoiden toimintaa ja johtaisivat suosittujen veroetujen poistumiseen. Tutkimustieto ei puolla siirtymistä perintöverotuksesta luovutusvoittoverotukseen.