

Siirtolaisia Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. / LEHTIKUVA/KUVITUKUVA
Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa
EU:n jäsenmaiden edustajat kokoontuivat pohtimaan ulkorajojen valvontaa. Konferenssin lopuksi 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen, jossa vaadittiin laittomien rajanylitysten estämiseen tiukempia toimia, kuten raja-aitoja. Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Sisäministerin valtiosihteeri arvioi, että Suomen itärajan aitaaminen maksaisi noin 1,3 miljardia euroa eli suunnilleen saman kuin kehitysapu vuodessa ja kysyy: ”Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?”
Liettua, Kreikka, Puola ja Itävalta olivat kutsuneet koolle EU:n jäsenmaiden sekä laajemmin Schengen-järjestelmään osallistuvien maiden edustajat Vilnaan, kirjoittaa sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela blogikirjoituksessaan sisäministeriön sivuilla. Mukana olivat myös komissaari Ylva Johansson, Frontex, Europol sekä EU:n perusoikeusvirasto.
Muut rajavaltiot haluavat raja-aitoja – Suomi ei
Koskela kertoo, miten konferenssin osallistujat ajettiin aamuvarhaisella kenttäretkelle keskelle liettualaista peltoa. Järjestäjät halusivat näyttää heille kolmimetrisen raja-aidan Liettuan ja Valko-Venäjän välillä.
– [Raja-aita] pilkkoi maisemaa ja teki selväksi, että Liettua haluaa kertoa meille jotakin: Ulkorajojen fyysinen suojaaminen ja erityisesti sen resurssointi kuuluisi EU:n yhteiselle agendalle. Luvattomat rajanylitykset tulisi pysäyttää. Fortress Europe, valtiosihteeri Koskela kirjoittaa.
”Euroopan aitaaminen olisi merkittävä provokaatio”
Koskela kuitenkin itse selvästi paheksuu ajatusta ”linnake Euroopasta”. Siksi Suomi ei suostunut allekirjoittamaan yhteistä julistusta, jossa vaadittiin tiukempia toimia ulkorajapolitiikkaan ja hybridivaikuttamisen estämiseen.
Valtiosihteeri Koskela luonnehtii näitä toimia ”piikkilangaksi” ja ”provokaatioiksi”. Yhteensä 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen.
Puhuessaan Suomen kokemuksista ulkorajavalvonnassa valtiosihteeri Koskela korosti, että Suomi haluaa ”kokonaisvaltaista lähestymistä ja edistystä myös muuttoliikekysymyksissä”. Hänen mukaansa ”Euroopan aitaaminen olisi paitsi merkittävä provokaatio, myös äärimmäisen kallis hanke ja vuotava seula”.
Koskela ei tarkenna, ketä raja-aidan rakentaminen provosoisi: Venäjää ja Valko-Venäjääkö? Vaiko ihmissalakuljettajia?
Mihin yhteisiä rahoja halutaan käyttää?
Koskela kirjoittaa, että kilometri aidattua ja teknisesti valvottua rajaa voi maksaa lähes miljoona euroa. Suomella on maaulkorajaa yli 1 300 kilometriä, joten raja-aidan kustannukset olisivat noin 1,3 miljardia euroa, mikä on sattumoisin saman verran kuin vuoden 2021 budjetin mukaiset kehitysyhteistyömäärärahat (1 257 miljoonaa euroa).
Suomen itärajan aitaaminen kokonaisuudessaan maksaisi siis sen mitä valtio laittaa joka vuosi kehitysapuun.
– Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa? sisäministeriön valtiosihteeri Koskela kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luvattomat rajanylitykset Fortress Europe EU:n perusoikeusvirasto Akseli Koskela ulkorajavalvonta raja-aita Ylva Johansson Schengen-sopimus Liettua hybridivaikuttaminen Sisäministeriö Muuttoliike Kehitysyhteistyö Europol Itävalta Puola Frontex kehitysapu Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla kaaos – laittomien rajanylitysten lisäksi Yhdysvaltoihin tulvii fentanyyliä

Huhtasaari: Laittomaan maahanmuuttoon vastattava rajakäännytyksillä ja rajaesteillä

Immonen: EU ei saa sanella Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – ”Komissio ajaa järjestelmää, jossa pakolaisleirin polttaminen palkitaan pääsylipulla Eurooppaan”

Saksan uusi sisäministeri haluaa Eurooppaan lisää turvapaikanhakijoita ja taakanjakoa

Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Maailmanpankin selvitys: Kehitysapuna annettua rahaa siirtyy veroparatiiseihin

Perussuomalaiset ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta – ”Avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia”

Tavio: Rajan määrärahoja nostettava pikaisesti ja pysyvästi
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









