Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Voidaanko sotealan ongelmat korjata niin, että alalle haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta? Vanhojen puolueiden johtajat ovat eduskuntavaalien alla väläytelleet jopa satojen tuhansien hoitajien tuomista Suomeen tekemään hoitajien työt, vaikka maassa olisi koulutettuja alan ammattilaisia omastakin takaa. Pääministeri Marin olisi jopa valmis madaltamaan hoitajien kielitaitovaatimuksia. Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen ja kulttuurillisten erojen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa.

EU:n ulkopuolelta maahanmuuttoa suomalaisille työmarkkinoille, myös sotealalle, ajavat erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja pääministeri Sanna Marin (sd). Orpo olisi valmis tuomaan Suomeen alalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.

Ulkomaalaisten hoitajien rekrytointiin liittyy osin epäeettisiä piirteitä, sillä Euroopan ulkopuolelta Suomeen on myös tuotu koulutettuja sairaanhoitajia työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa ja matalammin palkatuissa tehtävissä hoiva-avustajina ja lähihoitajina.

Keskustelu hoiva-alan työvoimaongelmien haasteista sai uuden käänteen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hoitajaliitto SuPerin asiantuntijalausuntoon vedoten, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.

Pääministeri Marin kuitenkin äskettäin väläytti jopa kielitaitovaatimuksista joustamista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marinin mukaan sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielen osaamisen vaatimukset voisivat olla alemmalla tasolla.

Vanha hokema ei sovellu sotealalle

Hoitajaliitto SuPerin lausunnon mukaan kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kotimaisen kielen osaamista edes ammatillisesta osaamisesta ei ole hyötyä, koska työtä tehdään tiimissä ja siinä olennaista on kyetä siirtämään tietoa hoitajien kesken niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.

Monet hoitoalan ammattilaiset parhaillaan jatkavat julkisuudessa keskustelua aiheesta, joka näyttää nousseen myös eduskuntavaaliteemaksi.

Yamk-sairaanhoitaja Saynur Soramies kirjoittaa, että nykykäytännön jatkuessa Suomea uhkaa sanattomien hoitajien aalto. Hän huomauttaa, että vaikka ulkomaalaisilla hoitajilla olisikin työssä tarvittavat taidot, ne eivät itsessään kanna pitkälle, jos yhteinen kieli puuttuu.

– Potilaiden kohtaamisessa, asioiden selittämisessä ja selvittämisessä – ennen kaikkea potilasturvallisuuden näkökulmasta – suomen kielen osaaminen on ehdoton edellytys onnistuneeseen ja turvalliseen hoitoon.

Soramies kirjoittaa, että vanha hokema, jonka mukaan kieli opitaan työpaikalla ei suinkaan toimi kaikilla aloilla.

– Jos kielitaidoton tarjoilija tuo ravintolassa tilatun pizzan sijaan pastaa, se voi olla hauskaa. Mutta jos kipulääkettä pyytävä potilas saa unilääkettä, se on vakava hoitovirhe joka voi olla jopa hengenvaarallinen, Soramies kirjoittaa, ja huomauttaa pitävänsä täysin vääränä ratkaisuna sitä, että Suomeen ollaan rakentamassa ohituskaistaa ulkomaalaisille hoitajille, joilta puuttuu sanat keskusteluun potilaan kanssa.

Mielipidekirjoitukseni on julkaistu tänään Kangasalan Sanomissa. Kiitos #KangasalanSanomat avoimen keskustelun mahdollisuudesta. pic.twitter.com/U4BlTm4pgB

— Saynur Soramies (@SSoramies) March 29, 2023

Asiakkaat pelkäävät afrikkalaisia mieshoitajia

Myös Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että kielitaito on riittävä, mutta se ei toteudu kunnolla.

Suomen Uutisten tavoittama Marika, joka on vuodesta 2008 työskennellyt lähihoitajana vanhustyössä tyrmää pääministeri Marinin avauksen kielitaitovaatimuksien madaltamisesta.

– Sanoisin, että vaatimuksia kielitaidosta ei voi enää matalammalle laskea siitä, missä nyt ollaan. Itse olen ollut työpaikalla, jossa henkilöstölle lähetetyssä sähköpostissa oppisopimusopiskelijoita kouluttava oppilaitos jopa ehdotti opiskelijoiden arviointikeskustelujen tekemistä englanniksi, koska opiskelijat eivät osaa suomea.

Marika kuvaa hoitoalan olevan tiimityötä, jossa yhteisen kielen puute tuo lisäkuormaa suomalaisille hoitajille.

– Olen tehnyt paljon keikkatyötä yksityisille hoivakodeille, joissa on suuria filippiiniläisnaisten yhteisöjä, jolloin heitä voi työvuorossa olla jopa kahdeksan ja suomalaisia vain kaksi. Itse olen työskennellyt talossa, jossa osastolla olin ainoa suomalainen. Filippiiniläisillä on työpaikalla omat keskustelut omalla kielellään ja usein kaikki lääke- ja omaisyhteistyö jää suomalaisen hoitajan vastuulle. Eihän siinä synny hoitajien välille vuorovaikutusta, jos tiimi jakaantuu erikielisiin yksiköihin.

– Julkisella sektorilla taas on suuret irakilaisten ja afganistanilaisten sekä Afrikasta tulleiden yhteisöt. Ne koostuvat pitkälti nuorista miehistä, joista moni tuli Suomeen vuoden 2015 aallossa. He sitten hoitavat vanhuksia – ja voi kauhistus sitä kulttuurieroa. Tiedän, että monet vanhukset pelkäävät afrikkalaisia nuoria miehiä, siinäpä sitten selität 90-vuotiaalle dementikolle, että hän ei voi valita hoitajaansa, Marika päivittelee.

Pahimmillaan vaara asiakkaalle, muutoin kömmähtelyä

Pahimmillaan kielitaidon puute voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Muissa tapauksissa kulttuuriset ja kielelliset erot voivat johtaa kömmähdyksiin, mikä heikentää työn laatua.

– Käytännön asioissa, kuten ruuan tarjoamisessa asiakkaalle tyypillistä on, että ulkomaalaisella hoitajalla ei ole käsitystä, miten ruoka pitäisi tarjoilla. Voi käydä esimerkiksi niin, että pääruoka ja jälkiruoka kasataan samalle lautaselle. Tietysti niin voi tehdä, mutta ei se ole kohteliasta asiakkaan näkökulmasta.

Marika sanoo, että suomalaisen hoitajan työaika ei riitä siihen, että pitäisi kulkea ulkomaalaisen hoitajan perässä tarkistamassa työn laatua.

– Lääkelistan lukeminen voi esimerkiksi tuottaa haasteita ulkomaalaiselle hoitajalle. Jos kielitaitoa ei ole, niin jää sattuman varaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja osaako jakaa lääkkeet. Tiedossani on paljon ulkomaalaisen hoitajan tekemiä virheitä, joissa lääkettä esimerkiksi on annettu virheellinen määrä.

– Attendolla työskennellessäni näin itse, miten filippiiniläinen hoitaja otti lääkenäyttöä vastaan google kääntäjä -sovelluksella kännykästään. Myös lääkärien kanssa filippiiniläiset keskustelevat usein kääntäjäsovelluksen kanssa. Kun tällainen hoitaja kääntää lopuksi lääkärin lauseita omalle kielelleen, lopputulos voi olla täysin posketon.

Marika kehottaa Petteri Orpoa ja Sanna Marinia luopumaan haaveista haalia ulkomailta Suomeen enää lisää ihmisiä hoiva-alalle. Sen sijaan Marika vaatii laittamaan työolot kuntoon lainsäädännöllä.

– Ulkomaalaiset hoitajat vaativat paljon perehdytystä tehtäviinsä, koska kulttuurierot ovat suuria. Me suomalaiset hoitajat tietysti neuvomme ja autamme, että työ lähtisi sujumaan, mutta usein siitä tulee vain ylimääräinen taakka työvuorolla perässä vedettäväksi.

Peseminen jätetty tekemättä

Parikymmentä vuotta hoiva-alalla työskennellyt Ulla sanoo suoraan, että poliitikkojen haaveilema kielitaidottomien hoitajien työntäminen alalle on jo nyt johtamassa suomalaisen terveydenhuollon alasajoon.

– Kyse ei ole pelkästään puuttuvasta kielitaidosta vaan pohjimmiltaan kulttuurieroista. Afrikkalaisperäisten tulijoiden käsitys työn laadusta, kuten puhtaudesta, on täysin erilainen kuin suomalaisilla.

Lähihoitajan työhön kuuluu myös potilaan pesu. Hoitotyö tapahtuu välillä tiimityönä, jossa hoitajien vastuu asiakkaasta voi jakaantua useamman hoitajan kesken.

– Asiakkailla voi olla liikuntarajoitteita, jolloin hoitajan tehtäväksi jää asiakkaan nostaminen pesutiloihin. Mikäli hoitajaa ei huvita nostella asiakasta, pesu jää tekemättä. Itse olen monta kertaa ollut työtilanteessa, jossa asiakkaan alapesu on jäänyt tekemättä, ja niinpä me suomalaiset hoitajat joudumme paikkaamaan ulkomaalaisten hoitajien työtä.

Ulla sanoo usein joutuneensa tilanteeseen, jossa on nähnyt, miten peseytymiseen kykenemätön asiakas on lähes jätetty pulaan.

– Asiakkailta olen saanut kuulla, miten he eivät tule ymmärretyksi, kun hoitaja on ollut ulkomaalainen. Kun hoitajalle ei kunnolla välity tieto asiakkaan tilasta, työn jälki on sen mukaista.

– Kerran yövuoroon tullessani asiakkaat oli jätetty istuma-asentoon sänkyynsä, iltapalat edessään ja osittain sängyllä. Yöhoitajan tehtäväksi jäi siivota ulkomaalaistaustaisten hoitajien jäljet. Potilasturvallisuus vaarantui, kun asiakas valui sängyssään pää sängyn laitaan kiinni ottaen.

Hoitajan työssä tulisi myös oma-aloitteisesti selvittää ja kysyä asiakkaan tilanteesta. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteistä kieltä ei ole.

– Esimerkiksi dementiasta kärsivä asiakas ei välttämättä edes osaa kuvailla vointiaan, joten hoitajan hoksottimien tulee olla kunnossa ja potilaan tilannetta tulisi kysyä potilaan omalla kielellä. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteinen kieli puuttuu.

Katosiko poliitikoilta todellisuudentaju?

Seurattuaan mediassa keskustelua aiheesta Ulla sanoo pohtineensa, onko ulkomaisia hoitajia Suomeen ajavilla poliitikoilla enää minkäänlaista käsitystä todellisuudesta, kuten potilasturvallisuuden varmistamisen vaatimuksista.

– Onko todella niin vaikea ymmärtää, että kielitaidon puutteellisuus vaarantaa vakavasti potilasturvallisuuden, joka voi johtaa potilasvahinkoihin? Ulla kysyy ja kertoo esimerkin:

– Diabeetikon verensokeri on mitattaessa alhaalla ja hoitaja sanoo toiselle hoitajalle: ”Voitko antaa ruokaa hänelle, koska hänellä on verensokeri niin alhaalla, että se vaatii välittömästi ruokailua?” Toinen hoitaja ei ymmärrä mitä pyyntö tarkoittaa. Hän kuitenkin nyökkää ja vastaa yes, kehonkielellä siis osoittaa ymmärtävänsä. Hoitaja käsittää tietenkin kun vastaus on yes, että asia hoituu. Kuitenkin pyynnön esittänyt hoitaja puolentoista tunnin päästä, sen jälkeen kun oli asian ilmoittanut, huomaa, että asiakas ei ole saanut ruokaa lainkaan. Silloin ollaan jo vakavassa tilanteessa ja voidaan menettää jopa ihmishenki.

Suuret työnantajayritykset hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta, ja ottavat alalle mielellään ulkomaalaisia hoitajia. Ulla tietää, että monissa yksityisissä yrityksissä ulkomaalaisia hoitajia halutaan töihin pitkälti siksi, että heitä on helppo huijata esimerkiksi palkoissa ja työajoissa, kun yrityksissä tiedetään että he eivät ymmärrä suomea eivätkä tunne työoikeutta.

– Työnantajalle se on suhteellisen harmitonta, kun tiedetään että ulkomaalaiset hoitajat eivät saata työnantajan laitonta toimintaa viranomaisten tietoon. Itse olen kuullut suoraan ulkomaalaistaustaiselta hoitajalta, että työnantajapuolen esimies on jättänyt luvatut bonukset maksamatta.