Perussuomalaiset vaatii: EU-turvapaikkapolitiikassa siirryttävä Ruanda-malliin – työperäinen maahanmuutto pidettävä kansallisissa käsissä

Maahanmuutto on 2020-luvulla Euroopan kohtalon kysymys. Perussuomalaiset katsookin eurovaaliohjelmassaan, että erityisesti humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin vastaaminen edellyttää paradigman muutosta unionitason maahanmuuttopolitiikassa.

Vuoden 2015 pakolaiskriisistä lähtien Eurooppa on ollut eräänlaisessa pysyvässä poikkeustilassa hallitsemattoman laittoman maahanmuuton vuoksi.

Koronapandemian aiheuttaman väliaikaisen maahanmuuttopaineen hellittämisen jälkeen laittomat rajanylitykset maa- ja merirajoilla EU:hun ovat saavuttaneet jälleen ennätyslukemat. Vuonna 2023 EU:ssa jätettiin ensimmäistä kertaa sitten pakolaiskriisin jälkeen yli miljoona turvapaikkahakemusta.

Merkittävä osa EU:hun tulevista turvapaikanhakijoista hakeutuu yhä Saksaan, jonka liberaali turvapaikkapolitiikka houkuttelee maahan turvapaikanhakijoita. Saksan resurssit eivät ole kuitenkaan loputtomat, mikä voi johtaa siihen, että turvapaikanhakijapaine alkaa purkautua kohti Pohjoismaita jo lähitulevaisuudessa.

Laittomasti tulleiden turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle

EU on ollut viime vuodet kyvytön tarjoamaan tehokkaita ratkaisuja laittoman maahanmuuton hallintaan, minkä vuoksi jäsenvaltiot ovat turvautuneet kansallisiin ratkaisuihin, kuten sisärajatarkastuksiin, ja ylläpitoa, keskeisten maahantulosäännösten kiristämiseen.

Myös Suomen nykyinen hallitus on nyt lunastamassa lupauksensa saattaa Suomen turvapaikkapolitiikka pohjoismaiselle tasolle.

Tänään julkaistussa EU-vaaliohjelmassa perussuomalaiset vaati myös EU-tason maahanmuuttopolitiikkaan merkittäviä kiristyksiä ja siirtymistä niin sanottuun Ruanda-malliin, jolloin turvapaikanhakijan turvapaikkaprosessi ohjattaisiin EU:n rajojen ulkopuolelle.

Tällöin EU:hun laittomasti tulleet henkilöt eivät pääsisi enää normaaliin turvapaikkaprosessiin, vaan heidät siirrettäisiin kolmanteen maahan, jossa mahdollinen tarve suojelulle selvitetään. Mikäli henkilö todetaan oikeutetuksi turvapaikkaan, tapahtuisi myös suojelu kyseisessä turvallisessa kolmannessa maassa.

Tällä hetkellä voimassa oleva unionioikeus ei oikeuta niin sanotun kolmas maa -mallin soveltamiseen, mikä asettaa välttämättömäksi kyseisen lainsäädäntöuudistuksen ulottamisen osaksi seuraavan EU-komission ohjelmaa.

Uusi EU-maahanmuuttopakti ei ole toimiva ratkaisu

Perussuomalaiset katsoo, että EU-jäsenmaiden juuri neuvottelemaa maahanmuuttopaktia ei voida pitää virstanpylväänä EU:n maahanmuuttopolitiikassa, sillä pakti ei sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.

EU:ssa yhä useampi jäsenmaa ja EU:sta eronnut Iso-Britannia ovat myös viime aikoina kaavailleet turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan.

Britannian pääministerin Rishi Sunakin hallitus saikin äskettäin brittiparlamentissa läpi lakiehdotuksensa turvapaikkaprosessin, turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten ulkoistamiseksi Ruandaan. Britannian malli voisikin olla osviittana myös EU:lle maahanmuuttopaineen hillitsemiseksi.

Tekoäly ja digi vähentävät työperäisen maahanmuuton tarvetta

Euroopan komissio on esittänyt, että työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta tulisi nostaa voimakkaasti tulevina vuosina perusteen ollessa työvoimapula tai heikko syntyvyys.

Perussuomalaiset kuitenkin vaatii, että työperäinen maahanmuutto on pidettävä kansallisissa käsissä.

Työvoimatarpeet eri Euroopan maiden välillä eroavat voimakkaasti toisistaan, jolloin EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista ei voida pitää kannatettavana ratkaisuna. Lisäksi tekoälyn, digitalisaation ja robotisaation mullistavat edistysaskeleet myös jatkossa vähentävät työvoiman tarvetta erityisesti matalaa koulutusta vaativilla aloilla, joihin tällä hetkellä tulee EU:n ulkopuolelta työvoimaa.

Tutustu perussuomalaisten EU-vaaliohjelmaan täällä.