

Ruotsidemokraattien vaalitilaisuuksissa kävi kuhina. Moni halusi yhteiskuvaan puheenjohtaja Jimmie Åkessonin kanssa. / LEHTIKUVA
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson Suomen Uutisille: ”Vastustajien rasismikortti ei toiminut”
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson haluaa oikeusministerin salkun Ruotsin tulevassa hallituksessa. – Olemme tehneet töitä vuodesta 1995 saakka päästäksemme tähän, ja nyt meillä on oikeus saada ministerinpaikka hallituksessa, Åkesson sanoo Suomen Uutisille.
Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlén tapaa kuluvalla viikolla puolueiden puheenjohtajat ja kysyy heidän kantaansa hallituksen muodostamiseen.
Etuasemassa on moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson, joka ilmoitti heti vaalituloksen jälkeen halunsa hallituksen muodostamiseen vaalien kolmanneksi eniten saaneen puolueen oikeudella. Kristerssonin arvellaan olevan nihkeä päästämään ruotsidemokraatteja hallitukseen.
– Kaikki on vielä avoimena, mutta me emme luovu vaatimuksestamme, koska olemme maan toiseksi suurin puolue ja kansa haluaa meidän ottavan vastuun ja lunastamaan lupauksemme, Jimmie Åkesson kertoo Suomen Uutisille.
Keskustan äänestäjät vaihtoivat puoluetta
Ruotsin hallitusneuvotteluista on muodostumassa jännitysnäytelmä. Ruotsidemokraattien nousu maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 20,5 prosentin kannatuksella on saanut toiset puolueet suhtautumaan ruotsidemokraattehin pelonsekaisella kunnioituksella.
Moderaatit yskivät vielä oikeustoblokkiin kuuluvan ruotsidemokraattien kanssa, ja tämä on avannut sosiaalidemokraateille tilaisuuden väläytellä yhteistyön mahdollisuutta. Eroanomuksensa jättänyt pääministeri Magdalena Andersson ilmoitti jo, että he ovat valmiita muodostamaan hallituksen myös moderaattien kanssa.
Ruotsidemokraatit haluavat kuitenkin hallitukseen ja katsovat saaneensa siihen mandaatin kansalta.
– Meitä on syytetty aina, että olemme rasistinen puolue, joka ei ole ns. salonkikelpoinen, mutta vaalitulos osoittaa selvästi sen, että vastustajien rasismikortti ei toiminut, Åkesson sanoo ja jatkaa:
– Keskustapuolue koki todellisen yllätyksen huomatessaan, että heidän äänestäjänsä olivat valinneet ruotsidemokraatit.
Kansa kyllästyi veronkorotuksiin
Syy ruotsidemokraattien hurjaan vaalimenestykseen juontaa juurensa Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta, jonka suunta ei miellytä enää kaikkia ruotsalaisia. Rajat ovat olleet vuosikymmeniä auki, ja ulkomaalaisia on virrannut maahan ennätyksellisen paljon.
Aluksi Etelä-Euroopasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta tulleita maahanmuuttajia pidettiin eksoottisina ja valtiovalta – erityisesti sosiaalidemokraatit – puhuivat kauniin lausein siitä, miten Ruotsi on rikkaana maana velvollinen auttamaan sodan jaloista pakenevia ihmisiä. Tämä onnistui aina 1990-luvulle saakka, kunnes kansa alkoi kyllästymään jatkuviin veronkorotuksiin.
Ruotsidemokraatit nousivat kunnallispolitiikkaan vuonna 1995 joukkovoimalla ja alkoivat avoimesti puhumaan maahanmuutosta.
– Maahantulijat sijoitettiin kuntiin, ja tämä toi kunnille paljon ongelmia, joista ei puhuttu ääneen. Me puhuimme, kun näimme selvästi, että rikollisuus kasvaa ja tavallinen ruotsalainen työntekijä on maksajan paikalla.
– Nämä tulijat eivät suinkaan olleet samanlaisia kuin esimerkiksi suomalaiset, joita tuli joukolla 1960-70-lukujen aikana Ruotsiin töihin. Suomalaiset eivät saaneet eivätkä pyytäneet yhteiskunnalta mitään. He hoitivat työnsä hyvin ja sopeutuivat yhteiskuntaan, Åkesson painottaa ja sanoo, että integroitumista helpotti myös samanlainen kulttuuri ja uskonto.
Pohjoismaat tehneet jo oman osuutensa
Vuosi 2015 oli käännekohta ruotsalaisten suhtautumisessa maahantulijoihin. Ruotsiin saapui kertaheitolla yli 163 000 turvapaikanhakijaa.
– Luku oli tyrmäävä ja monella tuli mitta täyteen. Meillä ei ollut juurikaan halukkaita kuntia, joihin olisi ollut mahdollisuutta sijoittaa uusia tulijoita.
– Tanskassa oli samanlainen tilanne: verot nousivat vuosi vuoden jälkeen, rikollisuus ja huumeidenkäyttö lisääntyivät. Tanska sulki rajansa täysin ja mm. rikollisuus on vähentynyt eikä huumeita virtaa enää samassa mittakaavassa, Åkesson kiittelee uutta Tanskan mallia.
Åkessonin mielestä Pohjoismaat ovat jo tehneet maahanmuutossa oman osuutensa.
– Ilman muuta ihmisiä pitää auttaa, mutta voimme auttaa parhaiten paikan päällä.
Vanhukset jätetty heitteille
Ruotsidemokraatit kiinnittävät politiikassaan huomiota myös väestön ikääntymiseen ja kasvavaan tarpeeseen yhteiskunnan palveluista. Erityisesti korona-aikaan Åkesson kertoo havahtuneensa vanhusten asemaan ja siihen, kuinka huonossa hoidossa vanhusten palvelut ovat.
– Oli järkyttävää todeta, että vanhuksia kuoli paljon ensimmäisten koronavuosien aikana. Heillä ei ollut suojaa eikä heitä suojattu. Palvelutaloihin ei annettu rokotuksia, vieraille ei ollut rajoituksia eikä kukaan edellyttänyt kasvosuojuksia. Henkilökuntaa oli tuolloin ja on yhä liian vähän.
– Näin ei voi jatkua, vaan vanhustenhoito on saatava kuntoon. Kyllä verorahat on saatava sinne, minne ne kuuluvat, Åkesson painottaa.
Vihreä politiikka köyhdyttää kansaa
Ruotsissa, kuten muuallakin Euroopassa, on panostettu paljon vihreään politiikkaan. Bensiini- ja dieselautot halutaan pois liikenteestä ja kansalaisten odotetaan siirtyvän sähköautoihin. Valtio avustaa kansalaisia sähköautojen hankintaan reilulla 10 000 eurolla, ja sähköautoille on rakennettu joukko omia huoltoasemia.
– Kaikki meni hyvin, kunnes EU:n asettamat sanktiot astuivat voimaan. Polttoaineiden hinnat nousivat pilviin ja samoin sähkön hinta. Ei tavallisella työntekijällä ole varaa ajaa autolla edes välttämättömiä matkoja.
– Lisäksi edellisen hallituksen ympäristöpolitiikka johti siihen, että talvella tulee kylmä ja sähköjunat seisovat, sillä toisin kuin Suomessa, me emme ole rakentaneet ydinvoimaloita – päinvastoin niitä on suljettu. Nyt näemme käytännössä, mihin edellisen hallituksen politiikka johtaa, Åkesson manaa ja vaatii tilanteeseen pikaista muutosta.
Ruotsissa riittää korjattavaa
Natoon ruotsidemokraatit ovat suhtautuneet alusta asti myönteisesti, ja Åkesson toteaa kysymyksen olevan ajankohtainen ja tärkeä sekä Ruotsille että Suomelle.
– Kun Ruotsi jätti hakemuksen, kannatimme asiaa, ja olemme Naton kannalla, vaikka Turkki yrittää laittaa soraa rattaisiin vaatimalla meitä luovuttamaan 33 kurdia, mutta tässä asiassa etenemme maan lakien mukaan, oikeusministeriksi haluava Åkesson sanoo ja lisää Suomen olevan hankalassa asemassa Venäjän läheisyyden vuoksi.
Ruotsia odottaa toinenkin haaste, sillä maasta tulee Euroopan unionin puheenjohtajamaa vuonna 2023.
– Maailmantilanteen ollessa näin epävarma on puheenjohtajuus hyvin haasteellinen. Ruotsin vaaleissa EU ei ollut kovinkaan paljon esillä, sillä kaikki keskittyivät kotimaan politiikkaan.
– Tämä oli hyvä asia, sillä meillä ovat olleet asiat todella rempallaan. Kansalaiset ovat kokeneet turvattomuutta lisääntyneen väkivallan vuoksi, ja aseellinen väkivalta on ollut päivittäistä, Åkesson summaa puolueensa vaalimenestystä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Magdalena Andersson Tanskan malli vihreä siirtymä polttoaineiden hinnankorotukset vaalimenestys veronkiristykset Andreas Norlén Ulf Kristersson huumeet Pohjoismaat suomalaiset Jimmie Åkesson Ruotsidemokraatit Suomi vanhustenhoito Ruotsi Venäjä Väkivalta hallitus nato Rikollisuus EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansa on puhunut ja vaalitulos vahvistettu – Ruotsin suunta muuttuu

Mäenpää: Ruotsin kansa on herännyt horroksesta – toivottavasti sama tapahtuu Suomessa

Ruotsidemokraattien vaalimainonta herättää suuria tunteita: “Tervetuloa palautusjunaan, vain menolippuja. Seuraava asema Kabul.”

Jimmie Åkesson: Pakolaisuuteen liittyvä maahanmuutto on painettava niin lähelle nollaa kuin mahdollista

Muslimipuolue valittaa kunnallisvaaleista Göteborgissa – syynä väitetyt puutteet äänestyslippujen saatavuudessa

Maahanmuuttajat pelkäävät karkotusta porvarihallituksen Ruotsista – myös tukien mahdolliset leikkaukset huolestuttavat

Vallan linnakkeet kaatuvat Ruotsissa: Ammattiyhdistysliike yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa

Ruotsin uusi hallitus kokoon vaalivoittajan ehdoilla – hallitusohjelma kuin suoraan Jimmie Åkessonin pelikirjasta

Ruotsin pääministeri Kristersson: Sisäisen turvallisuuden ongelmien korjaamisessa voi ottaa oppia Tanskasta – ”Jengirikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan nyt uutta voimaa”
Viikon suosituimmat

Yhdysvallat otti pakolaisia Etelä-Afrikasta – vasemmistolaiset raivoissaan
Yhdysvaltain hallitus on alkanut ottaa vastaan Etelä-Afrikasta valkoisia buureja pakolaisina. Trumpin mukaan Etelä-Afrikassa on meneillään kansanmurha, josta media vaikenee. Episkopaalinen kirkko kieltäytyy auttamasta valkoisia pakolaisia edes rahasta. Monet toimittajat ja mielipidevaikuttajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että nyt on Afrikasta otettu vastaan aivan väärän värisiä pakolaisia.

Hallitus uudistaa toimeentulotuen: ”Nykyinen malli ei kannusta töihin”
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.

Puhemies Halla-aho: Hyvin toimeentulevat kärsivät harvemmin maahanmuuton kielteisistä vaikutuksista
Puhemies Jussi Halla-aho painotti EU-puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä.

Garedewin Facebook-kirjoitus šaria-laista hurjistutti opetusministerin – Junnila: ”Julkinen keskustelu näistä on tervetullutta erityisesti Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew julkaisi lauantaina Facebookissa kirjoituksen, joka sai oikeusministeri Anders Adlercreutzin (r.) näkemään punaista. Edustaja Garedewin mukaan suomalaisten tulee tietää, millaista toimintaa islamilaisen lain eli šarian tulkinnat voivat sallia. Hän mainitsi esimerkkinä naisten ja tyttöjen heikommat oikeudet sekä kunniaväkivallan. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila toivottaa tervetulleeksi näistä asioista keskustelun Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa.

Pudasjärvi ei enää ota kiintiöpakolaisia vastaan – PS-valtuutettu: ”Taloudellinen realismi palasi muihinkin puolueisiin”
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen Pudasjärvelle on loppunut tämän vuoden alusta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen Sirkka Pankinaho kertoo, että kaupungin päätöksen taustalla vaikuttivat vahvasti taloudelliset syyt sekä etenkin vuoden alussa voimaan tulleet kotoutumislain muutokset, joilla kotoutumiseen liittyviä valtion korvauksia kunnille vähennetään.

Mari Rantanen: Perussuomalaiset on ainoa vaihtoehto muille puolueille – ”Jos ja kun maahan halutaan toisenlainen hallitus, sieltä tulee lisää maahanmuuttoa, avoimet rajat, lisää kehitysapua ja veroja”
Sisäministeri Mari Rantanen ihmettelee somekirjoittelua, jonka mukaan perussuomalaisten linja on väärä. - Kun luen puolueohjelmiamme, on hallitusohjelma varsin hyvin linjassa. Me ajamme Suomea, jossa työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliturva on tukiverkko heikoimmille. Siis niille, jotka eivät ole työikäisiä tai työkykyisiä.

Amerikkalainen laatujulkaisu ylistää porvarihallituksen talouslinjauksia – ”Jättäkää homma pienen mutta sisukkaan Suomen hoidettavaksi”
Amerikkalainen arvostettu talousmedia suitsuttaa surutta Suomen hallituksen talouspäätöksiä ja toteaa ”linjan olevan oikea”. Wall Street Journal tiivistää arvionsa toteamalla, että Suomi ”näyttää nyt muille mallia”. Jospa maamme valtamediakin perehtyisi edes ajoittain ulkomaiseen uutistarjontaan oman agendansa ajamisen sijasta.

Etninen epäsopu leimahti levottomuuksiksi Belgiassa – ”Bryssel on monikulttuurinen persläpi”
Jalkapallo-ottelu päättyi FC Bryggen kannattajien aloittamiin väkivaltaisuuksiin Brysselissä. Kannattajat hyökkäsivät pääasiassa maahanmuuttajien asuttamaan Molenbeekin kaupunginosaan ja saivat vastaansa luoteja. Paikallisen pormestarin mukaan Bryggen kannattajat ”vihaavat Brysseliä, koska se on monikulttuurinen kaupunki”.

Trumpia jahdanneen syyttäjän omat asuntolainat tutkinnassa – syyllistyikö demokraattisyyttäjä itse väärien tietojen antamiseen?
New Yorkin osavaltion pääsyyttäjä on FBI:n esitutkinnassa. Kyse on siitä, syyllistyikö demokraattisyyttäjä itse väärien tietojen antamiseen hakiessaan asuntolainaa vain muutamaa viikkoa ennen kuin käynnisti oikeudenkäynnin Trumpia vastaan samasta asiasta. Nyt katsotaan, päteekö pääsyyttäjän lempilause "kukaan ei ole lain yläpuolella" myös häneen itseensä.

Halla-aho: On keskusteltava myös muiden kuin samanmielisten maiden kanssa
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää tärkeänä, että parlamentaarisessa diplomatiassa keskustellaan myös muiden kuin samanmielisten kanssa. Halla-aho puhui kansanedustajien roolista Suomen ulkopolitiikan tukena eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin kokouksessa keskiviikkona.