Ministeri Ranne kiittelee kaikkien aikojen kumipyörämyönteisintä hallitusohjelmaa – kolmen miljardin investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä

Autoliiton liittokokouksessa Lahdessa sunnuntaina puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiitteli puheessaan hallitusohjelmaa, joka on kumipyörämyönteisempi kuin koskaan. Ohjelmassa muun muassa estettiin jakeluvelvoitteen hurja nousu sekä saatiin sovittua 3 000 miljoonan euron infrainvestointipaketista, josta yli 500 miljoonaa kohdistetaan korjausvelan purkamiseen. Myös autoilun verotusta päätettiin laskea.

– Ohjelmassa linjattiin myös, että hallituksen energia- ja ilmastopolitiikalla ei heikennetä kilpailukykyä eikä nosteta arjen kustannuksia. Lisäksi päätimme korostaa teknologianeutraaliutta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi liittokokouksessa.

Suomen infraa rakennetaan suomalaisia varten

Hallituksen liikennepoliittisena tavoitteena on koko Suomen kasvun ja elinvoiman lisääminen. Hallitusohjelma kiinnittääkin entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään ja niiden kapasiteettia kasvatetaan. Myös kansainväliseen saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, etenkin sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

– Tämä ei kuitenkaan ole pois suomalaisten liikennetarpeista vaan vahvistaa myös niitä. Suomen infraa rakennetaan aina ensisijaisesti suomalaisia varten, Ranne painotti.

– Kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle. Investointiohjelma sisältää merkittäviä panostuksia elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun. Huomiota kiinnitetään erityisesti perusväylänpitoon, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko. Kolmen miljardin eli 3 000 miljoonan investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä, jossa haettiin kolmella miljardilla lisäsäästöjä.

Sähkö ei voi korvata fossiilisia polttoaineita

Ranteen mukaan on epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima. Edellisen hallituksen aikaisten ilmastopäätösten perusteella Suomessa pitäisi olla noin viiden vuoden päästä jopa 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole Ranteen mielestä mahdollista, ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin kolme miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta pitämässä yhteiskuntaa käynnissä.

– EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä. Polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi.

– Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen vaihtamisen on oltava taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu sitten kun auto on vaihdettava, Ranne sanoi.

Kilometriveroa ei tule

Liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa käynnistänyt liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamistyön. Työ on tärkeää liikenteen veropohjan kavetessa samalla kun liikenteen käyttövoimamurros etenee. Uudistamistyön kivijalkoja ovat ennakoitava, päästöjä vähentävä ja teknologianeutraali verotus sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja hyvinvointia edistävä verorakenne.

– Kevään kehysriihessä linjattiin jo teknologianeutraaliutta korottamalla sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta ja päättämällä raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöönotosta vuonna 2027. Kun me nyt laadimme askelmerkkejä liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistukselle, on ensin sisäistettävä Suomen nykytila.

– Suomen lähtökohdat verrattuna muihin Pohjoismaihin ovat heikot. Velkasuhde on meillä moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Autojen keski-ikä on 13 vuotta, ostovoiman kehitys ei ole toivottava, tuottavuuskehitys on ollut heikkoa usean hallituskauden ajan. Liikenteen verotus on meillä kansainvälisesti korkeaa. Liikennesektoriltamme on viime vuosikymmeninä kerätty vuosittain 4–5 miljardia euroa.

Verotuksen kokonaisuudistustyön nurkkapultteina Ranne pitää teknologianeutraaliutta, vakaata ja Suomen kilpailukykyä tukevaa laajaa veropohjaa, logistiikan kilpailukyvystä ja tavallisten ihmisten arjen ostovoimasta huolehtimista sekä vaikuttavia ja teknistaloudellisesti kestäviä päästövähennyskeinoja. Kilometriveroa ei tule.

– Pyrimme myös löytämään ratkaisun, jolla voisimme varmistaa tasaisen ja riittävän tiestön perusrahoituksen, jolla saisimme pikku hiljaa korjausvelan kasvun kokonaan pysäytettyä ja jopa vähitellen pienenemään, Ranne totesi.