Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus ulkomaalaistaustaisten käsissä – tutkija yllättyi jengiläisten jäsenmääristä ja koulutustasosta

Ruotsin Tulevaisuudentutkimuksen Instituutti on julkaissut tutkimuksen ”Väkivaltainen ekstremismi ja järjestäytynyt rikollisuus Ruotsissa”. Tutkimukseen on kerätty tietoja sekä poliisilta että turvallisuuspoliisi Säpolta. Siihen on myös poikkeuksellisesti onnistuttu yhdistämään järjestöjen jäsenten ja heidän vanhempiensa synnyinmaat, terveys- ja koulutustietoja ja rikostilastoja.

Yhteensä 15 244 henkilön katsotaan kuuluvan johonkin järjestäytyneeseen ryhmään. Perinteisesti järjestäytyneeksi rikollisuudeksi miellettyihin ryhmiin, kuten mafiaan, moottoripyörä- ja katujengeihin, näistä henkilöistä kuuluu 83 prosenttia. Moottoripyöräjengit ovat suurin ryhmä, ja niihin lasketaan kuuluvan huimat 5 693 henkilöä.

Perinteisesti ääriryhmiksi miellettyihin järjestöihin kuuluu ”vain” 11 prosenttia, eli yhteensä 1641 henkilöä. Näistä lähes puolet kuuluu islamistisiin ja vajaa neljännes valkoista valtaa ajaviin järjestöihin. Autonomien, eli anarkistien ja äärivasemmistolaisten osuus ääriryhmäjäsenyyksistä on kymmenen prosentin luokkaa.

Jäsenten yleisin ikä on vähän yli 20 vuotta, ja lähes kaikki ovat miehiä. Koulutustaso on keskimäärin alhainen, vaikka suurimmalla osalla on peruskoulu tai lukio suoritettuna. Korkeamman asteen opintoja oli eniten autonomeilla ja islamisteilla, ja vähiten varsinaisten rikollisjärjestöjen jäsenillä.

Selvityksessä oli kartoitettu myös eri ryhmien mielenterveyden tilaa. Päihdeongelmat alkoholista huumausaineisiin olivat etenkin rikollisjärjestöjen jäsenillä hyvin yleisiä. Psyykkiset ongelmat kuten mieliala- ja persoonallisuushäiriöt ovat ryhmien jäsenillä huomattavasti yleisempiä kuin väestössä keskimäärin – joka toisella jäsenellä on joku psykiatrinen diagnoosi. Vähiten mielenterveys- ja päihdeongelmia esiintyy islamististen järjestöjen jäsenillä. Tuloksista voidaan siis päätellä, että matala koulutus ja päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yliedustettuina rikollisjärjestöissä, kun taas autonomian tai islamismin pariin ajaudutaan paremmista edellytyksistä.

Kaksi kolmasosaa rikosjengiläisistä ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia

Noin kolmasosa kaikkien ryhmien jäsenistä on syntynyt muualla kuin Ruotsissa. Eniten paljasjalkaisia ruotsalaisia löytyy jalkapallohuligaanien, valkoisen vallan, autonomien ja moottoripyöräjengien riveistä. Ruotsin ulkopuolella syntyneiden osuus on puolestaan korkein islamistiryhmissä.

Jos huomioidaan myös perhetaustat, kaksi kolmasosaa järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenistä on joko itse syntynyt ulkomailla, tai toinen tai molemmat heidän vanhemmistaan ovat syntyneet ulkomailla. Toisen polven paljasjalkaisia ruotsalaisia on suhteessa eniten valkoisen vallan, autonomien, jalkapallohuliganien ja moottoripyöräkerholaisten joukossa. Vastaavasti heitä on vähiten islamistien ja mafian riveissä. Lähi-Idässä syntyneiden osuus etenkin rikollis- sekä islamististen järjestöjen jäsenistä on hyvin korkea.

Tutkimuksen tekijöistä Amir Rostami kertoi SVT:lle tulosten olleen yllätys. Jäsenmäärät ovat suurempia kuin mitä aiemmin on luultu. Koulutustasokaan ei ollut niin matala, kuin mitä tutkijat olivat etukäteen arvanneet. Vaikka jäsenet muodostavat vain 4,5 prosenttia kaikista rikoksista epäillyistä, he ovat olleet epäiltyinä peräti joka neljännestä vuosien 1995-2016 aikana tehdystä rikoksesta. Suhdeluku on huima.

Rostamin mielestä yhteiskunnan pitäisi kääriä hihat nyt, sillä tulevaisuus näyttää huolestuttavalta:

– Jos me emme tee mitään, miltä tilanne näyttää viiden, kymmenen vuoden kuluttua?