RKP yritti kuittailla perussuomalaisille ja viestitti somessa haluavansa tehdä koko Suomesta Närpiön – ei ehkä olisi kannattanut

Hallituspuolue RKP jakoi aiemmin sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita, joissa ylistettiin Pohjanmaalla sijaitsevaa, ruotsinkielistä Närpiön kuntaa. RKP muun muassa viestitti haluavansa tehdä koko Suomesta Närpiön. Närpiössä äskettäin paljastuneiden, maahanmuuttajiin kytkeytyvien rikosepäilyjen rinnalla RKP:n informaatiokampanja näyttää tänä päivänä tökeröltä.

Tomaattikunnaksikin kutsutun Närpiön elinkeinorakenne nojaa vahvasti kasvihuonetuotantoon. Närpiössä tuotetaan valtaosa Suomen ruokapöytiin päätyvistä tomaateista ja kurkuista.

RKP:n Närpiö-someviestintä oli ilmeinen pyrkimys kuittailla perussuomalaisille, koska perussuomalaiset on vaatinut työperäisille maahanmuuttajille euromääräistä minimitulorajaa ehdoksi sille, että Suomeen voi tulla töihin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on muistuttanut, että matalapalkka-aloille työllistyvät maahanmuuttajat eivät tosiasiassa tule toimeen palkallaan, jolloin osa palkanmaksusta ulkoistetaan Kelalle eli veronmaksajille.

Kun ostat Närpiön kasviksia, maksat sekä kassalla että verotuksessa. https://t.co/ZzhpDGCUL7

— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) December 14, 2020

Närpiön vihannestuotannossa työskentelee runsaasti maahanmuuttajia. kuitenkin samaan aikaan maahanmuuttajien osuus Närpiössä maksetusta toimeentulotuesta on 54,6 prosenttia ja maahanmuuttajien osuus Närpiössä maksetusta työttömyysturvasta on 47,6 prosenttia.

RKP fantsutti Närpiötä, mutta sitten paljastui jotain

RKP käynnisti viestinnällisen vastaiskun, ja alkoi fantsuttaa somessa Närpiön ihmettä.

Millaisia kuntia haluamme? Esimerkiksi sellaisia kuin Närpiö.
Närpiössä työttömyysaste on 4,3%, kun se koko Suomessa on 9,5% (TEM 2020). Närpiön työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin koko maassa. Uussuomalaiset ovat hyväksi meidän yhteiskunnallemme. pic.twitter.com/fl8vJ1WJcW

— SFP • RKP (@sfprkp) December 16, 2020

Uusien tietojen rinnalla RKP:n somettaminen Närpiön puolesta ei näytä vanhentuneen kovinkaan arvokkaasti.

Suomen suurin ruotsinkielinen media Hufvudstadsbladet (HBL) uutisoi äskettäin, että kymmenien vietnamilaisten epäillään joutuneen kiskonnan uhreiksi Närpiössä.

HBL:n tietojen mukaan poliisitutkinta koskee vietnamilaisten työntekijöiden pitkään jatkunutta systemaattista tuontia muun muassa eräisiin närpiöläisiin kasvihuoneyrityksiin.

Kiskonnasta epäillään paikallisesti tunnettua maahanmuuttajapariskuntaa. Vietnamista kotoisin olevat mutta Suomessa jo pitkään asuneet 37-vuotias nainen ja 42-vuotias mies on 21. tammikuuta vangittu Pohjanmaan käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi uskoo, että epäillyt ovat houkutelleet ja värvänneet maanmiehiään ja –naisiaan Vietnamista Suomeen töihin ylisuurta korvausta vastaan. Juttuun liittyy muitakin epäiltyjä.

Kiskonnasta säädetään Suomen rikoslain 36 luvussa. Kiskonta on rangaistava teko, jossa sopimuksen tekemisen yhteydessä vaaditaan toiselta suhteettoman suurta taloudellista vastiketta, samalla käyttäen hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa tai ymmärtämättömyyttä.

Kaupunginjohtaja huolissaan maineesta

Närpiötä on usein aiemmin pidetty hyvänä esimerkkinä sekä pakolaisten että työperäisten maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaisyhteisöön. Someviestinnällään hallituspuolue RKP on pyrkinyt vahvistamaan mielikuvaa.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos muistuttaa karusta todellisuudesta ylistetyn Närpiön tomaattibisneksen takana.

Totuus Närpiön tomaateista ei yllätä: vietnamilaiset maksavat pääsystä orjatyöhön plantaaseille, jotta pääsisivät lopulta suomalaisen hyvinvointivaltion asiakkaiksi.#närpiö #maahanmuutto https://t.co/XQif4hpqGJ

— Simo Grönroos (@SimoGronroos) February 2, 2022

Mielikuva Närpiöstä ahkerien maahanmuuttajien pyörittämänä Suomen vihannestuotannon ykköspaikkana on lyhyessä ajassa saanut synkkiä varjoja ylleen. Kaupunginjohtaja Mikaela Björklund kertoo Ylen jutussa olevansa jo huolissaan tapauksen vaikutuksesta Närpiön maineeseen.

Ylelle Björklund sanoo, että hänellä ei ole aavistustakaan, miten pitkään poliisitutkinnassa oleva toiminta on jatkunut.

– Tutkinta on edelleen käynnissä. Täytyy odottaa ja katsoa lopputulos, Björklund sanoo.

Myös Halla-aho kommentoi Närpiön tapahtumien uusimpia käänteitä somessa.

Vain hetki sitten RKP:läiset paheksuivat, kun PS kritisoi närpiöläistä huippuosaamismallia.

Kehotan olemaan tarkkana tomaattihyllyllä.https://t.co/OK3msVLb30

— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) February 2, 2022

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä

Närpiön tapaus on vain jäävuoren huippu, sillä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Suomessa yleistä. Hyväksikäyttöä ja työperusteistä ihmiskauppaa on Suomessa kasvavassa määrin myös esimerkiksi palvelualalla, mutta silti monet tapaukset eivät koskaan tule viranomaisten tietoon.

Myös esimerkiksi ammattiliitto PAMin mukaan työmarkkinoilla tapahtuu paljon vakavien rikosten tunnusmerkistön täyttävää ulkomaalaisten hyväksikäyttöä, mutta niiden paljastuminen on poikkeuksellista.

Kolme vuotta sitten paljastui, että useissa Suomessa toimivissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy vakavaa työntekijöiden, pääasiassa kokkien, oikeuksien polkemista.

Poliisi epäilee ihmiskaupasta kahta henkilöä, jotka toimivat yrittäjinä nepalilaisessa ravintolassa Helsingissä. Rikosten epäillään jatkuneen vuosien ajan. Poliisin mukaan uhreille ei ole maksettu kunnollista palkkaa ja työnantajat ovat muun muassa päättäneet heidän asumisestaan. Rikosten epäillään jatkuneen useita vuosia.

Hallitus hamuaa työperäistä maahanmuuttoa

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Tuloksiakin on saatu: viime vuonna oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Korkeasti koulutettuja ammattilaisia ei juurikaan tule Suomeen. Tosiasiassa tulijoista suurin osa työllistyy matalapalkka-aloille, jolloin työtulot eivät riitä elämiseen, ja veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden matalia palkkoja tulonsiirroilla satojen miljoonien eurojen edestä joka vuosi.

Yleensä tulijat saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja ja samalla työllistyminen on luonteeltaan lyhytkestoista.

Tulee veronmaksajille kalliiksi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on huomauttanut, että tilastoista on nähtävissä, että matalapalkka-aloille saapuvien henkilöiden työllisyysaste laskee muutamien vuosien maassaolon jälkeen kantaväestön työllisyyden alle.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet haluavat vahvasti edistää työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton todellisuus on kuitenkin mielikuvia karumpi.

Sen lisäksi, että monet maahantulijat ovat suuressa vaarassa joutua kiskonnan tai muiden rikosten uhreiksi, työperäinen maahanmuutto on ylipäätään veronmaksajalle kallista, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan.