Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho latasi puoluejohtajien tentissä kollegoilleen täyslaidallisen EU-elvytyspaketista, johon osallistuessaan Suomi maksaisi 6,6 miljardia euroa ja saisi takaisin vain 3,2 miljardia.

Jussi Halla-aho kohtasi puoluejohtajakollegansa tiistaina Iltalehden järjestämässä viiden suurimman puolueen puheenjohtajien välisessä tentissä. Erityisesti Halla-aho kohdisti viestinsä pääministeri Sanna Marinille.

– Elpymispaketti on rahansiirtoinstrumentti, joka ei varsinaisesti edes liity siihen, miten pahasti EU-jäsenvaltiot ovat kärsineet koronasta. Rahanjakokriteerit liittyvät vain siihen, mikä on jäsenvaltion kyky kansallisin toimin elvyttää talouttaan koronaepidemian jäljiltä.

– Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomen kaltaiset maat elvyttävät joka tapauksessa omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi ne elvyttävät tulonsiirroilla muiden jäsenvaltioiden taloutta, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan elpymispaketti on vain tapa sosialisoida eteläisen Euroopan maiden rakenteellisia talousongelmia.

– Niitä talousongelmia yritettiin aikoinaan ratkaista eurokriisin yhteydessä kansallisilla ”hevoskuureilla”, mutta ne kuurit vain aiheuttivat kielteisiä poliittisia seurauksia kyseisissä maissa.

Halla-aho: Me emme halua maksaa muiden maiden ongelmia

Perussuomalaiset on todennut, että syksyn eduskuntakaudella perussuomalaisten tärkein tehtävä on kaataa elpymispaketti. Suomen osallistuminen järjestelyyn edellyttää vielä eduskunnan hyväksyntää.

Halla-aho painotti, että Suomi olisi rahoitusjärjestelyssä jälleen EU-nettomaksajan roolissa.

– Me emme halua maksaa muiden maiden ongelmia. Jos talouttaan huonosti hoitaneiden maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan muiden maiden maksettavaksi, niin silloin vähenevät myös kyseisiltä mailta kannusteet tehdä jotain rakenteellisille ongelmilleen.

Halla-aho muistutti, että elpymispaketissa piilee vaarana myös se, että järjestelystä ei olisi tulossa ainutkertainen tai väliaikainen, kuten kansalaisille on nyt vakuuteltu.

– Vastaavia tarjouksia on tämän jälkeen tulossa. Valtiovarainministerin mukaan Suomi jatkossa tyrmää tai estää tällaiset järjestelyt, jos niitä yritetään. Mutta miten Suomi voisi kieltäytyä jatkossa, jos tälläkään kertaa ei voida kieltäytyä? Halla-aho ihmetteli.

Marinin mielestä etelän maiden rahoittaminen on Suomen etu

Pääministeri Sanna Marin osallistui heinäkuussa itse henkilökohtaisesti Brysselissä muiden EU-johtajien kanssa neuvotteluihin, jossa valmistui poliittinen sopimus 750 miljardin elpymispaketista. Puheenjohtajatentissä Marin luonnollisesti ylisti Suomelle kalliiksi käyvää rahoitusmallia.

Marin ei ottanut juuri mitään kantaa Halla-ahon argumentteihin vaan väisti ne. Sen sijaan Marin luetteli tuttuja latteuksia, kuinka Suomi on osa Euroopan sisämarkkinoita ja kuinka Suomen etu on elpyä koronakriisistä yhdessä muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa.

– Eurooppa on meille iso vientialue. Me näemme sen suoraan Suomen taloudessa, jos Euroopan talous ei tästä elvy. Nähdäkseni tämä ratkaisu (elpymispaketti) oli paikallaan, Marin sanoi.

Tuleeko elpymispaketille jo jatko-osa?

Marin totesi myös, että ei voida tietää, onko elpymispaketille tulossa jatkoa.

– Me olemme kuitenkin hyväksyneet vain kertaluonteisena. Hallitus ei ole sitoutunut tuleviin välineisiin, Marin sanoi.

Halla-aho vastasi Marinille, että Suomen kauppa ja vienti on täysin mitätöntä niihin EU-maihin, jotka hyötyvät eniten elpymispaketista.

Halla-aho totesi, että jos Suomi oikeasti puolustaisi omaa vientiteollisuuttaan lapioimalla rahaa muihin maihin, niin rahat voisi ennemmin lähettää vaikka Yhdysvaltoihin, Japaniin tai muualle EU:n ulkopuolelle.

– Siinä väitteessä ei vaan ole mitään järkeä, että Suomi puolustaa omaa vientiteollisuuttaan rahoittamalla Italian tai Espanjan kaltaisten maiden talousongelmia.

Kokoomuksen Orpo peitteli intoaan

Toisin kuin Halla-aho, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei kyennyt ilmoittamaan, että Suomen pitäisi jäädä EU-elvytyksen ulkopuolelle. Orpo sen sijaan tyytyi toteamaan olevansa ”kriittinen ratkaisun sisällölle”.

Orpo epäsuorasti vihjaili tukevansa Suomen osallistumista elvytykseen

– Euroopan unionissa tarvitaan toimenpiteitä, joilla koronakuopasta selvitään, Orpo sanoi.

Keskusta hyväksyy Suomen osallistumisen EU-elvytykseen, vaikka tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan elpymispaketti oli keskustalle hallituksessa ”kiperä päätös”. Puheenjohtajatentissä Saarikko esitti ”demokraattista keskustelua” siitä, mihin elvytysrahaa Suomessa kohdistetaan.

Vihreät suhtautuu myönteisesti EU-elvytykseen.

– Vihreät haluaa lisää ja vahvempaa Euroopan unionia. Kriisejä, kuten koronavirusta, muuttoliikettä ja ilmastonmuutosta ei ratkota yksi Suomessa vaan näihin tarvitaan yhteistä työtä, sisäministeri Maria Ohisalo sanoi.